Kiertotaloudella kohti hiilineutraaliutta

Vantaan on linjannut, että kaupunki on hiilineutraali vuonna 2030. Resurssiviisauden tiekartta ohjaa kaupungin kehitystä kohti päästötöntä, jätteetöntä ja luonnonvaroja kestävästi käyttävää kaupunkia. Kiertotalouden tiekartta tukee tätä kehitystä.

Vantaa on yksi kymmenestä kiertotalouden edelläkävijäkunnasta, jotka ovat sitoutuneet viemään kiertotaloutta määrätietoisesti eteenpäin. Vantaan kiertotalouden edistämisen painopistealueet ovat: kiertotaloudesta liiketoimintaa, rakentamisen kiertotalous, kiertotaloutta edistävät hankinnat ja jakamistalous. Parhaimmillaan kiertotalous tukee samanaikaisesti kaupungin hiilineutraaliustavoitetta, edistää resurssiviisautta, lisää kaupungin elinvoimaa sekä synnyttää uutta yritystoimintaa.

Rakentamisella ja rakennetulla ympäristöllä on merkittävä rooli resurssien käytössä ja päästöjen aiheuttamisessa. Kiertotalouden mukaiseen rakentamiseen siirtymisellä on merkittävä potentiaali pienentää kasvihuonekaasupäästöjä ja säästää luonnonvaroja.

Julkisilla hankinnoilla on suuren volyyminsa ansiosta mahdollisuus vaikuttaa kiertotalouden edistämiseen nopeasti, merkittävästi ja pysyvästi. Hankintoihin voidaan liittää kiertotalouskriteerejä. Kaupunki voi kehittää jakamistalouden välineitä ja edellytyksiä, lisätä yhteiskäyttöisten kulkuneuvojen käyttöönottoa sekä lisätä kaupungin omien tilojen käyttöä.

Viime vuoden ympäristövastuuraportin mukaan Vantaa on edennyt matkallaan kohti hiilineutraaliutta. Kasvihuonekaasut ovat loivassa laskussa, mutta vauhti ei riitä kunnianhimoiseen tavoitteeseen. Energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyviä tavoitteita on asetettu ohjaamaan rakentamista ja kaavoitusta. Yleiskaavalla vaikutetaan yhdyskuntarakenteeseen ja liikkumiseen kaupungin alueella. Kulutukseen ja materiaalien käyttöön kiinnitetään huomiota kaupungin palveluissa. Kevään aikana on vantaalaisia kutsuttu mukaan ympäristövastuutyöhön Vastuullinen vantaalainen kampanjalla.

Vantaan tulevien vuosien talouden kehys

Kaupunginhallitus hyväksyi tulevien vuosien talouden kehyksen. Käyttötalouden kasvu on maltillista, 2,4 prosenttia kuluvasta vuodesta. Investointipaineita luovat kasvava väestömäärä ja korjaustarpeet. Taloudesta on toimitettu erillinen tiedote.

Kaupunginhallitus esitti valtuustolle hyväksyttäväksi seuraavat asemakaavat

Myllymäki, Vehkalan länsipuolella osoitetaan 19,7 hehtaarin alue toimitilarakennusten korttelialueeksi. Kaava kohdistuu kokonaan Vantaan kaupungin omistamalle maalle ja tuottaa neljä työpaikkatonttia.

Koivuhaka, Tikkurilantie 88 mahdollistaa neli- ja kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon ja liiketilojen rakentamisen tontille. Tikkurilantien risteykseen tulee kahdeksankerroksinen osa. Tontin käyttötarkoitus muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

Länsimäessä tarpeeton metroradan aluevaraus muutetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Muutoksella mahdollistetaan uusi päiväkotitontti Länsimäen kaupunginosassa.

Martinlaakso, Asunto Oy Kivivuorenkuja 1 tehdään purkavaa saneerausta. Tällöin puretaan kolme kolmekerroksista kerrostaloa ja niiden tilalle rakennetaan viisi 6–14 -kerroksista kerrostaloa. Yksi kuusikerroksinen kerrostalo kunnostetaan. Hanke sijoittuu lähelle rautatieasemaa ja kauppakeskusta.

Kaupunginhallitus päätti asettaa nähtäville:

Martinlaakso, Raappavuorentien oikaisu on tarpeen Martinlaaksontien liikenneturvallisuuden kannalta. Vaarallisen liittymän parantaminen on Kuntatekniikan keskuksen rakentamisohjelmassa, mutta sen toteuttaminen vaatii asemakaavan muutosta etenkin Raappavuorenreuna-nimisen kadun osalta, joka linjataan uudestaan pysäköintitontin läpi. Nykyinen kadun linjaus on liian lähellä tulevaa risteysaluetta. Kaavamuutos ei tuota kerrosalaa.

Hakkilan Rusokallion lähivirkistysalueen ja korttelin 66205 välisiä rajoja muutetaan. Varastorakennusten korttelialue muutetaan myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat pienteollisuus- ja toimitilarakennukset sallivaksi. Rakennusten enimmäiskorkeutta nostetaan.

Julkaistu: 3.6.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter