Helsinki, Vantaa, Espoo, HUS, Finavia, Finnair ja Helsingin Satama:

Hallituksen esitys ei tuo kaivattua muutosta rajojen terveystarkastustoimintaan

Suomen valtakunnallisena tavoitteena on avata yhteiskunta ja edistää sen pysymistä avoimena sekä tukea koronaepidemian jälkihoitoa ja jälleenrakennusta. Yhteiskunnan avaamisen pitää ulottua myös Suomeen maahantulon helpottamiseen rokotuskattavuuden nousun myötä.

Rajaturvallisuustoimia kevennettävä nostamalla riskimaan liian matalaa ilmaantuvuusrajaa

Nykyinen voimassa oleva erillinen asetus riskimaaluokituksesta ilmaantumisluvulla 10/100 000/14 vuorokautta tulisi muuttaa ripeästi. Todistusten tarkistusta tulee tehdä vain korkean riskin maista saapuville matkustajille. Ilmaantuvuuslukua koskevan rajan tulee noudattaa EU:n neuvoston suositusta.

Nykyistä alhaista rajaa ei voida perustella riskillä epidemian kiihtymisestä, kun Suomen oma rokotekattavuus on noussut korkeaksi. Myöskään erillistä lähtö- ja kauttakulkumaiden selvittämistä ei voida pitää enää tarpeellisena ja jokaisen matkustajan pysäyttäminen haastatteluun on käytännössä mahdotonta.

Raskaat terveystarkastukset ruuhkauttavat ja vievät kohtuuttomasti henkilöstöresursseja – kaupungit kehittävät oman mallinsa rajatarkastuksiin

Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingin satamissa matkustajamäärät ovat nousussa. Tällä hetkellä ulkomailta saapuu Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta viikoittain noin 50 000 Suomeen jäävää matkustajaa, jotka kulkevat ruuhkautuneen terveystarkastusprosessin läpi. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan loppuvuoden aikana ja tämänhetkisen arvion mukaan lokakuun lopulla Suomeen jäävien matkustajien määrä olisi yli 60 000 ja vuoden lopussa noin 80 000.

Kattava tarkastustoiminta ei matkustajamäärien kasvaessa ole enää mahdollista. Kun rokotuskattavuus Suomessa on jo hyvällä tasolla ja valtaosa tulijoista on rokotettuja, ei kattava tarkastustoiminta ole enää myöskään perusteltua epidemian hallinnan näkökulmasta.

Helsingin ja Vantaan kaupungit tulevat yhteistyössä HUS:n kanssa kehittämään nykylainsäädännön puitteissa mallin matkustajien pistokoemaiseen tarkistamiseen, kun muutoksia lainsäädäntöön ei olla edelleenkään ehdottamassa. Muualla Euroopassa koronatodistusten tarkistaminen on laajalti liikennöitsijöiden vastuulla, eikä todistuksia tarkasteta enää rajalla. Lentokentälle saapuvien matkustajien todistukset on pääosin jo kertaalleen tarkistettu liikennöitsijöiden toimesta ja joka tapauksessa valtaosalla on jo täysi rokotussuoja. Myös satamissa valtaosa saapuvista matkustajista on rokotettuja.

Kattavien tarkastusten toteuttamisessa henkilöstön saatavuus ja tilaongelmat ovat suurimpia haasteita. Rajanylityspisteiden terveystarkastus- ja näytteenottotoimintaan irrotettu henkilöstö on poissa muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Niukkoja resursseja ei pidä kohdentaa riskien minimoimiseen siellä, missä riskit ovat hyvin alhaiset. Myös terveystarkastustoiminnasta aiheutuvaa useamman miljoonan euron viikkokustannusta on pidettävä saavutettuun terveyshyötyyn nähden kohtuuttomana.

Matkailu- ja lentoala sekä matkustajat tarvitsevat selkeän ja tarpeeksi pitkälle ulottuvan näkymän. Tehottomat rajoitukset on poistettava. Maahantulopisteet ovat Suomen käyntikortti maahantulijoille. Meillä on mahdollisuus tukea Suomen houkuttelevuutta matkakohteena huolehtimalla siitä, että maahantulokokemus on sujuva ja toimiva. Tällä on tärkeä merkitys Suomen matkailuteollisuuden tulevaisuudelle.

Juhana Vartiainen, pormestari, Helsingin kaupunki
Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoon kaupunki
Jari Petäjä, johtajaylilääkäri, HUS
Kimmo Mäki, toimitusjohtaja, Finavia
Topi Manner, toimitusjohtaja, Finnair
Ville Haapasaari, toimitusjohtaja, Helsingin Satama

Julkaistu: 22.9.2021 
(muokattu: )