Hakunilan suuralue

Hakunilan suuralueella asukkaat arvostavat sen luonnonläheisyyttä ja vehreyttä. Keskustan kerrostaloista voi nähdä lampaita laiduntamassa ja liikuntapaikat ovat lähellä. Maisemaa kaunistavat vanhat kartanot puistoineen. Sotungin maaseudulla unohtaa olevansa Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa. Vaaralassa voi haistella tuoretta pullan tuoksua, joka leijailee Fazerin tehtailta. Kuusijärvi on kaikkien vantaalaisten kesäkeidas.

Itäinen helmi

Hakunila on Vantaan itäisin suuralue, jossa asuu 30 000 asukasta. Sitä rajaavat lännessä Lahdenväylä, etelässä Helsinki sekä idässä ja pohjoisessa Sipoo. Se jakautuu yhdeksään kaupunginosaan. Suurimmassa kaupunginosassa eli Hakunilassa asuu yli 11 000 asukasta ja pienimmässä Länsisalmessa vain 33 asukasta. Muita kaupunginosia ovat Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki, Länsimäki, Ojanko, Rajakylä, Sotunki ja Vaarala. Hakunila on myös Vantaan kansainvälisin suuralue, sillä noin neljännes asukkaista on äidinkieleltään muun kuin suomen, ruotsin- tai saamenkielisiä.

Urbaania maalaismaisemaa

Hakunilan suuralueen rakenne on monipuolinen. Se jakautuu kahteen urbaaniin keskukseen, Hakunilaan ja Länsimäkeen, sekä niitä ympäröiviin asuinalueisiin. Sekä Hakunilassa että Länsimäessä yli 80 % asunnoista on kerrostaloja. Omakotivaltaisimmat alueet ovat Sotunki, Itä-Hakkila ja Kuninkaanmäki. Sotungin lisäksi Länsisalmi ja Ojanko ovat maaseutumaisia alueita, joista löytyy toimivia maatiloja ja kyläyhteisöjä. Rajakylässä ja Vaaralassa taas yleisin asuntotyyppi on rivitalo. Länsimäki ja Rajakylä ovat kiinteässä yhteydessä Helsinkiin.

Tulevat tuulet

Hakunilan keskusta tulee uudistumaan tulevina vuosina. Suunnitelmissa on ostarin ympäristön uudistaminen ja keskustan laajentaminen kohti vanhaa bussivarikkoa. Asuntoja ja palveluja halutaan lisätä muun muassa kivijalkaliikkeinä. Uusia asukkaita suunnitellaan noin 6 000. Tärkeä kohde on myös Vantaan ensimmäinen raitiotie, joka kulkisi Mellunmäestä Länsimäen, Vaaralan ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja lentoasemalle. Sitä ennen, nykyinen bussilinja 562 muutettaisiin runkolinjaksi 570 ratikan reitille.

Omat opinahjot

Päiväkoteja suuralueelta on 27 kappaletta. Lisäksi löytyy Länsimäen ja Hakunilan avoimet päiväkodit sekä Nissaksen asukaspuisto. Peruskouluja on kuusi. Sekä päiväkodin että alakoulun voi käydä suuralueella sekä suomeksi että ruotsiksi. Nuorisotilat löytyvät Hakunilasta, Länsimäestä ja Kuninkaanmäen Kolohongasta. Sotungin lukio toimii urheilupuiston naapurissa ja sieltä löytyy sekä urheilupainotteinen että yleislukion linja. Tarjolla on myös etäopintomahdollisuus. Lähimmät ammattiopisto Varian toimipisteet löytyvät Hiekkaharjusta ja Koivukylästä. Musiikkiopetusta antaa Vantaan musiikkiopisto sekä Hakunilan että Länsimäen ja Västersundomin opetuspisteissä.

Palvelut paikallaan

Suuralueen palvelut painottuvat Hakunilan ja Länsimäen keskuksiin. Hakunilalla on nostalginen ostari, jossa sijaitsevat sosiaali- ja terveysasema, neuvola sekä päivittäistavarakaupat. Länsimäessä on oma terveysasema ja ostoskeskus sekä lähikaupat. Viereisestä Mellunmäestä löytyy lisää palveluja. Kirjastot löytyvät Hakunilasta ja Länsimäestä. Hakunilan keskustan lähellä on myös Porttipuiston ostospuisto, jossa on erikoiskaupan suurmyymälöitä. Sinne nousee myös uusi outlet-myymälöiden keskittymä. Vaaralasta löytyy luokkaretkien klassikko, Fazerin vierailukeskus, joka uudistettiin kokonaan. Keskuksessa vierailee vuosittain 50 000 vierailijaa.

Valtaväylien varrella

Suuralue sijaitsee kolmen suuren valtaväylän eli Lahdenväylän, Porvoonväylän ja Kehä III:n varressa. Niiden kautta on hyvät kulkuyhteydet etelään, pohjoiseen ja länteen. Lisäksi alueen sisällä kulkee useita bussilinjoja. Länsimäen erikoisuutena on viereinen Mellunmäen metroasema, josta matkaa Helsinkiin alle puolessa tunnissa. Tulevaisuudessa Vantaan ensimmäisen raitiotien on tarkoitus kulkea metroasemalta Vaaralan ja Hakunilan keskustan kautta Tikkurilaan ja lentoasemalle. Sitä ennen, syksyllä 2020, nykyinen bussilinja 562 muutetaan runkolinjaksi 570 kulkemaan tulevaa ratikkalinjaa.

Luonnon kainalossa

Hakunilan suuralue on kirjaimellisesti luonnon kainalossa. Sotunki on Vantaan vihrein kaupunginosa, sillä 90 % sen pinta-alasta on vihreää. Sen metsät yhdistyvät Sipoonkorven kansallispuistoon. Vihreys jatkuu asuinalueiden väliin metsinä, peltoina ja puistoina. Ehdoton helmi on koko Vantaan yhteinen ulkoilukeidas Kuusijärvi. Sinne keräännytään uimaan, pelaamaan rantalentopalloa ja liikkumaan ulkoilureiteillä. Muita vesialueita ovat Bisajärvi ja Gumböle träsk. Vaaralassa sijaitsevat Vaaralanlammet ja niitä ympäröivä suo. Sotungista löytyy avokallioita, kuten Högberget ja Flatberget. Länsimäen eteläkärjessä on Okralähteen Natura-alue.

Kestävyysurheilun mekka

Hakunila tunnetaan uniikista urheilupuistostaan. Siellä on järjestetty useita hiihdon Suomen-mestaruuskilpailuja, Suomen Cupin osakilpailuja sekä Ironman-kilpailuja. Yksi sen uusimmista tapahtumista on Extreme Run Vantaa. Puistossa on kattavat kuntorata- ja latuverkot, hiihtostadion, uimahalli, kuntosali, skeittipuisto ja ulkokentät. Muita alueen liikuntapaikkoja ovat Rajakylän liikuntapuisto, pallopuisto ja tenniskeskus, Itä-Hakkilan ministadion, Kuusijärven kuntoradat ja rantalentopallokentät, Ojangon koiraurheilualue sekä useat ratsastuskoulut. Urheiluseuroista alueella toimii muun muassa Vantaan hiihtoseura, Itä-Vantaan Urheilijat, Hakunilan Kisa, Ponihaan Ratsastajat sekä Itä-Hakkilan Kilpa.

Toimintaa ja tapahtumia

Urheilun lisäksi Hakunilan suuralueella järjestetään vantaalaiseen tapaan muitakin tapahtumia. Nissaksessa järjestetään omat kyläpäivät ja Håkansbölen kartanolla haamukierroksia ja musiikkikonsertteja järjestää Kartanon Kummit ry. Alueilla esiintyy vahvaa yhteisöllisyyttä, joka näkyy yhteisinä talkoina ja tapahtumina. Alueella toimivat esimerkiksi Hakunilan kyläyhteisö, Hakunila-seura, ja jo 20 vuotta täyttänyt Hakunilan kansainvälinen yhdistys. He järjestävät tapahtumia, palveluja ja kerhoja kaikenikäisille asukkaille. Sotungissa, Vaaralassa, Rajakylässä, Kuninkaanmäessä ja Itä-Hakkilassa toimii myös omia asukasyhdistyksiä.

Kartanoita ja kalkkiuuneja

Suuralueen historia juontuu kolmesta vanhasta kylästä eli Hakunilasta, Länsisalmesta ja Sotungista. Niissä sijaitsee kolme kartanoa, joista Håkansböle ja Westerkulla rakennettiin 1600-luvulla ja Nissbacka 1700-luvulla. Håkansbölen kartanossa asui muun muassa Tikkurilan maalitehtaan perustaja Anders Lorenz Munsterhjelm. Hän perusti myös Sotungin kalkkilouhokset, joista on jäljellä vanhat kalkkiuunit. Sotungissa on säilynyt myös keskiaikaisperäisiä maatiloja. Kuninkaanmäen läpi kulki Suuri Rantatie eli Kuninkaantie Porvooseen. Länsisalmessa sijaitsee autioitunut Gubbackan keskiaikainen kylä. Länsimäessä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituksia, jotka rakennettiin Pietarin puolustusta varten.