Vahvasti kasvavan Vantaan talous terveellä pohjalla

– ensi vuonna panostetaan koronasta toipumiseen ja talouden tasapainottamiseen

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on julkaissut budjettiesityksensä ensi vuodelle.

Luvut lyhyesti

Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintatulot talousarviossa 2022 ovat 474 miljoonaa euroa ja toimintamenot 1,849 miljardia euroa. Vuoden 2021 talousarvioon nähden toimintatulot kasvavat 0,7 prosenttia ja toimintamenot 5,0 prosenttia. Vuoden 2021 toisen osavuosikatsauksen vuosiennusteeseen nähden tulot laskevat 8,3 prosenttia ja menot nousevat 1,6 prosenttia. Tulojen lasku toisen osavuosikatsauksen vuosiennusteeseen verrattuna johtuu valtion vuodelle 2021 kohdistamista koronapandemian korvauksista.

Vuoden 2022 talousarvion vuosikate on 90,9 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä on -20,3 miljoonaa euroa. Vuosikatteella pystytään kattamaan 81,5 prosenttia poistoista. Kunnallisveroprosentti pysyy 19:ssä. Valtuustokaudella 2022–2025 investoinnit nousevat edelliseen valtuustokauteen verrattuna 100 miljoonaa euroa.

Kasvavan kaupungin talouden yleistilanne vuonna 2022

Koronaepidemia luo edelleen epävarmuutta tulevaisuuteen, mutta siitä huolimatta kaupungin kasvu jatkuu. Kaupunki pitää investointitasonsa elvyttävänä, mikä on tärkeätä poikkeuksellisen korkean työttömyystilanteen jatkuessa.

- Jatkamme talouden tasapainotustyötä siten, että käyttötalous on tasapainossa vuonna 2023. Olemme tehneet systemaattista työtä usean vuoden ajan ja näin saaneet Vantaan talouden terveelle pohjalle – koronasta huolimatta; pahimmat uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Tähän vaikuttivat valtion tuki, verotulojen ennakoitua parempi kehitys ja viime vuonna aloittamamme lähes 80 miljoonan euron oma talouden tasapainotustyö, toteaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Koronasta toipumiseen panostetaan palvelu- ja hoitovelkaa lyhentämällä 18 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2023 aikana. Keskeisessä roolissa on vuoden 2023 alusta aloittavien hyvinvointialueiden käynnistämisen suunnittelu ja valmistelu.

Valtuustosopimuksen mukaisesti Vantaan talouden kehittämisen perimmäisenä tavoitteena on vantaalaisten kestävä hyvinvointi. Kunnallisveroprosentti pidetään ennallaan 19 prosentissa eikä yleistä tai vakituiseen asuinrakennukseen kohdistuvaa kiinteistöveroprosenttia nosteta. Vuosikatetta nostetaan talouden tasapainottamistoimenpiteillä, jotta investoinnit pystytään rahoittamaan ilman nettolainanoton kasvua. Kaupungin toimintamenojen kasvua ja tuottavuutta parannetaan vuosittain, ja tarpeetonta omaisuutta myydään. Vantaa valmistelee omaisuuden myyntiohjelmaa ja tulojen kasvattamisohjelmaa. Samalla tehdään selvitys sotekiinteistöjen myynnistä ja tulevaisuudesta.

- Vantaa kasvaa edelleen kovaa vauhtia. Ensi vuonna väestönkasvun ennustetaan olevan aiempaa vaimeampaa, mutta vuodesta 2023 sen arvioidaan jälleen voimistuvan. Hetkittäinen hiipuminen johtuu koronaepidemian aiheuttamasta negatiivisesta kotimaan nettomuutosta. Väestönkasvu aiheuttaa painetta palvelutuotannolle ja investoinneille myös tulevina vuosina, kuvaa Viljanen.

Vuonna 2020 Vantaan väestönkasvu oli lähes 3 500 henkeä. Vuoden 2021 kasvun ennustetaan jäävän selvästi tätä pienemmäksi ja olevan noin 2 800 henkeä. Asuntorakentamisen ennakoidaan vuonna 2021 pysyvän lähellä vuoden 2020 tasoa, mutta laskevan hieman vuonna 2022 noin 2 000 valmistuvan asunnon tasolle. Vuodesta 2023 alkaen asuntorakentamisen uskotaan jälleen kiihtyvän voimakkaasti.

Lainojen määrää ohjataan asukaskohtaisella keskiarvolla. Nyt keskiarvo on 3600 euroa per asukas, ja arvion mukaan tavoite pystytään toteuttamaan hyvin.

Koronaepidemia on vaikuttanut vuodesta 2020 alkaen erittäin negatiivisesti työttömyyslukuihin. Elokuussa 2021 työttömyysaste oli Vantaalla 13,9 prosenttia, jossa laskua edellisvuoteen oli vain 0,8 prosenttiyksikköä. Vantaan työttömyysaste ennen koronaa oli noin 8,5 prosenttia, joten toipuminen on ollut hidasta. Erityisen huolestuttavaa on ollut pitkäaikaistyöttömyyden voimakas ja yhä jatkuva kasvu. Myös nuorisotyöttömyys on jäänyt korkealle tasolle laskusta huolimatta. Vantaan ja Keravan työllisyyden kuntakokeilu alkoi maaliskuussa 2021. Vakava työllisyystilanne asettaa suuria odotuksia kokeilulle ja sen työn tuloksellisuudelle.

Sote-uudistus muuttaa voimakkaasti kaupungin toimintaympäristöä

Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevan lainsäädännön kesäkuun lopussa. Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle vuoden 2023 alusta. Henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueelle Vantaalta yli 4 000. Vuosi 2022 on siten viimeinen, jolloin Vantaan kaupunki toimii nykyisessä laajuudessaan, ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimen ensi vuoden budjetti on lajissaan viimeinen ennen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan alkamista vuoden 2023 alusta.

- Hyvinvointialueen käynnistymisen suunnittelu ja siihen liittyvä valmistelu on ensi vuonna hyvin keskeisessä roolissa, jotta palvelujen järjestämisvastuu saadaan siirrettyä kaupungilta hyvinvointialueelle jouhevasti vuoden 2023 alusta alkaen. Palvelujen tarkkaa sijoittumista suunnitellaan, ja jopa yli 2000 sopimusta vaatii muutosta. Muodostamme hyvinvointialueen kanssa hyvät yhteistyörakenteet.

Uudistus vaikuttaa toiminnallisten muutosten lisäksi suuresti kaupungin talouteen. Kaupungin taloudesta poistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset, mutta myös vero- ja valtionosuustuloja leikataan voimakkaasti. Kaikkien vero- ja valtionosuustulojen yhteenlaskettu leikkaus on todennäköisesti yli puolet nykytasosta. Leikkauksen suuruus varmistuu vuoden 2022 aikana. Talouden tasapainon ja investointikyvyn ylläpitoon on jatkossa keinoja rajallisemmin.

Toipumissuunnitelmalla koronan vaikutusten kimppuun

Vuosi 2021 on jo toinen vuosi, jona koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti yhteiskuntaan niin maailmalla, Suomessa kuin Vantaallakin. Rokotekattavuuden kasvun myötä on meneillään epidemiatilanteen helpottuminen ja rajoituksista luopuminen. Pandemia luo kuitenkin epävarmuutta tulevaisuuteen, ja kriisin pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä osin tuntemattomia.

Koronaepidemia on aiheuttanut vuonna 2021 erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollolle suuret lisäkustannukset liittyen koronatestaukseen, rokottamiseen, jäljittämiseen ja koronan hoitoon. Valtio on luvannut korvata kunnille nämä koronan välittömät kustannukset täysimääräisesti. Myös vuoden 2022 osalta on valtio luvannut vastaavat korvaukset. Talousarviossa 2022 ei ole ennakoitu mahdollisia koronasta aiheutuvia välittömiä kustannuksia eikä niihin saatavia valtionkorvauksia.

Vantaa laati ensimmäisten kaupunkien joukossa toipumissuunnitelman koronaepidemian jälkihoidosta. Ohjelmaan käytetään yhteensä 18 miljoonaa euroa.

- Koronaepidemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen kaupunkilaiseen, yritykseen, yhteisöön ja koko kaupunkiorganisaatioon monin tavoin. Olemme nostaneet toipumissuunnitelmaan kahdeksan keskeistä tavoitetta niiltä osa-alueilta, joihin epidemian ja rajoitustoimien on havaittu vaikuttaneen eniten. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja oppimisvajeen paikkaaminen ovat toipumissuunnitelmassa etusijalla. Eniten toimenpiteitä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, ja paljon tehdään kasvatuksen ja oppimisen sekä kaupunkikulttuurin toimialoilla. Näitä tavoitteita saavuttaaksemme on valmisteltu yhteensä noin 40 toimenpidettä, Viljanen kertoo.

Talous tasapainotetaan vuoteen 2023 mennessä

Vantaalla laadittiin ja hyväksyttiin vuoden 2021 alussa tuottavuus- ja kasvuohjelma vuosille 2021–2025, jonka tavoitteena on parantaa kaupungin taloustilannetta siten, että vuonna 2023 käyttötalous olisi tasapainossa ja tilikausi ylijäämäinen. Tavoitteena on nostaa vuosikatetta vuosittain siten, että vuonna 2025 se olisi vähintään 130 miljoonaa euroa, jolloin kaupungin perusinvestoinnit voidaan toteuttaa ilman nettolainanoton kasvua. Vuoden 2022 talousarvio pitää sisällään 10,5 miljoonan euron talouden tasapainottamistoimenpiteet. Vuoden 2022 tilikauden tulos on edelleen negatiivinen, mutta talouden tasapainotus etenee tuottavuus- ja kasvuohjelman mukaisesti huomioiden toipumissuunnitelman lisämenojen kertaluontoisuus.

- Ensi vuoden talousarviossa olemme kohdistaneet resurssilisäystä erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen sekä koulutukseen ja varhaiskasvatukseen vastataksemme lisääntyneisiin palvelutarpeisiin. Vuosille 2021–2023 koronaepidemian aiheuttaman palvelu- ja hoitovelan purkuun laaditun noin 18 miljoonan euron toipumissuunnitelman vuoden 2022 osuus lisää menoja kertaluontoisesti 11,3 miljoonaa euroa.

Liuta merkittäviä investointeja

Ensi vuonna Vantaan kaupungilla on paljon merkittäviä rakentamisinvestointihankkeita, joista valtaosa kohdistuu tilojen rakentamiseen. Vantaan ratikan suunnittelu etenee, ja tavoitteena on ratikan liikennöinnin aloittaminen vuonna 2028. Keskeisiä hankkeita ovat muun muassa useiden uusien päiväkotien rakentaminen: ensi vuonna on käynnissä yhteensä seitsemän uuden päiväkodin rakentaminen, joista osa valmistuu ensi vuoden aikana. Suuria hankkeita ovat myös Jokiniemen koulun laajennus ja Kilterin koulun peruskorjaus, Kehä III:n uudistaminen Askiston kohdalla sekä uimahallin rakentamiseen tähtäävä Elmon alueen esirakentaminen.

Varian suuri investointihanke Vehkalaan käynnistyy, ja myös Tikkurilaan suunnitellaan oppimiskampusta. Kuusijärven kehittäminen tärkeäksi luontokohteeksi jatkuu, ja kaupunki tekee töitä kulttuuritehdas Vernissan ja Hakunilan urheilupuiston parissa. Kivistön kauppa- ja palvelukeskus tulee pitkän odotuksen jälkeen valmiiksi, ja kaupunki siirtää keskukseen palvelujaan. Myyrmäessä rakennetaan Luhtitien uutta osuutta, joka mahdollistaa uuden HSL:n runkobussilinjan kulkemisen ja tuo paremmat joukkoliikennepalvelut myös alueen asukkaille.

Seuraavaksi

Seuraavaksi kaupunginjohtajan budjettiesitys etenee päätöksentekoon. Kaupunginvaltuuston listalla 15. marraskuuta on veroprosenteista päättäminen. Kaupunginhallituksen on tarkoitus antaa budjettiesitys kaupunginvaltuustolle 30. marraskuuta, ja kaupunginvaltuuston on määrä päättää talousarviosta 13. joulukuuta.

Vantaalle valmistellaan uutta kaupunkistrategiaa 2022–2025. Strategia luo suuntaa Vantaan kehitykselle myös sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen yhteinen tehtävä niin Vantaan kaupungille kuin Vantaa-Keravan hyvinvointialueellekin, joten organisaatioiden yhteistyöhön on panostettava.

Vuoden 2022 tunnusluvut

  • asukkaita yhteensä 243 368 (31.12.2022)
  • tilikauden alijäämä -20,3 M€
  • tuloveroprosentin tuotto 51,3 M€
  • investointien tulorahoitus 59 %
  • verotulot 4771 €/asukas
  • kunnallisvero 4002 €/asukas
  • toimintakulut 7598 €/asukas
  • investoinnit 645 €/asukas
  • lainakanta 3953 €/asukas

Veroprosentit

  • tuloveroprosentti 19
  • yleinen kiinteistövero 1,28
  • vakituinen asuinrakennus 0,41
  • muu asuinrakennus 1,25
  • voimalaitos 3,10
  • rakentamaton rakennuspaikka 6,00

Merkittävimmät investoinnit

  • Useiden päiväkotien rakentaminen
  • Koulujen korjausrakentaminen
  • Kaupungin uuden toimitalon rakentaminen alkaa
  • Myyrmäessä Luhtitien rakentaminen
  • Hakunilan urheilupuiston kohentaminen
  • Kuusijärven ulkoilualue
  • Elmon urheilupuiston esirakentaminen uimahallia varten
  • Kehä III:n parantaminen Askiston kohdalla
  • Vantaan ratikan suunnittelu

Lisää tietoa:

Lue verkkosivuiltamme tarkemmin eri toimialojen nostoja vuodelle 2022. Löydät nämä sivulta https://www.vantaa.fi/talousarvio

Koko budjettiesitys on luettavissa Vantaan verkkosivuilla osoitteessa https://www.vantaa.fi/talousarvio

Lisätietoa budjettiesityksestä saa kaupunginvaltuuston esittelystä Vantaa-kanavalta. Suora lähetys alkaa 1.11. kello 16.00, ja tallenne julkaistaan myöhemmin Vantaa-kanavalla osoitteessa https://vantaakanava.fi

Julkaistu: 1.11.2021 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter