Kaupungin vahva kasvu perustana Vantaan talouden kehykselle

Vantaan vuoden 2022 talouden suunnittelu on käynnistynyt kehyksen laadinnalla. Koronan aiheuttamasta epävarmasta tilanteesta huolimatta kaupunki jatkaa vastuullista kasvua: palveluita kehitetään ja uusia investointeja tehdään. Veronkorotuksia ei suunnitella, vaan nykyinen tuloveroprosentti on myös ensi vuoden kehyksen pohjana.

Vuoden 2022 talousarvion kehyksen lähtökohtana ovat muun muassa Vantaan tuottavuus- ja kasvuohjelma sekä arvio julkisen talouden kehityksestä. Tuottavuus- ja kasvuohjelman mukaisesti vuoden 2022 kehyksen vuosikate on 94 miljoonaa euroa ja tulosennuste -18 miljoonaa euroa. Kehys ei sisällä vielä koronan jälkeistä jälleenrakennusohjelmaa. Se tehdään syksyllä lopulliseen talousarvioon, kun tiedetään taloudellinen liikkumisvara.

Kehystä on jouduttu valmistelemaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Oletuksena on, että koronatilanne paranee rokotusten myötä Suomessa. Koronakriisi vaikuttaa kuitenkin vielä pitkään talouteen kunnallis- ja yhteisöverojen heikomman kehityksen kautta. Työttömyyden voimakas kasvu sekä koronan yrityksille tuottamat ongelmat vaikuttavat Vantaan talouteen. Lisäksi korona on aiheuttanut monenlaista hoito-, hoiva- ja palveluvelkaa, jonka purkaminen tuottaa lisäkustannuksia. Myös valtion mahdollinen koronatuki vuodelle 2022 on päättämättä. Kehys on tehty tiedossa olevien valtion päätösten pohjalta niin sanottuna teknisenä kehyksenä.

– Vuoden 2022 kehykseen on laskettu mukaan 10,5 miljoonan euron tasapainottavat tuottavuus- ja kasvutoimenpiteet. Niiden kohdentaminen tehdään talousarviovaiheessa. Tavoitteena on, että vuonna 2023 tehdään tasapainoinen talousarvio, tiivistää kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Vuoden 2022 investointeja

Tuottavuus- ja kasvuohjelmatoimikunnan ehdotuksen mukaan seuraavan valtuustokauden investointien enimmäismäärä on 600 miljoonaa euroa. Kehyksessä kaupungin suunniteltu kokonaisinvestointitaso vuodelle 2022 on 155,3 miljoonaa euroa eli investointitaso on hieman korkeampi kuin vuonna 2021.

Vantaalle valmistuu kuusi uutta päiväkotia ja Kehä III:n korjaus valmistuu etuajassa. Kaupungin tarjoamat palvelut Kivistössä vahvistuvat, kun rakenteilla olevan palvelukeskittymän ensimmäinen vaihe valmistuu. Kaupallisten palveluiden lisäksi tiloihin on tulossa noin 2500 kerrosneliömetrin verran kaupungin tiloja. Vuoden 2022 kehykseen sisältyykin muun muassa Kivistön kirjaston siirtyminen uusiin tiloihin.

Muita merkittäviä investointeja ovat Hakunilaan perustettava lastenkeskus sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen uusi kärkiyksikkö. Myyrmäkeen tai Tikkurilaan sijoitettavan kärkiyksikön on suunniteltu aloittavan toimintansa joulukuussa 2022. Yksikön perustamisella varmistetaan, että pelastuslaitoksen palvelutaso vastaa kasvaneiden asukas- ja liikennemäärien sekä rakentamisen tiivistymisen synnyttämiin tarpeisiin.

Kasvu lisää palveluntarvetta

Kehyksessä toimintakulujen kasvu vuoden 2021 käyttösuunnitelmasta vuoteen 2022 on 3,3 prosenttia. Vuonna 2022 toimintakulujen kasvua lisäävät palvelutarpeen kasvun ja yleisen hintatason nousun lisäksi muun muassa työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu työttömyyden kasvun myötä, hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen muutokset, oppivelvollisuuden laajentaminen sekä ulkoisten vuokrien nousu.

Viime vuosina Vantaan asukasmäärä on kasvanut: vuosina 2019 ja 2020 väestönkasvu oli Suomen suurinta. Kasvu heijastuu myös palvelutuotantoon, jossa tarvitaan lisävoimia. Uusien virkojen ja toimien perustamisessa pyritään kuitenkin harkittuihin ja maltillisiin lisäyksiin.

– Vantaan kaupungille asetetut lakisääteiset tehtävät edellyttävät, että vuonna 2022 sosiaali- ja terveystoimeen tulee 103 uutta virkaa ja varhaiskasvatukseen 80 uutta työntekijää. Nämä luvut eivät vielä pidä sisällään toiminnan laadun parannusta, Ritva Viljanen toteaa.

Myönteisen erityiskohtelun ohjelma jatkuu

Vantaa on vuosina 2019–2021 toteuttanut myönteisen erityiskohtelun ohjelmaa, jonka toimenpiteillä on tasapainotettu alueellisia hyvinvointieroja. Lisäksi on tehty toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kotoutumisen varmistamiseksi. Ohjelman toteuttamiseen on budjetoitu vuosittain kaksi miljoonaa euroa. Hyväksi havaittua toimintamallia halutaan jatkaa.

– Myönteisen erityiskohtelun ohjelmaa on toteutettu monipuolisesti ja yhteistyössä asukkaiden kanssa. Toimenpiteet ovat vaihdelleet kesäruokailusta kaupunginosien viihtyisyyden parantamiseen sekä rekrytointeihin: esimerkiksi varhaiskasvatukseen, peruskouluihin ja toisen asteen opetukseen on palkattu lisää ammattilaisia tukea kaipaavien lasten ja nuorten avuksi. On tärkeää, että jatkuvasti huolehdimme koko Vantaan myönteisestä kehityksestä, Ritva Viljanen toteaa.

Lisätietoa kehyksestä kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalta (asia 30) sekä kaupunginjohtajan 20.5. pidetystä mediainfosta, jonka tallenne julkaistaan myöhemmin Vantaa-kanavalla.

Julkaistu: 20.5.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter