Kylätiekokeilu lisäsi kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden tunnetta

Kylätie Vantaan Ainontiellä

Kesäkuussa 2020 noin kilometri Vantaan ja Espoon rajalla sijaitsevaa tavanomaista autotietä muutettiin uudenlaiseksi kylätieksi. Loka-marraskuussa uudesta kylätiestä kerättiin palautetta verkkokyselyllä (lue lisää kyselystä kertovasta uutisesta).

Kylätien keskellä on moottoriajoneuvoliikenteelle varattu kaksisuuntainen kolme metriä leveä kaista. Keskikaistan molemmin puolin on 1,5 metriä leveät pyöräkaistat. Jalankulkijan paikka on pyöräkaistalla, ajoradan vasemmassa reunassa. Kahden moottoriajoneuvon kohdatessa tiellä ne ohittavat toisensa väistämällä toisiaan osittain pyöräkaistalle, jos kohdalla on vapaata tilaa. Nopeusrajoitus kylätiellä on 30 km/h. Kylätie on sekä Vantaalla että Espoossa ensimmäinen laatuaan.

Kyselyyn vastasi 247 henkilöä, joista 52 prosenttia kertoi liikkuvansa henkilö- tai pakettiautolla, 28 prosenttia jalan ja 19 prosenttia pyörällä. Lisäksi yksi vastasi liikkuvansa raskaalla ajoneuvolla ja kaksi kertoi, ettei ole liikkunut kylätiellä. Vastaajista 68 prosenttia kertoi asuvansa kylätien varrella tai sen lähistöllä.

Kyselyn perusteella erityisesti kävelijät ja pyöräilijät ovat olleet muutokseen tyytyväisiä. Enemmistö kävelijöistä ja pyöräilijöistä koki liikkumisen tiellä muuttuneen turvallisemmaksi, joskin osa koki myös turvattomuuden lisääntyneen.

Autoilijat sen sijaan kokivat turvallisuuden heikentyneen. Palautteissa autoilijoiden kokema turvattomuuden tunne liittyi usein tiellä olevaan mutkaan, jossa näkyvyys koettiin liian heikoksi. Tähän pohditaan kaupungilla ratkaisua.

Vastausten perusteella tiellä liikkuminen kävellen ja pyöräillen on lisääntynyt ja moottoriajoneuvolla liikkuminen vähentynyt. Vastauksena kysymykseen ”Miten usein liikut kylätiellä aikaisempiin liikennejärjestelyihin verrattuna?”, 18 prosenttia vastaajista kertoi liikkuvansa tiellä kävellen muutoksen jälkeen useammin tai paljon useammin. Toisaalta 11 prosenttia kertoi liikkuvansa tiellä kävellen harvemmin tai paljon harvemmin. Pyöräilyä kertoi lisänneensä 20 prosenttia ja vähentäneensä 9 prosenttia. Autoilua kertoi lisänneensä 3 prosenttia ja vähentäneensä 16 prosenttia.

Kritiikkiä tuli mm. kylätiellä olevista hidastetöyssyistä, joita pidettiin liian korkeina. Lisäksi toivottiin, ettei hidastetöyssyjä olisi pyöräkaistoilla lainkaan. ”Palautteen perusteella hidastetyössyjen korkeutta pohditaan, ja niitä mahdollisesti muutetaan ensi vuoden aikana”, kertoo Vantaan liikenneinsinööri Olli Tamminen.

Kritiikkiä kyselyssä tuli myös jalankulkijan paikan epäselvyydestä, sillä jalankulkijan paikkaa ei ole merkitty tienpintaan. Sekä jalankulkijat että pyöräilijät kulkevat kylätiellä pyöräkaistalla, jalankulkijat sen vasemmassa reunassa.

”Kevyelle liikenteelle valittiin väyläksi pyöräkaista, joka ratkaisuna mahdollistaa sekä pyöräliikenteen että kävelyn melko hiljaisen ajoradan reunalla. Lain mukaan jalankulkija voi kulkea ajoradan eli tässä tapauksessa pyöräkaistan reunalla, jos jalankulkijalle ei ole merkitty erikseen omaa väylää. Pyöräkaistalle ei voi kuitenkaan lisätä merkintää jalankulkijan paikasta, sillä pyöräkaista tulee merkitä tietyillä tieliikennelain määrittämillä merkinnöillä. Jalankulkijan paikasta on sen sijaan kerrottu tien molemmissa päissä olevissa opastauluissa. Erillisen jalankulku- ja pyörätien rakentaminen olisi ollut moninkertaisesti kalliimpaa, eikä sitä siksi harkittu, sillä Ainontien ja Jupperintien liikennemäärät ovat melko vähäiset”, kertoo Olli Tamminen.

”Kylätiekokeilun tavoitteena on ollut pyöräilyn ja jalankulun aseman parantaminen, joten kokeilua voi pitää onnistuneena. Saatujen kokemusten perusteella on hyvin mahdollista, että kylätiemallia nähdään myös muualla Vantaalla. Mahdollisten uusien kyläteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kyselystä saatu palaute”, kertoo Tamminen.

Lisätietoja kyselyn tuloksista osallistuvavantaa.fi-sivustolla

Julkaistu: 10.12.2020 
(muokattu: )