Vaskivuoren lukion laajennusosan tutkimukset valmistuneet / Tiedote 30.1.2026

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen laajennusosan sisäilman laatuun ja olosuhteisiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä sekä määrittää toimenpiteet niiden poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Kohteella on tehty vuonna 2020 FCG:n toimesta kattava kuntotutkimus, jota tämä tutkimus täydensi. Tutkimukset kohdennettiin tiloihin, joiden sisäilmanlaadussa on koettu puutteita.

Laajennusosalla tehtiin aistinvarainen tutkimus, pintakosteuskartoitukset, yhteensä 12 kpl rakenneavauksia, 9 kpl materiaalinäytteenottoja mikrobianalyysiin, merkkiainekoe ulkoseinärakenteeseen ja 6 kpl pölynkoostumusanalyysejä tilapinnoilta ja tuloilmakanavista (4 + 2 kpl, vastaavasti). Lisäksi tarkasteltiin kohteeseen ennen tutkimuksia asennettujen olosuhde- ja paine-eroseurantajärjestelmän mittaustuloksia ja tehtiin lisäksi yhden ylimääräisen tilan olosuhteiden seurantamittaus noin viikon ajan. Samanaikaisesti tehtiin ilmanvaihtoselvitys, joka on raportoitu erillisessä muistiossa. 

Kohteen rakenteiden yleiskunto oli tutkimuksen perusteella hyvä ja tutkimuksessa havaittiin pääasiassa paikallisia ja suhteellisen vähäisiä puutteita. Kohteella on jo aiemmin tehty korjauksia, jotka arvioitiin asianmukaisesti tehdyiksi. 

TULOKSISTA TARKEMMIN

Julkisivut

Julkisivut olivat yleisesti hyväkuntoiset ja toimenpidetarpeet liittyvät pääasiassa ikkunaliittymiin, joissa ikääntyneiden joustavien saumamassojen uusinta on ajankohtaista lähivuosina. Ikkunoiden yläpuoliset liittymät ovat avoinna ja ulkoseinän tuulensuojavillan tuulensuojapaperi on irti laajoilla alueilla. Sokkelin juurille oli kasvanut sammalta joillakin alueilla. 

Ensimmäinen kerros 

Ensimmäisen kerroksen rakenteet olivat yleisesti hyväkuntoisia ja alapohjan liittymät tiiviitä. Tilan 173 nurkassa lattian pintavalukerroksessa havaittiin halkeama ja alapohjan liittymät olivat paikallisesti selvästi epätiiviitä. Painuman syy selvitetään ja korjataan.

Tilan 180 katon välipohjan patteriputkien kautta aiemmin valuneet siivousvedet ovat todennäköisesti kulkeutuneet ikkunoiden välisen levytetyn osan kalustelevyn ja vanerin väliin ja vanerissa todettiin epäily mikrobikasvusta suoramikroskopoinnilla. Vaurioiden korjaukset on tilattu.

Tilojen 172/173 ja 179/180 välissä olevassa odotustilassa oleva johtokotelo haisi PAH-yhdisteille. Odotustilan alakatossa havaittiin putkieristeen irronneen yhdestä kohdasta. Johtokotelo on poistettu ja putkieriste korjattu.

Toinen kerros

Toisessa kerroksessa rakenteet olivat yleisesti myös hyväkuntoisia. Tilojen 266 ja 272 lattioiden muovimaton alla ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia, mutta maton alustassa oli viitteitä aiemmasta kosteusrasituksesta. Tilannetta selvitetään lisätutkimuksin, joiden perusteella jatkotoimista päätetään.

Tilan 278 katosta on vuotanut aiemmin vähäisesti vettä deltapalkin ja ontelolaatan liittymästä. Vuoto ei ollut havaintojen perusteella aktiivinen, eikä rakenteissa todettu vaurioriskejä. Vuodon syy selvitetään ja vauriot korjataan. 

Tiloissa on linoleumitauluja, joista ei todettu voimakasta hajua, mutta jotka voivat ärsyttää herkimpiä käyttäjiä. Ikkunoiden väleissä todettiin laaja-alaisesti vähäisiä kosteusjälkiä, joiden syy ei selvinnyt tämän tutkimuksen puitteissa. Tiloissa 172, 266, 267 ja 278 linoleumitaulut uusitaan.

Tilojen alaslaskettujen levy-kiskojärjestelmäkattojen mineraalivillalevyjen leikkauspinnat olivat avoimella villapinnalla. Toisen kerroksen käytävässä on muista tiloista poikkeavasti ritiläalakatto, jonka yläpuolella yläpohjan alapinnassa on reunoiltaan avoimella villapinnalla olevat akustiikkalevyt. Alakatoissa havaittiin yleisesti paljon pölyä. Alaslaskettujen kattojen puhdistus on tilattu ja suoritetaan tilojen korjausten yhteydessä koulun loma-aikoina.

Vesikatolla on jonkin verran sammalta, pääasiassa rakenteiden katvekohdissa. Yhdyskäytävän kohdalla kattokaivojen syvennyksessä havaittiin myös sammalta. Vesikattojen sammalet on poistettu.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmästä havainnoitiin sen kuntoa sekä kanaviston ja päätelaitteiden puhtautta ja mahdollisia kuitulähteitä. Ilmamääriä mitattiin pistokoeluontoisesti ja tilojen huuhtoutumista havainnoitiin savulla. 

Ilmanvaihtokoneessa TK/PK7 havaittiin epäpuhtauksia ja suodatinkehikoissa epätiiveyttä. Ilmanvaihtokoneen viemäröinnissä havaittiin myös puutteita. Koneen anturiläpivienneissä sekä kanaviston äänenvaimentimissa havaittiin suojaamatonta mineraalivillaa ja kanavistosta otetuissa pyyhintäpölynäytteissä havaittiin mineraalivillakuituja. Havaitut puutteet heikentävät ilmanvaihdon toiminnallisuutta sekä vaikuttavat sisäilman laatuun heikentäen sitä.

Tutkittujen tilojen ilmanjakoa ja tuloilman huuhteluvaikutusta tutkittiin merkkisavun avulla. Ilmanjaon arvioitiin olevan kattavaa eikä huuhtoutumisessa havaittu puutteita. Ilmanvaihdon päätelaitteissa ei havaittu suojaamatonta mineraalivillaa. Suoritettujen ilmamäärämittausten perusteella mitatuissa ilmamäärissä havaitut poikkeamat ovat merkittäviä verrattuina suunniteltuihin ilmamääriin. Ilmamäärien mittaus- ja säätötöitä vaikeuttaa merkittävästi poistoilmapäätelaitteiden puutteelliset mittaus- ja säätöominaisuudet. Ilmanvaihdon puhdistuksen, säädön ja korjausten suunnittelu on kilpailutettu ja suunnittelu pyritään aloittamaan mahdollisimman pian.

Sisäilman olosuhteet

Tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilojen Asumisterveysasetuksessa annetut raja-arvot eivät ylittyneet tarkastelujaksolla, joten toimenpiteille ei ole tarvetta. Sisäilman kosteuspitoisuus oli suosituksen mukainen, eikä toimenpiteille ole tarvetta. 

Opettajien työtilan 278 paine-ero ulkoilmaan nähden oli koko mittausajanjaksolla hyvin alipaineinen vaihdellen pääasiassa –10…–15 Pa välillä. Alipaine ylitti Asumisterveysasetuksen raja-arvon –15 Pa vain muutamina hetkinä, mutta paine-ero on kuitenkin suurempi kuin tarpeellista olisi. Tilan ollessa alipaineinen ilmavirtausten kulkusuunta on ympäröivistä tiloista ja rakenteista huonetilaan päin, ja alipaineisuus aiheuttaa näin hallitsemattomia ilmavirtauksia sisäilmaan.

Kuudesta otetusta pyyhintäpölynäytteestä kahdessa pöytäpinnoilta otetuissa näytteessä todettiin vähän ja tuloilmakanavista otetuissa kahdessa näytteessä jonkin verran mineraalivillakuituja. Tilojen säännöllisesti siivotuilta pinnoilta kerättyjen pölynäytteiden mineraalivillakuidut sekä rakennuspölyn lähteenä saattaa olla alakattojen yläpuolinen pöly ja alakattojen villalevyjen avoimet leikkauspinnat. Kuituja ja rakennuspölyä todettiin kuitenkin myös tuloilmakanavista kerätyissä näytteissä, joten lähteenä voi olla myös ilmanvaihto. Useimmissa näytteissä todettiin kiviainespölyä, joka tyypillisesti on tuloilman puutteellisen suodatuksen takia ulkoilmasta kulkeutuvaa katu- ym. pölyä. Tilojen paine-eroihin ja mineraalikuituihin vaikuttavan ilmanvaihdon puhdistuksen, säädön ja korjausten suunnittelu on kilpailutettu ja suunnittelu pyritään aloittamaan mahdollisimman pian.

Olosuhdearvio

Rakennuksen ensimmäisen kerroksen tarkastelluissa tiloissa arvioitiin olevan pääosin tavanomaiset olosuhteet (luokka B). Poikkeuksena oli tila 173, jossa oli luokituksen mukaan tavanomaisesti poikkeavat olosuhteet (luokka C), johtuen tilan lattiassa olevasta ilmavuotokohdasta maaperään. Lievää poikkeamaa tiloihin aiheuttivat myös ilmanvaihdon puutteet (suunnitelmista poikkeavat ilmamäärät, järjestelmän mineraalivillakuitulähteet ym. epäpuhtaudet). Ensimmäisen kerroksen aulan lattialla oli PAH-yhdisteille haiseva johtokotelo, joka oli mahdollinen sisäilmahaitan aiheuttaja ja on jo poistettu tilasta.

Rakennuksen toisen kerroksen tarkastelluissa tiloissa arvioitiin olevan pääosin tavanomaisista poikkeavat olosuhteet (luokka C), johtuen ilmanvaihdon puutteista (suunnitelmista poikkeavat ilmamäärät, järjestelmän mineraalivillakuitulähteet ym. epäpuhtaudet), kahden luokan lattian muovimattovaurioista sekä yhden luokan voimakkaasta alipaineisuudesta. Missään tarkastellussa tilassa ei todettu merkittävästi tavanomaisista poikkeavia olosuhteita (luokka D). Luokan C sisäilmaolosuhteet edellyttävät toimenpiteitä sisäilman laadun ja olosuhteiden parantamiseksi. Suosittelemme raportissa esitettyjä toimenpiteitä sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi.

RAKENNUKSEN A- JA B-OSAN TERVEYDELLISEN MERKITYKSEN ARVIO

Työterveyslääkäri on laatinut Vaskivuoren lukion vanhalle A- ja B-osalle aiempien tutkimusten ja olosuhdearvion pohjalta terveydellisen merkityksen arvion. Olosuhdearvion mukaan rakennuksen käyttötiloissa arvioitiin olevan tavanomaisesti poikkeavat olosuhteet useimmissa arvioiduissa kellarikerroksen tiloissa ja noin puolessa ensimmäisen ja toisen kerroksen arvioiduissa huoneista. Poikkeaminen tavanomaisesti johtui ensisijaisesti rakenteiden epätiiveydestä ja ulkorakenteissa olevista kosteusvauriojäämistä ja vaurioriskeistä. Tiloissa oli myös paikallisesti ilmanvaihdon ongelmia ja paikallisia epäpuhtauslähteitä. Rakennuksessa oli kohtalaisen paljon avointa mineraalivillapintaa. Pyyhintäpölynäytteissä oli todettavissa kiviainespölyä ja mineraalivillakuituja. 

Täydentävässä sisäilma- ja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa kellarin kirjastossa 037 todettiin paikallinen huonepölyn asbestilöydös, mutta ilmamittauksen perusteella sisäilmassa asbestikuituja ei todettu. Toimenpiteet asbestikuitujen poistamiseksi suoritettiin keväällä 2025. Kellarin kirjaston 037 olosuhdeluokka arvioitiin merkittävästi tavanomaista heikommaksi, mikä edellyttää nopeita toimenpiteitä sisäilman laadun ja olosuhteiden parantamiseksi.

Niissä tiloissa, joissa altistumisolosuhde on poikkeava tai merkittävästi poikkeava, on suositeltavaa korjaus- tai mahdollisilla muilla toimilla saada altistumisolosuhde jatkossa normalisoitua mahdollisten terveyshaittojen ja työskentelyviihtyvyyden parantamiseksi. Suositellaan sisäilmaoireita kokeville työntekijöille työterveyshuollossa terveystarkastusta.

TULEVAT TOIMENPITEET

Tutkimuksista saadut tiedot on viety lähtötiedoiksi tulevia huolto- ja korjaustoimia varten.

Lisätietoja

sisailma@vantaa.fi