Sijaisvanhemmista valtava pula – sijoitettujen lasten määrä kasvussa

Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit hakevat yhdessä uusia sijaisvanhempia. Tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvussa. Mukaan toimintaan ovat tervetulleet monenlaiset perheet yksin elävistä sateenkaariperheisiin maalta kaupunkiin.

Vuonna 2018 Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä sijoitettiin 163 lasta sijaisperheisiin. Sijaisperheissä on tällä hetkellä yhteensä 1152 lasta. Vastaanottoperheisiin sijoitettiin 424 lasta. Tukiperheissä käy säännöllisesti noin 200 lasta.

-Uusille perheille on jatkuva tarve. Tällä hetkellä emme pysty tarjoamaan esimerkiksi tukiperhettä kaikille tarvitseville. Kiinnostuneet voivat ottaa meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä, sillä tarve perheille on ilmeinen, toivoo Vantaan perhehoidon koordinaattori Mirka Alanen.

Alanen kertoo, että kaupungit tarvitsevat tuki-, sijais-, ja vastaanottoperheitä.

- Meillä on suuri hätä, sijaisperheitä ei ole. Tarve löytää perheitä on suurempi kuin koskaan aiemmin. On lapsen etu, että heidät sijoitetaan ensisijaisesti perheisiin.

Tukiperheeksi sopii monenlaiset perheet

- Tukiperhe tapaa lasta yleensä kerran kuussa viikonloppuisin. Tukiperheissä tehdään tavallisia asioita, ulkoillaan, harrastetaan ja satsataan mukavaan yhdessäoloon. Kun lapsi on vierailulla tukiperheessä, lapsen omat vanhemmat saavat tervetulleen lepohetken.

Sijaisperheessä lapsi asuu pitkäaikaisesti

Sijaisperheessä lapsi asuu niin kauan kuin tarve vaatii, aina aikuisuuteen asti. Sijaisperhe tekee yhteistyötä lapsen vanhempien ja läheisten kanssa.

- Sijaisvanhempien ei tarvitse olla supervanhempia, Alanen toteaa. Toivomme että mukaan tulisi ihan tavallisia perheitä, joilla on sydän paikallaan, mahdollisuus sitoutua lapseen ja kyky yhteistyöhön lasten vanhempien ja lasta hoitavien tahojen kanssa. Ja kodin ei tarvitse olla kartano, riittää että lapselle on oma huone, Alanen toteaa.

Vastaanottoperheet toimivat päivystävinä perheinä

Vastaanottoperhe puolestaan kohtaa kriisissä olevia lapsia, joiden kotitilanne vaatii selvittelyä. Lapsi on perheessä muutamasta päivästä useaan kuukauteen.

Perheille järjestetään ennakkovalmennusta

Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen mietityttää ja herättää monenlaisia kysymyksiä. Osaanko olla hyvä vanhempi lapselle, jolla voi olla takanaan trauma, hylätyksi tulemisen kokemuksia tai muuten vaikeaa? Miten lapsi sopeutuu meidän perheeseemme?

- Perheille järjestetään ennakkovalmennusta, jossa näitä asioita käsitellään etukäteen. Perhe voi miettiä rauhassa omia valmiuksiaan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Kenenkään ei tarvitse vielä olla varma päätöksestään ennen valmennusta, Alanen kertoo.

Jokainen sijaisperheeksi ryhtyvä saa lisäksi täydennyskoulutusta sekä oman ammattilaisten verkoston, jolta saa henkilökohtaista ja jatkuvaa tukea. Perheet saavat hoitopalkkion ja kulukorvauksen työstään.

- Olemme lähellä perheitä ja aina apuna, jos kysyttävää tulee. Yksin ei missään tapauksessa tarvitse selvitä.

Ihanaa, että ihmiset haluavat auttaa

Palaute tukiperhetoiminnasta on ollut todella positiivista. Vaikuttaa siltä, että kaikki osapuolet saavat toiminnasta paljon hyvää elämäänsä:

- Siellä on tosi hauskaa ja haluan käydä siellä aina, kertoo tukiperheen lapsi.

- Ihanaa, että tällainen palvelu on olemassa ja ihmisillä on halua auttaa. Auttaa varmasti monia perheitä, kommentoi puolestaan vanhempi, jonka lapsi on saanut tukiperheen.

Minustako sijaisvanhempi? -infotilaisuus

Tiistaina 21.1.2020 klo 17.00–19.30

Vantaan kaupungintalon valtuustosali, Asematie 7

Ilmoittaudu 20.1. klo 12 mennessä: www.vantaa.fi/sijaisvanhemmaksi

tai p. 050 302 5192 /Vantaan perhehoito

Kahvitarjoilu klo 17.00–17.30

Mukana tilaisuudessa esittäytymässä sijaisvanhempi, tukiperhe- ja vastaanottoperhevanhempia.

Osallistuminen tilaisuuteen ei sido sinua mihinkään.

Lisätiedot

Espoon perhehoito: Nina Sormo, p. 050 598 6982

Helsingin perhehoito: Alli Uusijärvi, p. 09 3104 6827

Vantaan perhehoito: Mirka Alanen, p. 050 302 5192

Julkaistu: 10.1.2020 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter