Kimokujan päiväkodin tutkimukset ovat valmistuneet / Tiedote 28.8.2024

Tags

Hakunilan suuralue Toimitilat

Päiväkodin tiloissa tehtiin tutkimuksia toukokuun aikana. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää, onko rakenteiden ilmatiiveys edelleen hyvä kaksi vuotta korjausten jälkeen. Lisäksi kartoitettiin muita mahdollisia sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä, kuten materiaaleista haihtuvia kemiallisia yhdisteitä, ja seurattiin sisäilman olosuhteita.

Tutkimuksen perusteella sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus, hiilidioksidipitoisuus sekä paine-ero ulkovaipan yli olivat kaikki hyvällä tasolla. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat myös pieniä. Tehdyt korjaukset ovat parantaneet rakenteiden ilmatiiveyttä, mutta tutkimustulosten perusteella rakenteet eivät kuitenkaan ole täysin tiiviit. Muutamassa tilassa aistittiin poikkeavaa hajua ilmavuotojen kohdalla. Sisäilmaan voi siis ilmavuotojen mukana kulkeutua hajuja rakenteiden sisältä. Nämä ilmavuotojen mukana tulevat epäpuhtaudet voivat heikentää sisäilman laatua. 

Tiloihin, joissa aistittiin poikkeavaa hajua, toimitetaan ilmanpuhdistimet, jotka paikallisesti puhdistavat sisäilmaa. Tarpeen mukaan ilmanpuhdistimia toimitetaan enemmän. Tutkimuksen tulokset on toimitettu myös Kunnossapidon tiimille, joka vastaa mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Seuraavissa kappaleissa tutkimustuloksista kerrotaan tarkemmin.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko korjattujen rakenteiden tiiveys edelleen asianmukainen sekä muita mahdollisesti sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus piti sisällään aistinvaraista havainnointia, kosteuskartoituksen, rakenteiden tiiveystarkastelut merkkiainekokein (alapohja, ulkoseinä, yläpohja), sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittauksen sekä olosuhdeseurannan. Mittauksia suoritettiin erityisesti niissä tiloissa, joista on saatu sisäilman laatuun liittyvää palautetta henkilökunnalta. Tutkimus suoritettiin pääosin toukokuussa 2024.

Rakenteiden ilmatiiveys

Kaksi vuotta sitten valmistuneet korjaukset ovat parantaneet rakenteiden ilmatiiveyttä, mutta tutkimustulosten perusteella rakenteet eivät kuitenkaan ole täysin ilmatiiviit. Merkkiainekokeita tehtiin yhdeksässä tilassa ja ilmavuotokohtia havaittiin erityisesti ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden rakenneliittymissä. Tyypillisiä ilmavuotopaikkoja olivat esimerkiksi ikkunoiden nurkkaliittymät, putki- ja patterikannakkeet, läpiviennit, sekä alapohja-ulkoseinäliittymät. Välipohjan ja yläpohjan ilmatiiveys oli merkkiainekokeiden perusteella pääosin hyvä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa ulkoseinän eristemateriaalissa on todettu mikrobivaurioita. Nyt tehdyssä tutkimuksessa havaittiin muutamassa tilassa (106, 113, 204) mikrobiperäistä hajua niissä kohdissa, joissa myös ilmavuotoja sisäilmaan havaittiin. Eristetilan hajut ja epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilmavuotojen mukana sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua. Tutkimuksen yhteydessä kaikissa tiloissa ei kuitenkaan aistittu poikkeavaa hajua.

Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Päiväkodin sisäilmasta otettiin näytteet, joista määritettiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet. Näytteet otettiin sunnuntaina, kun ilmanvaihto ei ollut toiminnassa sekä arkiaamuna. Kemiallisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat pieniä eivätkä ne ylittäneet viitearvoja eikä toimenpiderajoja. Pitoisuudet olivat kuitenkin noin kolme kertaa suuremmat silloin kun ilmanvaihto ei ollut toiminnassa. Tämä kertoo siitä, että materiaaleista vapautuu pieni määrä yhdisteitä sisäilmaan, mutta oikein toimiva ilmanvaihto poistaa yhdisteet tehokkaasti. Ilmanvaihto käynnistetään tiloissa tyypillisesti noin kaksi tuntia ennen käyttäjien saapumista rakennukseen, jolloin ilmanvaihto ehtii huuhtelemaan tilat.

Sisäilman olosuhteet

Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin toukokuussa kahden viikon ajan kymmenessä tilassa. Paine-ero oli hyvällä tasolla, lähes koko seurantajakson ajan tavoitetasossa -5…+5 Pa. Vain yksittäisiä ja lyhytaikaisia tuulen paineesta johtuvia alipainepiikkejä havaittiin seurantajakson aikana. Tämä kertoo siitä, että ilmanvaihto on hyvin tasapainossa, mikä vähentää ilmavuotoja rakenteista. Ilmanvaihto on säädetty vuoden 2023 aikana.

Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta seurattiin kahdeksassa tilassa kahden viikon ajan toukokuussa. Seurantajakson aikana vallitsi hellejakso ja ulkolämpötilat olivat useina päivinä yli 25 astetta. Tämä näkyi myös sisälämpötiloissa tavanomaista korkeampina lämpötiloina. Sisälämpötila oli keskimäärin 21–23 asteen välillä. Lämpötila nousi tätä korkeammalle myöhäisinä iltapäivän tunteina erityisesti rakennuksen etelä- ja länsipuolella, jonne auringon lämmittävä vaikutus on suurin. Lämpötila ei ylittänyt työsuojelun kuumatyön rajaa (28 astetta) tai asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa (32 astetta). Lämpötila pysyi myös koko seurantajakson 20 asteen yläpuolella (asumisterveysasetuksen toimenpideraja). Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 13…70 %RH noudattaen ulkoilman kosteusolosuhteita.

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus pysyi pääosin hyvällä tasolla alle 1000 ppm. Yksittäisenä päivänä pitoisuus nousi hetkellisesti tyydyttävälle tasolle, noin 1200 ppm, mutta laski nopeasti hyvälle tasolle. Hiilidioksidipitoisuus ei ylittänyt asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa. Tulos kertoo siitä, että ilmanvaihto riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle,

Muut havainnot

Sisääntuloaulassa liikuntasaliin johtavassa portaikossa havaittiin poikkeavaa hajua. Haju tulee todennäköisesti tiivistämättömien rakenneliittymien kautta rakenteista tai maaperästä. Tämä voi paikallisesti heikentää aulatilan sisäilman laatua.

Kosteuskartoituksessa havaittiin paikallisia kosteuspoikkeamia lähinnä teknisissä tiloissa, joissa ei oleskella pidempiä aikoina. Havaituilla kosteuspoikkeamilla ei ole merkitystä sisäilman laatuun.

mitä seuraavaksi

  • Toimitilajohtamisen yksikkö tilaa ilmanpuhdistimet niihin tiloihin (sisääntuloaula, 106, 113, 204), joissa tutkimuksen yhteydessä aistittiin poikkeavaa hajua. Tarpeen mukaan laitteita voidaan toimittaa enemmän. Ilmanpuhdistimet puhdistavat sisäilman epäpuhtauksia paikallisesti siihen saakka, kun korjaukset käynnistyvät.
  • Kunnossapitotiimi on saanut tiedon korjaustarpeista. He sopivat tulevista korjauksista päiväkodin kanssa.

Mahdollinen oireilu

Jos huoltaja epäilee lapsella esiintyvien oireiden liittyvän sisäilmaan, asia on syytä ottaa puheeksi terveydenhoidossa lääkärin kanssa. Henkilöstön oireilusta on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoitopolun varmistamiseksi. Epäilystä on syytä ilmoittaa myös päiväkodinjohtajalle ajantasaisen kokonaiskuvan vuoksi ja tehdä myös Tutka-ilmoitus.

Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. päiväkodissa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti. 

Tarkemmat ohjeet sisäilmaoireita epäileville henkilöille Vantaan verkkosivuilla: https://www.vantaa.fi/node/4239
Päiväkotien aiemmat tiedotteet löytyvät Vantaan verkkosivuilta: https://www.vantaa.fi/node/5261

Lisätietoja 

sisailma@vantaa.fi

Keywords

Toimitilojen sisäilma