Vantaalla tuotettiin uudella tavalla tietoa asiakkaiden saamista palveluista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä

Vantaan perhepalveluissa pilotoitiin keväällä 2017 osallistavaa menetelmää, jonka avulla toteutettiin lakisääteinen sosiaalinen raportointi (shl 7 §). Laki edellyttää hyvinvointiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvän tiedon kokoamista ja välittämistä sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Pilotointiprosessin aikana tuotettiin tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja saamista palveluista sekä ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, jotka näkyvät asiakkaiden arjessa ja perheiden sosiaalityössä.

Sosiaalisen raportoinnin pilotilla oli kolme tavoitetta: tiedon tuottaminen sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön toiminnasta sen ensimmäisen toimintavuoden aikana, ajankohtaisten ilmiöiden esiin nostaminen ja yksikkörajat ylittävän tarkastelun toteuttaminen perhepalveluissa.

Sosiaalinen raportointi toteutettiin työntekijöiden ryhmäkeskusteluina. Ryhmäkeskusteluissa tarkasteltiin sitä, miten uuden sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö on vastannut tukea tarvitsevien perheiden tarpeisiin. Keskusteluissa työntekijät peilasivat omia kokemuksiaan tilastotietoon ja tuottivat tietoa myös muista ajankohtaisista ilmiöistä, joita olivat kohdanneet asiakastyössä.

Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, eikä vaadi lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyö on asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen.

Ryhmäkeskusteluihin oli kaikissa sama ennalta valmisteltu runko. Anne Kantoluoto ja Johanna Hedman, jotka vastasivat raportointiprosessin toteuttamisesta, olivat koonneet työskentelyn pohjaksi tilastotietoa tietoa sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön ensimmäisen toimintavuoden asiakkaista ja mm. siitä, miten asiakkaat olivat liikkuneet sosiaalihuoltolain mukaisten ja lastensuojelupalveluiden välillä.

Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö oli tulosten mukaan vastannut tarkoitustaan palveluna, jota tarjotaan perheille, joilla ei ole mittavia haasteita. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön asiakkaista valtaosalla oli aiempi lastensuojelun asiakkuus tai lastensuojelussa tehty palvelutarpeen arviointi, jonka yhteydessä oli arvioitu lastensuojelun tarvetta.

Aiemmin perheille ei ollut saatavilla matalamman kynnyksen perhetyötä tässä laajuudessa. Kunnassa on esimerkiksi neuvolan perhetyötä saatavilla neuvolaikäisille, eli sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö on laajemmin saatavilla. Sosiaalisen raportoinnin avulla saatiin esille sellaisia asioita, joita ei voida tuottaa tilastotiedon avulla tai joista tilastotieto antaa vääristyneen kuvan.

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan aiheutti huolta

Ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä nousi esille perustoimeentulon siirto Kelaan. Kelan palvelut eivät ryhmäkeskustelujen aikana vielä kaikilta osin toimineet sujuvasti. Toimeentulotuen hakemisen muutoksen oli huomattu vaikuttaneen erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden saamaan taloudelliseen tukeen.

Erityistä huolta herätti se, onko Kelassa ammatillista osaamista havaita erityisen huolenpidon tarpeessa olevat asiakkaat, joista tulisi tehdä sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus kuntaan ja ilmoitetaanko heistä riittävän nopeasti palvelutarpeen havaitsemisen jälkeen. Erityisesti äkillisissä kriisitilanteissa Kelan palvelut nähtiin potentiaalisesti hitaina ja kankeina. Kelassa oli kuitenkin työntekijöiden mukaan pyritty nopeasti muuttamaan toimintatapoja, kun haasteita oli ilmennyt.

Palveluista putoavat ja yksinäisyys

Muita sosiaalisessa raportoinnissa havaittuja ilmiöitä olivat palveluista putoavat asiakkaat ja yksinäisyys. 17-vuotiaat asiakkaat, joiden palvelun tarve havaitaan lähellä täysi-ikäisyyttä, ovat vaikeassa asemassa siksi, että he eivät aina ehdi saada nuorille suunnattuja palveluita eivätkä välttämättä kiinnity täysi-ikäisten palveluihin. Yksinäisiä lapsia tai kokonaisia perheitä kertoivat kohtaavansa erityisesti kuraattorit. Yksinäisiä perheitä oli kaikissa ihmisryhmissä, eikä ilmiön nähty liittyvän erityisesti mihinkään tiettyyn ryhmään.

Palveluista putoavia pyritään tavoittamaan aiempaa paremmin lisäämällä matalan kynnyksen palveluita, joihin myös sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö kuuluu. Vantaa on mukana Lapsen paras – yhdessä enemmän -hallituksen kärkihankkeessa, jossa yksi kehittämisen kohde on perhekeskus, josta matalan kynnyksen palveluita ja tukea on helposti saatavilla. Vantaa vastaa perhekeskuskokonaisuuden kehittämisestä.

Tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä

Sosiaalisen raportoinnin tuloksia on hyödynnetty perhepalvelujen kehittämistyössä. Perhetyön yhteistyörakenteita ja prosesseja on parannettu niin, että eri yhteistyötahot (varhaiskasvatus, koulu, neuvolat, perheneuvola, nuorten psykososiaaliset palvelut, erikoissairaanhoito) tekevät tiiviimpää asiakaskohtaista yhteistyötä. Lisäksi on kehitetty työskentelyn muotoja, mm. parityöskentelyä lisäämällä ja ottamalla toisella paikkakunnalla asuvat vanhemmat paremmin perhetyön piiriin. Sosiaalisen raportoinnin tuloksia hyödynnetään edelleen ja kehittämisen etenemisestä raportoidaan osavuosikatsauksissa.


Voit myös tutustua laajempaan aineistoon:
- Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön rajapinnat – sosiaalisen raportoinnin pilotti Vantaan perhepalveluissa
- Sosiaalinen raportointi – prosessi ja kokemukset

Julkaistu: 30.10.2017 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter