Askelet kohti kestävää ilmailua

Uudenmaan liitto, ARC (Airport Region Conference) ja Vantaan kaupunki järjestivät tänään 26.9. kestävän ilmailun seminaarin Brysselissä.

Kolmen askelen kärjellä voimme edistää kestävää ilmailua, totesi Hongkongin yliopiston professori Max Hirsch puheenvuorossaan.

– Konkreettiset teot ovat tiedon jakaminen, innovaatioihin investointi ja alueiden kehittäminen, opasti Max Hirsch. Meidän tulee rakentaa parempia lentokoneita, lentokenttiä ja lentokenttäseutuja.

Lentokoneille on jo kovalla vauhdilla kehitetty uusia energiamuotoja kuten biopolttoaine ja sähkö. Lentoyhteyksiä korvataan jo nopeilla junayhteyksillä. Yhteistyötä lento- ja raideliikenteen toimijoiden välillä tulisikin kehittää. Raideliikenne on ratkaisu myös lentokenttäseutujen kehittämiseen ja autoilun vähentämiseen niissä.

Vantaa haluaa olla edelläkävijä kestävissä liikenneratkaisuissa, totesi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Vantaan Aviapoliksessa sijaitseva kansainvälinen lentokenttä on linkki nopeimpaan yhteyteen Pohjois-Euroopan ja Aasian välillä. Sen loistavat maaliikenneyhteydet, sataman läheisyys ja uudet sekä suunnitellut raideyhteydet tekevät Aviapoliksesta houkuttavan ja myös kestävän kehityksen kannalta järkevän sijoittumispaikan kansainvälisille vastuullisille toimijoille.

Aviapoliksen kehittämisessä on tärkeää myös käveltävyys – koti ja työpaikka voivat sijaita samassa korttelissa. Asuntorakentaminen on kovassa vauhdissa, joten visio asumisesta lähellä työpaikkaa on toteutumassa. Se on kestävää kehitystä lähellä lentokenttää. Aviapoliksen yrityksistä 500 on kansainvälisiä. Työntekijöiden määrä on jo yli 30 000 ja se kaksinkertaistuu lähivuosina.

– Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, summasi Ritva Viljanen. Siihen tarvitaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja niin lentoliikenteessä kuin muussa liikkumisessa ja energiantuotannossa.

EU-komission puheenvuoron käytti Grégoire Le Comte, joka kertoi käytännöistä, joilla Euroopasta voi tulla edelläkävijänä kestävässä ilmailussa. Viime vuosina lentoliikenteen kasvu on ollut suurempaa kuin kehitys, jolla lentämisen ilmastohaittoja on voitu keventää. La Comte korosti verotuksen merkitystä ohjaavana tekijänä sekä verotulojen kohdentamista esimerkiksi rahastojen kautta kehittämiseen. Hän kertoi mittaamisesta, tutkimuksista ja kehittämisohjelmista, mutta myös säätelystä, joiden avulla eurooppalaista ilmailua kehitetään.

Seminaarin paneeliosuudessa Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen, Smart&Clean-säätiön johtaja Tiina Kähö ja ARC:n johtaja Sergi Alegre keskustelivat siitä, onko kestävä ilmailu myytti.

Tiina Kähö aloitti sillä, että ilmastokriisi on totta, joten kaikkeen kulutukseen on puututtava. Ilmailu ei ole vihollinen vaan hiilidioksidi, jota se tuottaa. Rahat on suunnattava kestävään tuotantoon. Eurooppalaisten tietoisuus ilmastoasioita on hyvällä tasolla, nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä.

Mikko Viinikainen korosti lentoliikenteen kansainvälisen päästöjärjestelmän ja siihen liittyvän hyvitysten ohjausmerkitystä. Tavoitteena on, että kasvusta huolimatta päästöt jäisivät vuoden 2020 tasolle. Sergi Alegren mielestä keskeistä ovat kuluttajien valinnat.

Eurocontrolin päällikkö Andrew Watt avasi lentokenttien ja niillä operoivien toimia ilmastomuutoksen torjunnassa, toiminnallisissa mahdollisuuksissa vähentää lentomelua ja lentämisen ilmastovaikutuksia.

Seminaariin osallistui lähes sata päättäjää ja EU-virkamiestä. Järjestäjät halusivat tilaisuudella nostaa esille kestävän ilmailun mahdollisuuksia mutta keskustella avoimesti myös haasteista. Vantaa haluaa olla kestävän kaupunkirakentamisen edelläkävijä ja rakentaa Aviapoliksen viihtyisää asumisen ja työn aluetta, josta tavoittaa muun maailman – kestävästi.

Julkaistu: 26.9.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter