Sijaisvanhemmuus antaa paljon

Sijaisvanhempien kokemusten mukaan sijaisvanhemmuus rikastuttaa ja avartaa elämää sekä antaa merkityksellistä sisältöä arkeen. Sijaisvanhemmat eivät ole superihmisiä, vaan tavallisia perheitä, joilla on aikaa ja kiinnostusta olla osa apua tarvitsevan lapsen elämää. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit hakevat yhdessä uusia sijaisvanhempia.

Nyt syksyn alkaessa useat lapset ja nuoret kaipaavat tuki-, vastaanotto- ja sijaisperheitä, koska koronaviruspandemia lisäsi heikommassa asemassa olevien perheiden hätää entisestään.

”Poikkeustilanteesta huolimatta avuntarve ei ole vähentynyt. Itse asiassa korona-aika kärjisti perheiden ongelmatilanteita. Onneksi perheet, lapset ja nuoret hakivat ja saivat apua lastensuojelusta”, Espoon kaupungin perhehoidon koordinaattori Emmi-Maaria Mäkilä kertoo.

Koronaviruspandemian aikana lastensuojelun palveluja muokattiin, jotta tartuntariskiä saatiin pienennettyä. Poikkeustilanteesta huolimatta sijaisperheiden valmennuksia on järjestetty normaalisti, ja lapsia on sijoitettu perheisiin kuten tavallisesti.

”Kaipaamme kipeästi perheitä, jotka olisivat valmiita auttamaan näitä apua tarvitsevia lapsia ja nuoria. Yhdessä ja yhteistyöllä pääsemme tämän vaikean ajan yli”, Mäkilä kannustaa.

Perheet valmennetaan tehtävään

Sijaisvanhemmiksi ei haeta superihmisiä, vaan tavallisia perheitä, joilla olisi aikaa ja kiinnostusta olla osa apua tarvitsevan lapsen elämää. Sijaisvanhemmuudesta voi alkaa elämän pituinen yhteinen matka.

”Lapsen kasvun seuraaminen on palkitsevaa, kun huomaa hänen lopulta selviytyvän menetyksistään turvallisen arjen ja kiintymyksen avulla, vaikka yhteinen matka lapsen kanssa sisältää välillä rankkoja vaiheita”, eräs sijaisäiti kertoo.

Sijaisperheessä lapsi asuu niin kauan kuin tarve vaatii, aina aikuisuuteen asti. Sijaisperhe tekee yhteistyötä lapsen vanhempien ja läheisten kanssa.

Perheet pääsevät osallistumaan ennakkovalmennukseen, jossa käydään läpi muun muassa, miten käsitellä sijaislapsen vaikeita tunteita ja yhteistyötä lapsen läheisten ja viranomaisten kanssa. Vasta valmennuksen jälkeen selviää, onko perheellä valmiuksia ja halua ryhtyä sijaisvanhemmiksi. Perheet saavat hoitopalkkion ja kulukorvauksen työstään.

Jokainen sijaisperheeksi ryhtyvä saa lisäksi täydennyskoulutusta sekä oman ammattilaisten verkoston, jolta saa henkilökohtaista ja jatkuvaa tukea.

Sijaisperheiden lisäksi, lapset ja nuoret tarvitsevat tuki- ja vastaanottoperheitä.

Tukiperheessä lapsi yökyläilee säännöllisesti ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Tukiperheissä tehdään tavallisia asioita, kuten ulkoillaan, harrastetaan ja satsataan mukavaan yhdessäoloon. Kun lapsi on vierailulla tukiperheessä, lapsen omat vanhemmat saavat tervetulleen lepohetken.

Vastaanottoperheeseen lapsi tulee silloin, kun lapsen perheessä on kriisi ja kotitilanne vaatii selvittelyä. Lapsi on perheessä muutamasta päivästä useaan kuukauteen. Toisen vanhemmista tulee olla kokopäiväisesti kotona lapsen kanssa.

Minustako sijaisvanhempi? -infotilaisuus

Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit hakevat yhdessä uusia sijaisvanhempia. Tule rohkeasti mukaan infotilaisuuteen tiistaina 1.9.2020 Espooseen, Laurea-ammattikorkeakouluun Leppävaaraan. Tilaisuudessa kokeneet sijais-, tuki- ja vastaanottoperheet kertovat omista kokemuksistaan. Teillä on mahdollisuus esittää heille kysymyksiä.

Aika: klo 17.30-19.30 (kahvitarjoilu klo 17-17.30)

Paikka: Laurea-ammattikorkeakoulu, Vanha maantie 9, 02650 Espoo

Ilmoittaudu 31.8. klo 12 mennessä: https://www.lyyti.in/perhehoito2020

tai p. 043 826 8540 /Espoon perhehoito.

Osallistuminen tilaisuuteen ei vielä sido sinua mihinkään. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoa

Vantaan perhehoito: Anna Klingenberg-Peltola p. 040 570 2567

Espoon perhehoito: Nina Sormo, p. 050 598 6982

Helsingin perhehoito: Alli Uusijärvi, p. 09 3104 6827

Julkaistu: 17.8.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter