Rakennustyömaa Tikkurilassa

Vantaan talous 2021
- katsotaan lähelle ja kauas, sopeuttaen ja elvyttäen

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on tänään julkaisut talousarvioesityksensä vuodelle 2021. Vantaan ensi vuoden budjetin käyttötalouden loppusumma on 1 759 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeja tehdään 147 miljoonalla eurolla. Verotuloja kertyy arviolta 1 090 miljoonaa euroa. Lainojen määrä pidetään valtuustokauden tavoitteessa eli alle miljardissa eurossa.

Talouden yleistilanne

Koronaepidemian aiheuttama taloudellinen isku jo ennestään heikossa tilanteessa olevaan kuntatalouteen on ollut kova. Korona heikensi kuntataloutta elokuun arvion mukaan 2,5 miljardilla eurolla. Valtion toimenpiteillä tätä on kompensoitu tänä vuonna noin 2,0 miljardilla eurolla. Valtion lisätuen lisäksi on kuntien myös itse täytynyt tehdä voimakkaita toimenpiteitä taloutensa tasapainottamiseksi. Vuodelle 2021 valtio kohdistaa noin 750 miljoonaa euroa lisätukea kunnille, mutta ei puolestaan kompensoi erikseen kunnille kikytuntien poistumisen 250 miljoonan euron vaikutusta.

Vuosien 2020 ja 2021 valtion tukipäätöksistä huolimatta kuntatalous heikkenee usean vuoden ajan. Suurin vaikuttaja on kunnallis- ja yhteisöverotulojen pienentymä koronavirusepidemian kotitalouksille ja yrityksille aiheuttamien negatiivisten työllisyys- ja talousvaikutuksista vuoksi. Kunnat tarvitsevat valtion lisätukea vielä vuoden 2021 jälkeenkin, jotta kuntatalous pysyy pystyssä ja kuntalaisten palvelut kyetään takaamaan.

Koronaepidemian negatiivinen vaikutus Vantaan talouteen vuonna 2020 on arvioitu 107 miljoonan euron suuruiseksi. Valtio on kuntia tukemalla vuonna 2020 lieventänyt tätä vaikutusta Vantaalla 70 miljoonan euron edestä. Vantaa päätti lisäksi jarruttaa vuoden 2020 käyttötalouden ja investointien menokehitystä yhteensä 28 miljoonalla eurolla.

Korona on aiheuttanut Vantaalle sosiaali- ja terveysmenojen voimakkaan kasvun, mikä ilman erikoissairaanhoitoa on arviolta 36,5 miljoonaa euroa yli talousarvion. Työllisyystilanteen heikkeneminen on riski mm. väestön terveys- ja hyvinvointierojen kasvulle.

Pääkaupunkiseutu on kärsinyt eniten niin koronasta sairautena kuin sen talousvaikutuksista. Tämä näkyy kaupungin taloudessa myös kuntayhtymien kautta. Esimerkiksi Vantaan HSL:n kuntaosuuden ennakoidaan ylittävän talousarvion 14 miljoonalla eurolla koronaepidemian vaikutuksesta.

Koronaepidemian negatiivinen vaikutus Vantaan talouteen vuonna 2021 jatkuu ja on alustavien arvioiden mukaan vähintään 100 miljoonaa euroa. Valtion kompensoiva tuki kikytuntien korvausten leikkaus ja uudet lakisääteiset tehtävät huomioiden on noin 20 miljoonaa euroa. Tuen määrä on kuluvan vuoden 70 miljoonan tukea olennaisesti pienempi. Ensi vuonna pääpaino talouden tasapainotuksessa onkin kaupungin omilla toimenpiteillä.

Vantaan tuottavuus- ja kasvuohjelmaa valmisteleva toimikunta linjasi elokuussa alustavan tavoitteen vuosille 2021–2023. Vuosikatetta kasvatetaan siten, että se on vuonna 2023 on 120 miljoonaa euroa, jolloin käyttötalous olisi tasapainossa. Tämä edellyttää 30–40 miljoonan euron vuosittaisia toimenpiteitä, joista puolet tulisi olla vaikutuksiltaan pysyväisluonteisia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös merkittävää valtion lisätukea kuntatalouden koronavaurioiden korjaamiseksi tulevina vuosina.

Talousarvio 2021

Kaupunginjohtajan esityksen lähtökohdat

  • Vuosien 2021-2023 talouden tasapainotusta tehdään etupainotteisesti, vuoden 2021 osuus on suurin. Talouden tasapainotuksen merkittävin osuus on kaupungin omissa toimissa
  • Valtion tuki auttaa tilannetta, mutta ei täyttänyt tasapainotuksen vähentämiselle asetettua tavoitetasoa
  • Vuoden 2021 tasapainotus on tehtävä keinoin, jotka pystytään toteuttamaan nopeasti, painotus tulojen lisäyksessä
  • Vuosina 2022 ja 2023 painottuvat enemmän rakenteelliset, pitempää suunnittelua edellyttävät keinot
  • Vuosittaisesta tasapainotuksesta vähintään puolet on saatava pysyviksi
  • Lähtökohtana on, että henkilöstöä ei lomauteta eikä irtisanota
  • Investoinnit pidetään korkealla tasolla, jotta niillä on elvyttävää vaikutusta Vantaalle
  • Vuoden 2021 talousarviota tasapainotetaan 43 miljoonalla eurolla
  • Kiinteistöverojen korotus 18,5 milj. euroa, maanmyyntitulojen kasvattaminen kehystavoitteesta 4 milj. euroa
  • Muun omaisuuden myyntitulojen kasvattaminen 10 milj. euroa
  • VTK:n kaupungilta perimien vuokrien vuokratason alentaminen 1 milj. euroa
  • Toimialojen toimenpiteet 10 milj. euroa

Kaupunginjohtajan esityksen tunnusluvut

Asukasluku: 31.12.2021: 242 140 Uudet asukkaat: + 4 482
Tuloveroprosentti: 19 (ennallaan) Verotulot: 1 090 milj. euroa
Kunnallisvero: 907 milj. euroa Yhteisövero: 82 milj. euroa
Kiinteistövero: 101 milj. euroa Valtionosuudet: 247 milj. euroa
Toimintamenot: -1 759 milj. euroa Vuosikate: 71 milj. euroa
Tilikauden alijäämä: -25 milj. euroa Bruttoinvestoinnit: -147 milj. euroa
Investointien tulorahoitus-%: 49 Pitkäaikainen lainakanta 4091 euroa/asukas

Veroprosentit

2020 2021
Tuloveroprosentti 19 19
Kiinteistöveroprosentit
  • yleinen kiinteistövero
  • vakituinen asuinrakennus
  • muu asuinrakennus
  • voimalaitos
  • rakentamaton rakennuspaikka

1,00
0,41
1,00
2,85
4,00

1,25
0,46
1,25
3,10
6,00

Kaupunginjohtajan vuoden 2021 talousarvioesityksessä on kevään kehysvaiheen jälkeen tehty 43,5 miljoonan euron verran talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Keskeisiä keinoja ovat kaupungin tulojen lisääminen kiinteistöveron korotuksen ja kaupungin omaisuuden myynnin kautta sekä toimialojen tuottavuus-, kasvu- ja tasapainottamistoimenpiteet.

Talousarvion toimintamenoissa on huomioitu mm. sosiaali- ja terveydenhuollon oman toiminnan vuoden 2020 ylitys, HUS:n Vantaan maksuosuuden nousu, Apotin koronasta johtuva kustannussiirtymä vuodella, ulkoisten vuokrien nousu sekä kunnallisen alan palkkaratkaisun kustannusvaikutukset.

Koronaepidemian testaus-, jäljittämis- ja suojauskustannuksia ei ole huomioitu talousarviossa. Niiden osalta on tulossa valtiolta kunnille erilliskorvaus.

Vuonna 2021 vuosikatteen arvioidaan olevan 71 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämän -25 miljoonaa. Kaupungin lainamäärää varaudutaan kasvattamaan 68 miljoonalla, jotta kaupungin 147 miljoonan euron investoinnit kyetään rahoittamaan. Kaupungin lainamäärä pidetään valtuuston asettaman 1 miljardin euron ylärajan alapuolella valtuustokauden loppuun asti.

Kaupunki kasvaa edelleen voimakkaasti

Vantaan väestökasvun arvioidaan jatkavan ripeää kasvua koronaepidemiasta huolimatta. Vuonna 2020 kasvun ennustetaan olevan noin 3 900 henkeä. Vuonna 2021 väestönkasvun ennustetaan jälleen nousevan yli 4 400 hengen. Asuntorakentamiseen on tulossa vuonna 2020 laskua edellisen vuoden ennätystahtiin nähden, mutta edelleen vuosina 2020–2021 ennakoidaan vuosittain valmistuvan yli 3 000 asuntoa.

Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttama paine palvelutuotannolle ja investoinneille säilyy siten edelleen voimakkaana. Lasten määrä päiväkodeissa ja kouluissa kasvaa yhteensä 640 lapsella. Arviolta 80 vanhusta tarvitsee uuden tehostetun asumisen paikan.

Työllisyys ja yritystoiminnan tilanne

Koronakriisin aiheuttamat voimakkaat muutokset toimintaympäristössä heijastuivat välittömästi Vantaan talouteen työllisyyden kautta. Vantaalle sijoittuu suhteellisesti paljon suhdanneherkkiä aloja, kuten lentokenttä, logistiikkapalvelut ja lentokentän ympäristöön keskittyvät matkailu- ja ravintola-alan yritykset. Valtion rajoitustoimet ovat kohdistuneet näihin aloihin erityisen voimakkaasti ja se näkyy myös Vantaan työttömyystilastoissa. Tällä hetkellä lentokenttäympäristössä on vaarassa 10 000 henkilön työpaikat ja Finnair ja Swissport ovat aloittaneet Suomen suurimmat yt-neuvottelut yhteensä noin 1700 henkilön irtisanomisista. Vantaa keskittyy elvyttäviin palveluihin, joilla tuetaan Vantaalla toimivien yritysten kykyä selviytyä koronakriisistä ja sen jälkihoidosta.

Vantaan keskeinen kohde on investoida Aviapolis-alueen kehittämiseen sekä infrastruktuurin että palveluiden osalta. Tämä valaa uskoa myös yrityksiin lentokenttäalueen ja Aviapoliksen kasvuun keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi Vantaa on käynnistänyt aktiiviset työllisyys- ja koulutustoimenpiteet muiden keskeisten tahojen kanssa.

Soteen varautuminen

Vantaa valmistautuu mahdollisen sote-uudistuksen etenemiseen Uudenmaan erillisratkaisun pohjalta yhteistyössä Keravan kanssa. Palveluja uudistetaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeella, jossa tavoitteena on erityisesti perustason palvelujen vahvistaminen ja toimintamallien asiakaslähtöinen kehittäminen. Rakenneuudistuksessa panostetaan erityisesti palvelujen järjestämistapojen optimointiin, vaikuttavuusperusteisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen sekä tiedolla johtamisen ja digitaalisten palvelujen vahvistamiseen.

Vantaa käynnistää valmistelun sote-tehtävien siirrosta maakunnalle. Käyttötaloudessa kaupungin tuloista vähenee 53 prosenttia ja menoista 49 prosenttia. Yhteisöverojen ja valtionosuuksien määrä vähenee kummankin noin 30 prosenttia. Kaupungin suhteellinen velkaantuminen maakuntauudistuksen myötä kaksinkertaistuu, vaikka lainamäärä pysyykin ennallaan.

Investoinnit elvyttävät heikentynyttä kasvua

Ensi vuonna on rakenteilla 10 päiväkotia. Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan ja korjataan ensi vuonna 74 miljoonalla. Korjausrakentamiseen on varattu 36 miljoonaa sekä katujen ja puistojen rakentamiseen 40 miljoonaa euroa.

Vantaan ratikka toimii sijoituksena pitkälle tulevaisuuteen tuoden mukanaan investointeja, työllisyyttä ja hyvinvointia piristämällä reitin varren alueiden kaupunkikehitystä. Valtio on MAL-sopimuksessa sitoutunut Vantaan ratikan suunnittelukustannuksiin 30 prosentilla.

Uudis- ja korjausrakentamiseen on budjetoitu noin 74,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna valmistuvat Leppäkorven koulun laajennus ja Tiedonjyvän päiväkoti Tikkurilaan sekä Koisotie 7:n tukikohta. Alkavia rakennushankkeita ovat Jokiniemen alakoulutilojen laajennus sekä Lauhatien, Länsimäen, Koivukylän ja Patotien päiväkodit.

Ensi vuonna valmistuvat Leppäkorven olemassa olevan koulurakennuksen muutos- ja korjaustyöt, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Orvokin peruskorjaus sekä Håkansbölen kartanon talousrakennusten korjaustyöt. Lisäksi korjataan muun muassa Martinlaakson uimahallin julkisivut, Kaunialan sairaalan V-osan katto, Lehtikuusen koulun julkisivut sekä Myyrinkotia 3. kerroksen osalta. Myös Jokiniemen alakoulun ja Kilterin koulun muutos- ja korjaustyöt sekä Leppäkorven puukoulun peruskorjaus aloitetaan. Päiväkotien korjauksia tehdään hoitopaikkojen väistötilojen järjestyessä mm. Kukinpolun, Kiirunatien, Lummepolun, Pähkinänsärkijän, Ravurin, Seljapolun, Vapaalan ja Ylästön päiväkodeissa.

Sisäilmakorjauksiin on budjetoitu 5,0 miljoonaa euro, muihin pienempiin korjaushankkeisiin noin 9 miljoonaa euroa. Vuokra- ja osaketilojen korjaus- ja muutostöihin on budjetoitu noin 3 miljoonaa euroa. Suurimmat korjaus- tai muutostyöt ovat Pähkinärinteen ja Kämmekkäpuiston päiväkotien korjaustyöt sekä sosiaali- ja terveysasemilla ja hoivalaitoksissa tehtävät korjaus- ja muutosyöt.

Kunnallistekniikan, katujen ja puistojen menoihin on varattu 40 miljoonaa euroa. Ensi vuonna rakennetaan tai uudistetaan muun muassa seuraavia katuja: Luhtitie, Kelokuusenkuja, Kelokuusenrinne ja Kelokuusenpolku, jotka sijaitsevat Myyrmäessä. Kivistön alueella keskitytään keskusta-alueen uusiin asuinkortteleihin liittyvän kunnallistekniikan rakentamiseen sekä rakennetaan Riipiläntien jalankulku- ja pyörätietä. Kiilan alueelle rakennetaan vesihuoltoa, jonka HSY rahoittaa kokonaisuudessaan. Aviapoliksen alueella jatkuu Ylästö 7- ja Ylästö 8- kaava-alueiden rakentaminen, joka mahdollistaa merkittävän pientalotuotannon alueella. Laurintien saneeraus Rekolassa käynnistyy loppuvuodesta.

Siltojen peruskorjauksia on vuosittainen noin miljoonan euron varaus. Vanhan katuverkon ja puistoalueiden valaistuksen parantamiseen on varattu ensi vuodelle noin miljoona euroa. Merkittävin ympäristörakentamisen kohde on Aviapolis-alueella sijaitseva Annefredin puisto. Virkistysalueiden osalta merkittävin hanke on Kuusijärven uuden pysäköintialueen rakentaminen. Myös Myyrmäen urheilupuiston rakentamista jatketaan.

Alkuvuodesta 2021 käynnistyy Kehä III:n parantamisen 3. vaihe, joka sisältää sekä Askiston kohdan että Vantaankoski-Pakkala osuuden lisäkaistat. Leppäkorventien jalankulku- ja pyörätie rakennetaan.

Vantaa on esittänyt EU:n elpymisrahoituksen hakua seuraaville hankkeille;

  • Kestävä lentokenttäkaupunki Aviapolis – asukkaille, työntekijöille ja matkailijoille
  • Hiilineutraali joukkoliikenteen Vantaa
  • Oppimiskampus – ammatillisen koulutuksen superkampus

Nämä ovat laajoja hankkeita, joissa kumppanina on useita toimijoita ja niiden toteutus kestää useita vuosia. Vantaa on varautunut oman osuutensa rahoitukseen taloussuunnitelmassa.

Lyhyen tähtäimen nopeasti toteutettavia elvytystoimia, joihin haetaan myös EU:n tukea ovat; koulujen digitaalisen ympäristön digiloikka – Digione viiden kaupungin yhteishankkeena, perhekeskuksien perustaminen sekä nuorisotyöttömyyden ehkäisy,

Palvelut pysyvät lähellä ihmisiä

Yli 11 000 ihmistä palvelee vantaalaisia lähipalveluissa. Niiden tehokkuutta lisätään uusilla ratkaisuilla ja digitalisaatiota hyödyntäen. Seuraavassa tiivistelmä palveluista toimialoittain.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Poikkeusolojen aikana asukkaiden pääsy palvelujen piiriin viivästyi, mikä ennakoi kasautuvaa palvelujen kysyntää ja raskaampien palvelujen tarvetta. Epidemian jatkumiseen varaudutaan muun muassa jatkamalla epidemiaterveysaseman toimintaa, lisäämällä näytteidenottoa, laajentamalla tartuntatautiyksikön toimintaa, varautumalla sairaalatoiminnan laajentamiseen sekä hoivan erityisjärjestelyillä.

Vantaan väestö kasvaa vuosittain noin 4 000 – 4 500 asukkaalla ja 75 vuotta täyttäneiden määrä noin tuhannella vuodessa. Tämän lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet sekä ulkomaalaistaustaisen väestön erityisiin palvelutarpeisiin vastaaminen aiheuttavat merkittäviä kustannuspaineita. Koronan vaikutuksesta nuorten kasvava psyykkinen pahoinvointi sekä lähisuhdeväkivallan ja parisuhteiden ongelmien kasvu näkyvät nopeasti kasvavina palvelutarpeina muun muassa lastensuojelussa.

Toimiala vahvistaa perustason palveluita ja kehittää asiakaslähtöisyyttä valtakunnallisen tulevaisuuden sote-keskushankkeen avulla. Toimialalla valmistaudutaan mahdollisen sote-uudistuksen etenemiseen Uudenmaan erillisratkaisun pohjalta yhteistyössä Keravan kanssa.

Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vaatimat toimet arvioidaan ja keskeytymätön ja kattava palvelutoiminta turvataan. Valmiutta ja palveluprosesseja muutetaan eri toiminnoissa tilannekuvan vaatimalla tavalla, jotta esimerkiksi riskiryhmät kuten ikäihmiset suojataan koronatartunnalle altistumiselta.

Vanhuspalveluissa kehitetään kotona-asumista tukevia ja siihen vaikuttavia palveluja sekä ketterästi muunneltavia ja asiakastarpeen mukaan liikkuvia palveluratkaisuja, kuten liikkuvaa sairaalaa.

Tehostetun asumispalvelun paikkojen tarve tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi muistisairauksien kasvaessa. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset toimintakyvyn vajeet ja varhaisessa vaiheessa sekä tukea ja mahdollistaa kuntalaisten mahdollisimman itsenäinen ja toimintakykyinen kotona asuminen. Ikääntyneiden kotona asumiseen lisätään tukipalveluja.

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tuetaan palvelutarpeen arviointia kehittäen ja varhaisen tuen palveluja uudistaen sekä perhekeskustoimintaa laajentaen. Nuorille tarjotaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja.

Kasvatus ja oppiminen

Varhaiskasvatuksessa lapsimäärä kasvaa ensi vuonna 197 lapsella. Perusopetuksen oppilasmäärän kasvu on 440 oppilasta ja lukioiden 30 oppilasta syksyllä 2020. Lukion aloituspaikkoja lisätään 1.8.2021 alkaen ja Varian opiskelijakiintiötä nostetaan.

Tukea tarvitsevien lasten saama apu vahvistuu mm. taidepedagogien ja kaupungin omien avustajien lisäämisellä haastavissa lapsiryhmissä. Kieli- ja kulttuurikoordinaattoreiden lisäämisellä saadaan entistä vahvempaa tukea maahanmuuttajalasten opinpoluille ja esiopetuksesta perusopetukseen siirtymiselle. Lukemisen kulttuuria vahvistetaan päiväkodeissa Lumoudu lukemisesta hankkeen turvin.

Perusopetuksessa painotetaan lapseen ja nuoreen taitavana oppijana sekä hyvinvoivana oppilaana. Hyvä lukutaito ja medialukutaito ovat pohjana muulle oppimiselle. Kouluilta edellytetään toimintamalleja sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittämiseen.

Lukiokoulutukseen tullaan lähivuosina tarvitsemaan merkittävästi lisää aloituspaikkoja. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on tarjota hakijoille mahdollisuus joustavaan koulutukseen hakeutumiseen jatkuvan haun avulla sekä huomioiden hakijoiden yksilölliset tarpeet.

DigiOne-hankkeessa luodaan oppimisen ja koulutuksen järjestelmiä yhteen kokoava digitaalinen alusta. Se auttaa oppijaa keskittymään oppimiseen ja opettajaa oppimisen tukemiseen, sekä tarjoaa yhdenvertaisemmat lähtökohdat oppimiselle.

Vantaalle visioidaan eri oppilaitokset yhdistävää ja yritysten työvoimatarpeeseen vastaavaa oppimiskampusta. Oppimiskampuksesta halutaan ainutlaatuinen verkosto osaamisen kehittämiseen.

Kaupunkiympäristö

Koronapandemian vaikutukset talouteen, yritysten investointihalukkuuteen ja kaupungin kasvuun vaikuttavat myös kaupunkiympäristön toimialla. Heikentynyt taloustilanne edellyttää poist säästöjä niin kaupungin investoinneista kuin käyttötalousmenoistakin. Säästöjen lisäksi tarkastelussa on, miten toimialan tuloja voidaan nykyisestä lisätä. Silti kaupungin seitsemää kaupunkikeskusta kehitetään jatkuvasti. Kaupungin investointibudjetti on kuitenkin lähtökohdiltaan elvyttävä.

Vantaan ratikan suunnittelu etenee. Se tukee Vantaan hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2030. Helsingin seudun MAL-sopimuksessa Vantaan asuntotuotantotavoite on 2640 asuntoa vuodessa. Tavoitteiden saavuttamista haastaa asuntorakentamisen kiristynyt rahoitustilanne. Tästä huolimatta etenkin Tikkurilan, Aviapoliksen ja Myyrmäen keskustoissa rakentamisen ennustetaan jatkuvan viime vuosien tapaan voimakkaana ja monia rakentamishankkeita on vireillä.

Yhteishankkeena valtion kanssa käynnistyy Kehä III:n parantamisen 3. vaihe, joka sisältää sekä Askiston kohdan että Vantaankoski-Pakkala osuuden lisäkaistat. Leppäkorventien jalankulku- ja pyörätie rakennetaan.

Kaupunkikulttuuri

Vantaa vastaa asukkaiden kasvavaan vapaa-ajan palveluiden tarpeeseen lisäämällä ja kehittämällä muun muassa liikuntapaikkoja, kirjasto- ja nuorisotiloja sekä Kuusijärven alueeseen panostamalla.

Kuusijärven alueesta on tullut suosittu vapaa-ajanviettopaikka Sipoonkorven sillan valmistumisen myötä. Vantaa vahvistaa alueen kehittämistä ja on palkannut siitä vastaavan koordinaattorin.

Kulttuurikeskus Orvokki valmistuu ensi vuonna, mutta siellä jatkavat musiikkiopisto ja kuvataidekoulu.

Håkansbölen kartanoalueen talousrakennusten peruskorjaus valmistuu. Pesutupa kunnostetaan lastenkulttuuritilaksi. Aittaan ja pikku talliin valmistuu kartanon maatalouden ja arjen historiaa esittelevät näyttelyt.

Elmon urheilupuiston esirakentaminen alkaa. Tähtäimenä on uimahallin käyttöönottoon vuonna 2024. Myyrmäen urheilupuiston kehittämistyöt valmistuvat, ja lähiliikuntapaikkoja rakennetaan ja parannetaan useampaakin.

Syksyn aikana aloittaa neljä alueellista erityisnuorisotyöntekijää tehtävissään. Kyseessä on uusi tehtävä, jossa tavoitteena on saada lisää voimia alueellisen syrjäytymisen vastaisen työn kehittämiseen.

Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmaan on varattu vuosina 2019 – 2021 yhteensä 6 miljoonaa euroa. Alueellinen ja väestöryhmien välinen eriytyminen on kasvanut, joten ohjelmassa suunnataan tukitoimia niille alueille, missä tuen tarve on tavallista suurempi esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumisen varmistamiseen. Ohjelma kytketään valtion osin rahoittamaan Lähiöohjelmaan.

Kaupunkistrategia ja johto

Työllisyyden kuntakokeilusta odotetaan tehoa voimakkaasti kasvaneen työttömyyden hoitoon. Erityisesti tarvitaan tukea koronasta kärsineelle lentokenttäalueelle ja siihen liittyvään liiketoimintaan.

Opiskelijoiden ja koululaisten kesätyöpaikkoihin on varattu 838 300 euroa. Määräraha mahdollistaa noin 420 kesätyöntekijän palkkaamisen. Lisäksi varataan 310 000 euroa vantaalaisille nuorille annettaviin kesätyöseteleihin vantaalaisiin yrityksiin ja yhdistyksiin työllistymiseksi. Määrärahan taso palaa edellisen vuoden säästöjen jälkeen aiemmalle tasolleen.

Konsernihallintoa kehitetään määrittämällä konserniyhtiöiden hallitusten koko, annetaan uudet konserniohjeet, uudistetaan raportointikäytännöt ja selkeytetään omistajapolitiikkaa. Suurimmalle osalle yhtiöistä vahvistetaan myös yhtiökohtainen omistajapoliittinen linjaus.

Laaditaan uusi ateriapalveluiden toimintamalli, johon tullaan vaiheittain siirtymään seuraavien vuosien aikana.

Kaupunkiturvallisuuden organisointia parannetaan ja päivitetään kaupungin turvallisuussuunnitelma. Vantaalle perustetaan kaupunkiturvallisuuden yksikkö.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan toimintavalmiuden suurimmat puutteet ovat Vantaalla Myyrmäen ja Tikkurilan alueilla. Palvelutason parantamiseksi aloitetaan uuden kärkiyksikön suunnittelu Länsi-Vantaalle sekä Itä-Hakkilaan sijoitetun kärkiyksikön siirron suunnittelu Tikkurilan alueelle.

Koko talousarvioesitys on julkaistu www.vantaa.fi/talous

Kaupunginjohtajan budjettiesityksen julkistaminen.

Lyhyt video budjettiesityksen sisällöstä

Julkaistu: 5.10.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter