Kuusijärven suosio vaikuttaa alueen kaavoitukseen

Kuusijärvestä on uuden Sipoonkorpeen johtavan sillan vuoksi tullut entistä suositumpi ulkoilualue. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen kaavamuutoksen, jossa kävijämäärän kasvu huomioidaan. Muutoksen myötä pysäköintipaikat lisääntyvät ja ajoyhteyksistä tulee turvallisemmat. Rannan läheisyyteen sijoitetaan vierailijoita ja luontomatkailuyrityksiä palvelevia rakennuksia sekä uusia latuja ja reittejä.

Valtuusto hyväksyi myös Vapaalan asemakaavan muutoksen, jolla mahdollistetaan kahdeksankerroksisen asuintalon rakentamisen Rajatorpan Piikkirinne 3:n tyhjälle pysäköintitontille.

Vantaanlaaksossa hyväksytty kaavamuutos tuo kaksikerroksisten erillispientalojen alueen Vantaanlaaksontien ja Tuuliviirin risteykseen.

Koronan sävyttämä taloustilanne tiedoksi valtuustolle

Valtuusto merkitsi tiedoksi toisen osavuosikatsauksen tammi-elokuulta. Vantaan väkiluku oli heinäkuun 2020 lopussa noin 235 900, eli kasvua oli 2 100 henkeä. Työttömyys kääntyi koronakriisin seurauksena maaliskuussa jyrkkään nousuun. Heinäkuun lopussa työttömänä oli Vantaalla heinäkuun 2020 lopussa runsaat 20 400 henkeä, joista lomautettuja oli noin 30 prosenttia.

Uusia rakennuslupia myönnettiin lähes 3 400 asunnolle. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Asuntotuotannosta valtaosa on edellisten vuosien tapaan kerrostaloasuntoja ja huoneluvultaan yhden ja kahden huoneen asuntoja.

Kunnallisveroja ennustetaan kertyvän Vantaalla noin 29 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa on oletettu pääosin koronavirusepidemian vuoksi.

Toimintatuotot kasvavat 426,8 miljoonaan euroon ja toimintakulut 1 688,3 miljoonaan euroon. Erityisesti maanmyyntivoittojen ja suun terveydenhuollon myyntituottojen arvioidaan jäävän talousarviota pienemmiksi koronavirusepidemian vaikutuksesta. Toimintakulut ylittävät talousarvion noin 27 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ilman erikoissairaanhoitoa ennakoidaan toteutuvan 36,5 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina, josta noin 16,3 miljoonaa euroa muodostuu koronavirusepidemian aiheuttamista lisämenoista.

HSL:n kuntaosuuden ennakoidaan ylittävän talousarvion 14 miljoonalla eurolla niin ikään koronaepidemian vaikutuksesta. Koronavirusepidemian aiheuttamat käyttötalousvaikutukset tarkentuvat vuoden 2020 aikana.

Investointimenoja rajoitetaan vuonna 2020. Rajoituksilla tavoitellaan noin 8,7 miljoonan euron investointisäästöjä sekä lisäksi Hämeenkylän koulun sisällyttämistä rakentamisohjelmaan ilman lisämäärärahaa.

Kaupungin pitkäaikainen lainakanta oli vuoden 2019 lopussa noin 897 miljoonaa euroa. Talousarviossa vuoden 2020 nettolainanotto on 51,6 miljoonaa euroa, mutta lainanoton määrä tarkentuu syksyn aikana, kun rahoituksella on tarkempi kuva koronakriisin vaikutuksesta kuluvan vuoden talousarvion toteumaan ja kassatilanteeseen.

Kokouksessa käsiteltiin myös kokousaikataulu vuosille 2021 ja 2022, omavelkaisen takauksen myöntäminen Oy Apotti Ab:lle ja vastaus Jussi Särkelän ja 15 muun valtuutetun aloitteeseen vaikuttamistoimielinten toiminnan varmistamiseksi.

Julkaistu: 19.10.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter