Vantaa selvitti, miten oppimisen tuki toteutuu opetuksessa ja kasvatuksessa

Vantaalaisten alakoululaisten huoltajat kokevat tukea tarvitsevien lastensa tarpeiden tulevan hyvin huomioiduiksi. Yläkouluikäisten oppilaiden kohdalla sekä opettajat että huoltajat kokevat tuen tarpeisiin vastaamisen haastavammaksi. Mitä vanhemmasta oppilaasta ja opiskelijasta on kyse, sitä vaikeampi oppimisen tuen haasteisiin on vastata. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa huoltajien mielestä lasten tukemisessa käytetään monipuolisia toimintatapoja. Tulokset ilmenevät Vantaan kaupungin Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskukselta tilaamasta tutkimuksesta.

Perusopetus

Erityisluokanopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat kokivat rehtorien ohella positiivisimmin tuen järjestelyjen toimivuuden kouluissa. Osa luokanopettajista arvioi, että jotkut tukea tarvitsevat eivät sitä välttämättä riittävästi saa. Osa tuen toteutumisen puuttumisesta johtuu opettajien arvioiden mukaan myös siitä, että oppilas tai tämän huoltaja ei tukea halua.

Yli puolet kaikista opetushenkilöstöön kuuluvista vastaajista (58 %) piti oppilaiden saamaa tukea hyvin tai erittäin hyvin toimivana ja riittävänä, mutta joka kuudes (17 %) katsoi sen olevan heikosti toimivaa ja riittämätöntä. Kriittisimmin tuen toimivuuteen ja riittävyyteen suhtautuivat aineenopettajat. Tukea pidettiin yhtenäiskoulujen yläluokilla riittävämpänä kuin muissa yläkouluissa.

— Perusopetuksen vuosiluokilla 7—9 ja ammatillisissa opinnoissa olevilla nuorilla opittavat asiat vaikeutuvat alakoulujen opintosisältöihin verrattuna. Murrosiän ja aikuistumisen haasteet vaikuttavat opiskeluun ja koulunkäyntiin. Tämä näkyy myös tuen tarpeessa, sanoo perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.

Yli 60 prosenttia luokan- ja aineenopettajista kokee tukea saavien oppilaiden kuormittavan heidän työtänsä usein. Moni aineen- ja luokanopettaja kokee pystyvänsä tukemaan tuen tarpeessa olevaa oppijaa vain joskus. Suurin osa kokee ajan riittämättömyyden aiheuttavan ongelmaa.

— Vaikka pienryhmissä annettu tuki koetaan riittäväksi, on haasteena huomioida oppijoiden erilaiset tarpeet ja kaikille tuen tarpeessa oleville riittävä tuki. Tämän vuoksi uskomme, että yleiseen tai tehostettuun tukeen panostaminen on pedagogisesti oikea tie. Tällöin meidän tulee kehittää yleisopetuksen luokan- ja aineopettajien osaamista koulutuksen keinoin sekä huolehtia riittävistä tuen resursseista, Ilkka Kalo sanoo.

Vastanneet vantaalaiset rehtorit kokivat oppimisen ja koulunkäynnin tuen tilanteet koulussaan pääosin parempina kuin rehtorit valtakunnallisesti.

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Kyselyyn vastannut Vantaan päiväkotien henkilöstö kokee pystyvänsä tukemaan lapsia pääsääntöisesti hyvin. Lapsille pystytään osoittamaan henkilökohtaista välittämistä ja tuen tarpeessa olevia lapsia pystytään tukemaan. — Vantaalla päiväkotien työntekijöiden näkemykset itsestään työntekijöinä olivat siis varsin myönteisiä, sanoo varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Kuitenkin suurin osa henkilöstöstä arvioi, että kehityksen ja oppimisen tuen lastenhoitajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja taidepedagogeja voisi olla tarpeeseen nähden enemmän. Lähes puolet henkilöstöstä arvioi, ettei päiväkodissa ole riittävästi varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Yli 50 prosenttia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöstä arvioi, että heidän ryhmissään oli 1 – 2 lasta, jotka eivät olleet kehityksen ja oppimisen tuen piirissä, vaikka heidän olisi pitänyt olla.

Sole Askola-Vehviläinen pitää kehittämisen näkökulmasta merkittävänä tutkimustuloksia, joiden mukaan lapsille kaivataan lisää tukea päiväkotien arkeen. Tuen järjestelyitä tulee tarkastella lapsen ja perheen kannalta kokonaisuutena ja laajemmin kuin vain varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen nykyisin tarjoamina tuen järjestelyinä vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ensimmäinen askel on saada kaikki tukea tarvitsevat lapset tuen piirin.

Henkilöstökyselyn mukaan reilu kolmannes työntekijöistä epäili, että pedagogisten suunnitelmien ja muiden asiakirjojen tekemiseen käytettävä työmäärä ei ollut hyvässä suhteessa niiden tuottamaan hyötyyn kehityksen ja oppimisen tuessa. — Tämä on toinen keskeinen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämiskohde, johon olemme saamassa digitaalisia työaikaa säästäviä ratkaisuja parin seuraavan vuoden aikana, jatkaa Sole Askola-Vehviläinen.

Varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajista 65 prosenttia arvioi aikuisten määrän oman lapsensa ryhmässä sopivaksi ja esiopetuksessa 80 prosenttia huoltajista arvioi samoin. Tosin henkilöstön vaihtuvuuden koettiin haittaavan lapsen kehitystä ja oppimista.

Yli 80 prosenttia tuen piirissä olevien lasten huoltajista kokee, että heidän lastensa tukemisessa käytetään monipuolisia toimintatapoja. Myös lasten tuen tarpeet olivat vastaajien mukaan otettu pääsääntöisesti huomioon ryhmien muodostamisessa. Lähes 40 prosenttia huoltajista koki, että tietoa mahdollisista tukitoimista ei ole saatavissa riittävästi. Sole Askola-Vehviläisen mukaan tukitoimista tiedottaminen onkin keskeinen kehittämiskohde varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Useista huoltajien vastauksista välittyi hyvä yhteistyöhenki päiväkodin ja huoltajien kesken. Tuen piirissä olevien lasten huoltajille tuen järjestäminen näyttäytyy pääosin hyvin toteutetulta. Tämä viittaa siihen, että huoltajat luottavat Vantaalla varhaiskasvatukseen ja tuen järjestämiseen.

Varia

Ammattioppilaitos Variassa henkilöstö arvioi tuen olevan 29 prosentille opiskelijoista erittäin hyvin toimivaa ja riittävää ja 28 prosentille heikosti toimivaa ja riittämätöntä.

Yli puolet Varian henkilöstöstä kyselyyn vastanneista koki opetusryhmänsä liian suureksi tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tukemiseksi, myös suomen kielen kehityksen kannalta niissä opetusryhmissä, joissa suomi on toisena kielenä. Kuitenkin huoltajat ja opiskelijat kokivat ryhmäkoot pääsääntöisesti sopivankokoisiksi sekä ammatillisissa että yhteisten tutkinnon osien opinnoissa. Hieman alle puolet, 40 prosenttia, Variassa vastanneista opiskelijoista kaipaisi enemmän jatkuvaa ohjausta opintoihinsa.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää vuodesta 2010 käytössä olleen valtakunnallisen kolmiportaisen tuen mallin ja erityisen tuen toimivuutta Vantaalla. Yliopiston esittämien tulosten ja johtopäätösten jälkeen Vantaan kaupunki kokoaa tuloksista oppilaitos- ja varhaiskasvatusyksikkökohtaisia suosituksia kehittämistoimenpiteiksi. Suositusten pohjalta kaupunki laatii toimenpideohjelman.

Kyselyyn vastasi loppuvuonna 2018 yhteensä lähes 11 000 vantaalaista oppilasta (5.— 9. lk) tai opiskelijaa (Varia), oppilaiden/opiskelijan huoltajaa ja opetus- tai kasvatusalan henkilökuntaan kuuluvaa. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus. Vastaavia tutkimuksia on tehty aiempinakin vuosina, mutta suoraa vertailua tutkimusten välisissä tuloksissa ei ole tehtävissä.

Lue myös: Vantaan kaupungin tiedote ”Kaupunki selvittää kokemuksia tuen järjestämisestä opetuksessa ja kasvatuksessa”

Julkaistu: 15.4.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Instagram

Twitter