Pelastusalaan tutustumassa: syö ja käy wc:ssä aina kun mahdollista


Työkykykonsultti Heli Leander oppi pelastusalaan tutuessaan, että omat tarpeet ovat toissijaisia, kun pelastetaan ihmisiä.

Siirryin reilu kolme vuotta sitten hoitamaan Vantaan kaupungin Hr:ssä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työkyky- ja työhyvinvointiasioita. Vuosien varrella yhteistyö on tiivistynyt ja oma ymmärrykseni pelastusalan erityisvaatimuksista kasvanut. Mutta vihdoin 40-vuotissyntymäpäiväni lähestyessä päätin ehdottaa tutustumista pelastusalan työntekijöiden arkeen hiukan tarkemmin.

40-vuotissyntymäpäivänäni kävin tutustumassa pelastuslaitoksen työhön leikkimällä päivän palomiestä. Ensituntumalla Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on äärimmäisen suvaitsevaista väkeä, koska ehdottamaani vierailuun suhtauduttiin positiivisesti. Onhan HR isossa organisaatiossa tyypillisesti siellä jossain, kaukana työn arjesta. Päivän alusta alkaen olin yksi ”palomies” joukon mukana, toki asianmukaisen turvallisuusohjeistuksen jälkeen.

Päivä pelastustehtävissä lisäsi arvostustani työn tekijöitä kohtaan: omat tarpeet ovat toissijaiset silloin, kun tehdään töitä ihmisten pelastamiseksi. Kun lounaslautanen jäi pöytään hälytyksen tullessa, sain ohjeistuksen, että pelastushommissa on kaksi sääntöä. Ensimmäisenä vessassa kannattaa käydä aina, jos vähänkin tuntuu siltä ja toiseksi ruokaa tulee syödä, kun siihen on mahdollisuus. Olisinpa siinä hetkessä ymmärtänyt ottaa pitsabuffetista pari palaa evääksi.


Päivän aikana sain myös kuulla, että puolalaisilla makkaraperunoilla saattaa olla pelastuslaitosta hyvinkin työllistävä vaikutus. Toisaalta myös upeasta yhteistyöstä, jota Rajavartiolaitos toteuttaa yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa vesipelastustehtävissä sukeltamisen osalta.

Päivän päätteeksi suoritettu savusukelluskelpoisuustesti osoitti konkreettisesti sen, mitä palomiehen työ fyysisesti vaatii. Testi toteutettiin hallitiloissa, vakaissa olosuhteissa mutta todellisissa tilanteissa ylimääräisinä kuormitustekijöinä ovat lisäksi kuumuus sekä tilanteen aiheuttama stressi. Jo varusteiden tuoma yli 20 kilon lisäpaino vaatii todella hyvää fyysistä kuntoa.

Mitä päivä sitten antoi minulle tai muille? Kävimme hälytysten välillä erinomaisia, vaikkakin välillä vahvasti huumorilla väritettyä keskustelua työn vaativuudesta ja siitä, miten minä voisin työssäni paremmin huomioida pelastuslaitoksen työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät asiat. Kokemukseni jälkeen yhteistyö näiden asioiden äärellä jatkuu entistä paremmalla yhteisellä ymmärryksellä.

Teksti: Heli Leander, työkykykonsultti, Henkilöstökeskus
Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Tarinoita Vantaalta kiinnostavia urapolkuja, rohkeita oman tiensä kulkijoita sekä monenlaisia kutkuttavia kertomuksia Suomen neljänneksi suurimmasta kaupungista.

Julkaistu: 9.9.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter