Vantaalaiset haluavat vaikuttaa suoraan ja lähiympäristöönsä

Osallistuvavantaa.fi on yksi osallistumisen mahdollisuus

Vantaan kaupungin osallisuuskysely ja Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 kertovat asukkaiden osallisuudesta.

Vantaan osallisuuskyselyn vastaajista kolmannes oli jokseenkin tai erittäin tyytyväisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin Vantaalla. Tyytyväisimpiä olivat ikäryhmistä 18–25-vuotiaat. Yli puolet oli kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin ja asuinalueen kehittämiseen. Yleisimpinä esteinä vaikuttamiselle vastaajat kokivat ajan, tiedon sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien puutteen.

Äänestäminen on mieluisin vaikuttamisen tapa kyselyyn vastanneiden mukaan. Lähes 80 % Kuntalaistutkimuksen vantaalaisista vastaajista aikoo äänestää kevään kuntavaaleissa. Seuraavaksi suosituimpia vaikuttamistapoja ovat kyselyihin vastaaminen, vanhempainiltoihin ja oman alueen kehittämiseen osallistuminen sekä palautteen anto verkkosivuilla.

Kyselyissä pyydettiin myös arvioimaan kokemusta eri keinojen vaikuttavuudesta. Äänestämisen lisäksi lähiympäristön kehittämiseen, talkoisiin ja vanhempainiltoihin osallistuminen koettiin vaikuttavimpina. Vastaajat kokivat myös luottamustehtävissä toimimisen, sähköisiin kyselyin vastaamisen ja kuntalaisaloitteiden teon vaikuttavina keinoina.

ARTTU 2 -tutkimusohjelman kyselyssä vuonna 2017 mitattiin myös järjestötoimintaan osallistumista ja sen vaikuttavuutta. Melkein joka viides vantaalaisista vastaajista osallistui liikuntaseuran ja joka kymmenes asukasyhdistyksen tai ammattiyhdistyksen toimintaan. Vaikuttavammiksi arvioitiin poliittiseen puolueeseen ja kaupunginosayhdistykseen kuuluminen.

Politiikka kiinnostaa, kolmannes luottaa päätöksentekoon

Luottamus kaupunkiin oli Vantaan toistaman osallisuuskyselyn mukaan hieman lisääntynyt. Yli puolet oli samaa mieltä väitteen “Kaupunki toimii kaupunkilaisten parhaaksi” kanssa. Toisaalta vain noin kolmannes koki, että poliittiset päättäjät tai viranhaltijat tekevät yleensä oikeita päätöksiä.

Vain 21 % Kuntaliiton tutkimukseen vastanneista koki päätöksenteon oikeudenmukaiseksi, mikä on linjassa muiden tutkimuskuntien kanssa. Kasvua on kuitenkin Vantaalla runsaasti vuodesta 2017. Hieman alle viidennes koki, että kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan. Asukkaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden painottaminen kunnassa oli melkein 80 % mielestä tärkeää, samoin kuin verrokkikunnissa. Vielä tärkeämpänä Vantaalla vastaajat pitivät kestävää taloudenpitoa ja luonnon kantokykyä kunnioittavien elämäntapojen edistämistä.

Kiinnostus kunnallispolitiikkaan on Vantaalla hieman korkeampaa kuin muissa kunnissa ja lisääntynyt vuodesta 2017. Yli kolmasosaa kiinnostaa politiikka, mutta luottamustehtävä vain kuutta prosenttia. Suoran vaikuttamisen kannatus nousi verrattuna 2017 vastauksiin. Nousua oli tapahtunut väitteen “Tärkeimmistä asioista tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys” kanssa samaa mieltä olevien osuudessa. Internetäänestyksen ja äänestysiän laskun suosio kasvoi.

Vain noin kolmannes koki, että Vantaan päätöksistä ja palveluista tiedotettaan riittävästi, mutta arvio oli kohentunut vuodesta 2017. Vantaalaiset seuraavat kunnan toimintaa eniten paikallislehden ja radion tai TV:n kautta. Kunnan omista viestintä- ja osallistumiskanavista tunnettiin parhaiten vantaa.fi-verkkosivut. Yli 60 % vastaajista on käyttänyt sivustoa ainakin kerran tai useammin. Seuraavaksi parhaiten tunnettiin Asukaslehti, jota miltei puolet on lukenut ainakin kerran. Vähiten tunnettiin 2020 alussa lanseerattu sähköinen osallisuusympäristö OsallistuvaVantaa.fi, josta 70 % vastaajista ei ollut kuullutkaan. Myös asukasraadit, osallistuva budjetointi ja alueelliset uutiskirjeet olivat vähemmän tunnettuja kanavia.

Vantaalla tunnetaan kuuluvuutta kuntaan vähemmän kuin muualla Suomessa. Muissa tutkimuskunnissa hieman yli puolet tuntevat kuuluvansa kuntaan, Vantaalla vain 41 %. Vantaalaisista yhtä suuri osa samaistui johonkin toiseen kuntaan. Sen sijaan asuinalueeseen - lähinaapurustoon - kiinnitytään Vantaalla vahvemmin, liki puolet vastaajista molemmissa kyselyissä. Tämä eroaa muista kuntalaistutkimuksen isoista kaupungeista. Vantaalla on verrattuna muihin kuntiin vähän enemmän heitä, joita kiinnostaa vain oman lähiympäristön asioihin vaikuttaminen.

Vantaalla on toteutettu kahtena peräkkäisenä vuonna osallisuusteemainen kuntalaiskysely. Tuoreen kyselyn vastausaika päättyi 10. tammikuuta, vastauksia saapui 399. Vastaajissa painottuivat alle 45-vuotiaat, vieraskielisten edustus (9 %) oli vähäinen suhteessa väestömäärään. Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksessa 2020 (614 vantaalaista vastaajaa) ja ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaistutkimuksessa 2017 (624 vastaajaa) on myös kysytty vantaalaisilta vaikuttamiseen liittyvistä asioista. Vuonna 2020 oli mukana 43 erikokoista kuntaa. Vantaan lisäksi yli 100 000 asukkaan kuntia edustivat Oulu, Turku ja Jyväskylä. Vantaan vastaajissa oli eniten yli 50-vuotiaita, eikä kyselyyn voinut vastata englanniksi. Kyselyvastaukset antavat mielenkiintoista tietoa vantaalaisten vaikuttamisen kokemuksista ja ne otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä.

Osallistuva budjetointi vaikuttaa paikallisesti

Yksi esimerkki paikallisesta vaikuttamisesta on osallistuva budjetointi, jota toteutettiin vuonna 2020 Martinlaaksossa ja Hakunilassa osana myönteisen erityiskohtelun ohjelmaa. Osallistuvassa budjetoinnissa eli osbussa asukkaat pääsevät ideoimaan ja äänestämään, miten rahaa käytetään esimerkiksi kaupungin viihtyisyyden lisäämiseen.

Nina Rapelo osallistui Meidän Martsari -osbuun. Nina kertoo törmänneensä hankkeeseen ensimmäistä kertaa alueellisessa uutiskirjeessä.
- Minun näkökulmastani teema oli paljon näkyvillä, mm. kirjastolla ja ostarilla. Sitä aiemmin en ollut ikinä kuullutkaan. Olen asukasyhdistyksessä mukana, jaoimme myös omissa kanavissamme.

Rapelo osallistui itse ensin ideoimalla rahankäyttökohteita sähköiselle osallistu.vantaa.fi -sivustolle. Sitten hän osallistui työpajaan, jossa ideoita kehitettiin yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. - Osallistuin mielenkiinnosta, koska prosessi kiinnostaa, Rapelo jatkaa.

Projektia vetänyt osallisuuskoordinaattori Laura Lettenmeier toteaa, että suurin haaste oli siirtää kehittämispajat viikossa etätyöpajoiksi koronan vuoksi.
- Kaikki ilmoittautuneet eivät tulleet paikalle, ryhmissä sai sitten keskustella hyvin henkilökohtaisesti, Lettenmeier naurahtaa.
Työpajassa jakauduttiin yleisen esittelyn jälkeen teemaryhmiin ideoiden mukaisesti. Ryhmiä olivat mm. roskat, viheralueet ja valaistus. Sähköistä alustaa hyödynnettiin yksittäisten ideoiden muotoiluun kokonaisuuksiksi.

Osallistuvaan budjetointiin kuuluu äänestys toteutettavista ideoista. Lettenmeier iloitsee, että verrattuna muihin kuntiin ideoita saatiin loistavasti suhteessa asukasmäärään. Ääniä antoi 226 paikallista, yhteensä 31:lle ideoista kootulle suunnitelmalle. Nina Rapolan mukaan äänestäminen oli helppoa, ja hän äänesti myös muiden jättämiä ideoita.
- Mutta moni ei ollut tajunnut, että pitää äänestää vaan ajatteli idean jättämistä äänenä, Rapola harmittelee.

- Jokaiseen ideaan vastattiin sähköisellä alustalla ja perusteltiin, miksi idea on hylätty tai hyväksytty äänestykseen, Lettenmeier selventää. Esimerkiksi Jokiuoman puistoa oltiin kunnostamassa joka tapauksessa, joten siihen ei kannattanut käyttää rahaa. Samoin yksityiseen toimintaan emme voineet ottaa kantaa. Jos idean jättäjä oli sallinut sen järjestelmässä, vastauksesta tuli sähköposti-ilmoitus.

Hankkeisiin oli jaossa yhteensä 50 000 euroa. Äänestyksestä toteutukseen vuonna 2021 päätyi monta pienempää hanketta.
- Roskiksia tulee paljon lisää, vaarallisen jätteen astia, kukkaistutuksia, ötökkäystävällinen kukkaniitty, puistojooga, viljelylaatikot, Nina Rapola luettelee. Mukana on myös hänen itsensä äänestämiä ideoita. Toteutus alkaa kesäkaudella, ja osallisuuskoordinaattori Lettenmeierin mukaan yhdessä asukkaiden ja esimerkiksi ostoskeskuksen kanssa.
- Kiva, että kehittämisprojektit tuodaan paikan päälle, Rapola summaa.

Tänä vuonna Havukoskella, Mikkolassa ja Länsimäessä jatkuvan osallistuvan budjetoinnin tavoitteiksi Lettenmeier listaa vieraskielisten sekä lasten ja nuorten paremman tavoittamisen. Sähköisillä alustoilla toimiminen on monelle iäkkäämmälle haaste, jota pyritään helpottamaan. Myös kaupungin sisällä ja eri tahojen järjestöjen kanssa tehdään entistäkin enemmän yhteistyötä.

Julkaistu: 23.2.2021 
(muokattu: )