Sosiaalityössä ollaan arvokkaan elämän asialla, jopa äärimmäisissä tilanteissa


Asunnottomien sosiaalityön yksikössä työskentelevä Jussi ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa työskentelevä Teemu kokivat yhden uransa pysäyttävimmistä hetkistä kuluneen syksyn aikana.

Asumispalveluiden työntekijät menivät asiakkaan tueksi tilanteeseen, jossa asiakas jouduttiin häätämään asunnostaan vuokravelkojen ja väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi. ”Asiakasta oli yritetty tuloksetta tavoittaa soittamalla, kirjeitse ja tekstiviestitse. Hänestä oli kuitenkin tehty näköhavaintoja, joten tiesimme hänen olevan kunnossa”, Jussi kertoo.

Asiakas ei ollut maksanut vuokriaan. Tämän lisäksi kävi ilmi, että hän oli asunut asunnossa sähköittä jo pari-kolme kuukautta, eikä hän käyttänyt hänelle määrättyjä lääkkeitä. Asiakkaan rankan väkivaltaisen menneisyyden ja hänen nykyisen mielenterveydellisen tilansa vuoksi, ulosottotilanteeseen saapui kolme poliisipartioita, kaksi ulosottomiestä luotiliiveineen ja Jussi sekä Teemu.

”Meidän tehtävämme oli tarjota asiakkaalle vaihtoehtoja häädön takia ja varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut”, Jussi kertoo. Etukäteen erittäin uhkaavaksi ennakoitu tilanne eteni kuitenkin kohtuullisen rauhallisissa merkeissä, eikä asiakas käyttäytynyt ulosottotilanteessa väkivaltaisesti.

”Asiakas pysyi suhteellisen rauhallisena, kun poliisit olivat läsnä. Hän halusi takaisin asuntoonsa, eikä erottanut kuka viranomainen on mikäkin viranomainen”, Jussi kertoo

”Yritimme puhua hänelle järkeä ja selvittää tilannetta. Meillä oli tarjolla majoitus, ettei hän jäisi kadulle. Asunnottomaksi jäädessään mies voisi aiheuttaa vaaraa myös sivullisille”, Teemu jatkaa.

Ammattitaitoa ja kylmiä hermoja

Poliisi ja ulosottoviranomiaset poistuivat tilanteesta, kun virka-apupyyntö oli suoritettu. Teemu ja Jussi lähtivät hakemaan asiakkaalle matkalippua, jolla hän pääsisi kriisimajoitukseen.

Takaisin tullessa asiakas jutteli pihalla naapurinsa kanssa. Kun Jussi ja Teemu astuivat ulos autosta, mies tuli työntekijöitä kohti aggressiivisen näköisenä ja itseään raivoon lietsoen.

”On vaikea kuvata kuinka pelottava ihminen on, kun hän on psykoosissa ja todellisuudesta irti olevana. Asiakas tuli naamalle saakka ja alkoi vetämään parrastani”, Teemu sanoo.

”Hänellä oli lasittuneet pupillit, eivätkä silmät liikkuneet mihinkään. Asiakas toisteli samoja asioita, mitä poliisien läsnä ollessa. Saimme vaikutelman, ettei asiakas ollut sisäistänyt tilannetta ja eri viranomaisten rooleja. Yritimme selittää, ettei ulosotto ollut meidän ratkaisumme, ja yritämme vain auttaa häntä tilanteessa”, Jussi kertoo.

Mitä enemmän asioita kerrattiin, sen varauksellisemmaksi ja vainoharhaisemmaksi asiakas muuttui ja tilanne kiristyi kiristymistään. Teemun ja Jussin mielessä kävi ajatus pakenemisesta, mutta tällöin toinen olisi saattanut jäädä vaaraan. Molemmat tiesivät, että kyseinen asiakas on äärimmäisen väkivaltainen.

Asiakas oli yhä kiinni Teemussa, ja askel askeleelta Teemu perääntyessä, asiakas seurasi häntä. Teemu johdatteli häntä syrjemmälle ja yritti johdattaa keskustelua asiakkaille mieluisiin aiheisiin ja tämän avulla Jussi pystyi soittamaan poliisille ja kuiskaten kertomaan, että he tarvitsevat apua.

”Tuntui, että tilanteesta huokuva pelko vaikuttaisi asiakkaan käytökseen aggressiivisuutta lisäten”, Jussi sanoo.

Seuraavat minuutit ja sitä seuranneet sekunnit tuntuivat äärimmäisen pitkiltä. Poliisi saapui paikalle, ja asiakas huomasi virkavallan saapumisen vasta, kun poliisit olivat jo hänen rinnallaan.

Poliisit saattoivat asiakkaan kriisimajoitukseen. Tilanteen alkaessa Teemu ja Jussi olivat yhteydessä päivystävään lääkäriin. Uhkaavasta tilanteesta huolimatta tähän mennessä ei ollut tapahtunut vielä mitään, mikä edellyttäisi tahdonvastaista hoitoa.

”On hullua, että ensin täytyy tapahtua jotain, ennen kuin asialle voidaan tehdä mitään”, Teemu sanoo.

Muutaman päivän kuluttua sosiaalityöntekijät saivat puhelinsoiton asiakkaalle kriisimajoituksen järjestäneeltä palveluntarjoajalta. Asiakas oli laittanut kirjaimellisesti putket rusetille ja hajottanut asunnosta kaiken mitä oli hajotettavissa. Asunnolle olisi mentävä nopeasti.

Teemu ja Jussi tekivät virka-apupyynnön poliisille ja asiakas saatiin ulos asunnosta. Asiakas oli ajautunut entistä syvempään psykoosiin ja hänet oli saatava lääkäriin. Pitkän keskustelun jälkeen Teemu sai houkuteltua asiakkaan lähtemään vapaaehtoisesti hoitoon ja hänet vietiin sairaalaan poliisin saattelemana. ”Pitää yrittää mukautua vaikeaan tilanteeseen ja toimia luovasti”, Teemu toteaa.

Asiakas pääsi tarvitsemansa hoidon piiriin. Uhkaava tilanne säilyy varmastikin Teemun ja Jussin mielissä vielä pitkään, vaikka asioiden purku on hoidettu hyvin työyhteisössä tilanteen jälkeen.

Turvavälineet ja hyvä työyhteisö avainasemassa

Millä sosiaalityöntekijöiden turvallisuutta voitaisiin parantaa vastaavissa äärimmäisissä tilanteissa?

Teemu kertoo, että Vantaalla on olemassa hyvät ohjeistukset kotikäynneille, miten toimia uhkatilanteissa. Tilanteiden ennalta-arvaamattomuus on kuitenkin riskitekijä. Työntekijöillä on turvapuhelimet, joiden avulla saa vartijan paikalle. Tämä kuitenkin aina kestää aikansa.

Molemmat korostavat turvavälineiden merkitystä ja sitä, että työntekijöillä on varmasti riittävät mahdollisuudet nopeaan avun saantiin. He toivovat kaikkien työntekijöiden puhelimiin 112-sovellusta, jonka avulla avunsaanti nopeutuisi entisestään. Tällä hetkellä osalla työpuhelimien muistin kapasiteetti estää sovelluksen käytön.

Resurssit estävät sen, ettei kaikkia kotikäyntejä voida hoitaa kahden henkilön voimin, ja toisaalta kahden henkilön läsnäolo saattaisi herättää asiakkaassa epäluottamusta, eikä vartijan mukaan ottaminen ole asiakaslähtöistä, Teemu toteaa. Yhtenä turvalisänä voisi toimia hälytysnapit.

”Tutka-ilmoitusten ja sitä seuranneiden toimenpiteiden läpi käynti voisi olla vielä systemaattisempaa. Myös koulutuksilla voidaan lisätä turvallisuutta”, Teemu näkee.

Ihmisten auttaminen epätoivoisissa elämäntilanteissa, ja heidän elämänsä takaisin raiteilleen saaminen on niin Teemulle kuin Jussille palkitsevaa työssään.

”Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. Niitä tulee silloin, kun saamme jonkun asiakkaan etenemään kuntoutumisessaan. Se, kun saamme jonkun kiinnittymään tukeen ja saamaan elämän syrjästä kiinni”, Jussi sanoo.

Tukea voi saada esimerkiksi päihdehoitoon ja raitistumiseen, velkojen hoitoon ja pysyvän asunnon etsimiseen. ”Parasta on, kun asiakas saavuttaa tilanteen, jossa voi elää itselleen arvokasta elämää”, Jussi sanoo. Myös työyhteisön tuki on miehille tärkeää työssäjaksamisessa.

”Työssä jaksamisen tärkein asia on mielestäni resursointi ja hyvä työyhteisö. Meillä on hyvä tiimi ja tuemme toisiamme kaikessa. Kaikki vaikeat asiat saa purettua, kun keskustelemme toistemme kanssa ja kannustamme toisiamme”, Teemu toteaa.  Myös Jussi allekirjoittaa mahtavan tiimin, tuen ja huumorin merkityksen. Myös esimiestyö, mahdollisuus palautekeskusteluihin ja henkilökohtaisella työnohjaus ovat hyvällä mallilla.


**

Vantaan kaupunki on nostanut kuluvan syksyn aikana henkilöstönsä kokemat uhka- ja väkivaltatilanteet esille #ollaanihmisiksi-kampanjallaan. Kampanjan tarkoituksena on sisäisesti parantaa kaupungin turvallisuuskäytäntöjä ja ulkoisesti herätellä asiakkaat huomaamaan, kuinka he käytöksellään voivat vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin.

Joissain ammattiryhmissä ollaan toisinaan tekemisissä asiakkaiden kanssa, joilla ei terveydentilan vuoksi ole juuri itsekontrollia. Vaikka kampanjalla ei näiden ihmisten käytökseen vaikuteta, Vantaan kaupunki kokee tärkeänä, että myös näistä tapauksista puhutaan. #ollaanihmisiksi.

LInkki kampanjasivulle.


Julkaistu: 16.12.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter