Varia Aviapoliksessa sisäilmaan liittyvät tutkimukset ovat valmiit Tiedote 22.5.2023

Tuloksia esitellään tarkemmin henkilöstölle keskiviikkona 31.5. klo 14–15, oppilaitosvastaava on toimittanut linkin Teams-infoon, tervetuloa kuulolle.

Infossa kerrotaan myös korjaavien toimenpiteiden tilanteesta, ja tiedoista kootaan uusi tiedote infon jälkeen.

Alkuperäisellä osalla merkittävimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät ovat vuosien saatossa tapahtuneet vesikattoihin, kattoikkunoihin ja vinoihin ikkunarakenteisiin liittyvät vesivuodot ja osin vielä korjaamattomat kosteusvaurioituneet rakenteet. Lisäksi työhallien käyttöön liittyvistä materiaaleista ja kemikaaleista vapautuu vahvoja hajuja, jotka kulkeutuvat epätiiviiden rakenteiden kautta myös käytäville ja edelleen opetustiloihin ja siten heikentävät sisäilman laatua tavallisissa luokkatiloissakin.

Laajennusosalla merkittävin sisäilman laatua heikentävä tekijä on ilmavuodot rakennuksen alapuolisesta ryömintätilasta. Ryömintätila on ylipaineinen käytössä oleviin tiloihin nähden, jolloin epäpuhtaudet siirtyvät epätiiviiden läpivientien kautta sisäilmaan. Ryömintätilassa todettiin myös aktiivinen vesivahinko, joka korjattiin heti huollon toimesta.

Rakennuksen ilmanvaihtokoneet ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa, ja olosuhdemittausten perusteella ilmanvaihto on riittävää luokkatiloissa henkilökuormaan nähden. Joissakin varastotiloissa ja työhalleissa ilmanvaihto on kuitenkin puutteellista, ja esimerkiksi ilmanjaossa ja päätelaitteiden sijoittelussa havaittiin puutteita, mikä voi heikentää ilmanvaihdon huuhteluvaikutusta.

Huolto on korjannut tutkimuksessa havaittuja akuutteja vikoja ja huollollisia puutteita on jo korjattu. Suurempien korjausten suunnittelu on käynnistynyt kiinteistön omistajan VTK kiinteistöt Oy:n johdolla. Korjauksista tiedotetaan erikseen.

Tuloksia tarkemmin

Oppilaitoksen tiloissa tehtiin tutkimuksia, jotka pitivät sisällään aistinvaraisia havaintoja, kosteusmittauksia, merkkiainekokeita, rakenneavauksia ja materiaalinäytteiden analysointia. Lisäksi selvitettiin sisäilman olosuhteita kahden viikon seurantamittauksen avulla ja sisäilman laatua mittaamalla haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia. 

Sisäilman VOC-mittauksissa ei todettu kummassakaan rakennusosassa sellaisia poikkeamia, jotka vaatisivat jatkotoimenpiteitä. Kummassakin rakennusosassa on kuitulähteitä katto- ja alakattotiloissa, mutta erityisesti alkuperäisen osan kuitulähteillä on todennäköisesti sisäilmaa heikentävä vaikutus. Olosuhdemittausten perusteella sisäilman suhteellinen kosteus oli tavanomainen mittausajankohtaan nähden, ja kosteuslisää ei ollut tai se oli hyvin vähäinen. Hiilidioksidipitoisuus pysyi matalana, mikä kertoo ilmanvaihdon riittävyydestä. Lämpötilat olivat mittausjaksolla opetustiloissa hieman matalat.

Alkuperäinen osa, valmistunut 1986

Rakennuksen elinkaaren aikana alkuperäisellä osalla on ollut useita vesikattoihin, kattoikkunoihin ja vinoihin ikkunarakenteisiin liittyviä vesivuotoja. Vuotoja on osin korjattu, mutta sisätiloissa on vielä kosteusvaurioituneita, korjaamattomia pintarakenteita, jotka heikentävät sisäilman laatua. Tutkimuksissa paikallistettiin muutama aktiivinen, korjauksia vaativa vesivuoto mm. vinoikkunoissa.

Alkuperäinen vesikatteena toimiva kermikatto on käyttöikänsä päässä, ja ikääntyneeseen yksikerroskatteeseen liittyy kohonnut kosteusvaurioriski. Myös alkuperäiset vuotavat kattoikkunat vaativat korjaustoimenpiteitä. Uudemmat kattoikkunat ovat toimivia, niissä on lähinnä huoltokorjaustarpeita. Peltikatot todettiin pääasiassa toimiviksi.

Piha-alueilla maanpinta viettää paikoin kohti rakennusta, mutta maanvastaisissa rakenteissa ei todettu tähän liittyviä puutteita, vaan maanvastaiset ulkoseinät todettiin kosteusteknisesti toimiviksi.

Alapohjat todettiin myös kosteusteknisesti pääasiassa toimiviksi, liikuntasalin varaston paikallisesti vaurioitunutta alkuperäistä muovimattoa lukuun ottamatta. Lattiapinnat ovat erityisesti hallitiloissa paikoin kuluneet, mutta korjaukset eivät ole kiireellisiä. Alapohjien ilmatiiviys on jälkikäteen tehtyjen tiivistysten vuoksi kohtalaisen hyvä. 

Välipohjissa todettiin useita todennäköisesti liikuntasaumojen aiheuttamia halkeamia, mutta muuten välipohjat olivat pääpiirteittäin hyväkuntoisia. IV-konehuoneiden ja siivoustilojen lattioiden vedeneristeissä on paikallisia korjaustarpeita.

Hallitiloissa käytettävät ja säilytettävät polttoaineet, öljyt ja muut kemikaalit sekä renkaat ja irtain liittyvät olennaisesti tilojen käyttötarkoitukseen, mutta ne aiheuttavat vahvoja hajuja. Muihin tiloihin hallien hajut eivät saisi levitä. Hajut kulkeutuvat ympäröiviin tiloihin rakenteiden epätiiveyskohtien kautta, ja hajujen siirtymiseen vaikuttavat tilojen väliset painesuhteet. Pitämällä hallitilojen ovet kiinni, tiivistämällä rakenteita ja korjaamalla painesuhteita voidaan vähentää hajujen kulkeutumista puhtaampiin käyttötiloihin. Hallitilojen rakenteisiin kohdistuu myös mekaanista rasitusta sekä roiskevesirasitusta, mistä on aiheutunut paikallisia korjaustarpeita ulko- ja väliseiniin sekä ovien pielirakenteisiin. 

Ilmanvaihtokoneet ovat pääosin vuodelta 2018 ja hyvässä kunnossa. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei todettu mineraalivillakuitulähteitä. Työhallien ja niiden läheisyydessä olevien varastotilojen ilmanvaihdossa havaittiin puutteita. Hallien tuloilma ei aistinvaraisten havaintojen perusteella huuhtele tehokkaasti oleskeluvyöhykettä, eikä siten poista käytettävien materiaalien ja kemikaalien hajuja. Lisäksi rakennusautomaatiossa todettiin puutteita, jotka ovat vaikuttaneet mm. työhallien ja niitä ympäröivien tilojen painesuhteisiin ja sitä kautta ilmavirtauksiin tilojen välillä. Osa vioista on jo saatu korjattua.

Laajennusosa, valmistunut 2006

Laajennusosalla merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on ryömintätila, jossa todettiin aktiivisia viemärivesi- ja muita vesivahinkoja, putkirikkoja sekä rakennusjätettä. Ryömintätila on ylipaineinen käyttötiloihin nähden, jolloin epäpuhtaudet siirtyvät epätiiviiksi todettujen läpivientien kautta ilmavirtausten mukana sisäilmaan. Ryömintätilaan kohdistuu erilaisia korjaustarpeita.

Laajennusosan alapohjat ja välipohjat olivat pääosin hyväkuntoisia, muutamaa paikallista kosteusvauriokorjaustarvetta lukuun ottamatta. Muuratut väliseinät, ulkoseinät ja julkisivut todettiin myös pääosin hyväkuntoisiksi. 

Hallitilojen rakenteisiin kohdistuu mekaanista rasitusta sekä roiskevesirasitusta, mistä on aiheutunut paikallisia korjaustarpeita. Hallien toiminta ja halleissa käytettävien kemikaalien hajut ovat voimakkaita, mutta ne pysyvät alkuperäistä osaa paremmin hallitiloissa. Laajennusosalla todettiin kuitenkin yleisesti tarve parantaa rakenteiden ilmatiiviyttä ilmanvaihtojärjestelmän paremman toimivuuden varmistamiseksi.

Laajennusosan vesikate, bitumikermikatto, on pääasiassa hyväkuntoinen. Laajennusosan piha-alueisiin ei kohdistu kiireellisiä korjaustarpeita.

Ilmanvaihtokoneet ovat tyydyttävässä kunnossa, niissä ei havaittu merkittäviä puutteita tai korjaustarpeita. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei todettu mineraalivillakuitulähteitä. Tuloilmalaitteissa on hyvät tuloilmasuihkun säätöominaisuudet, ja opetustilojen tuloilmasuihkuja on hyvä hienosäätää tehokkaamman huuhteluvaikutuksen aikaansaamiseksi. Hallien tuloilma ei aistinvaraisten havaintojen perusteella huuhtele tehokkaasti oleskeluvyöhykettä, eikä siten poista käytettävien materiaalien/kemikaalien hajuja tehokkaasti. Lisäksi rakennusautomaatiossa todettiin vikoja mm. asetusarvoissa. Vikoja on jo saatu korjattua.

Mahdolliset haitat ja oireilu

On tavanomaista, että sisäympäristön tekijät aiheuttavat joissakin tilanteissa yleisiä haittoja, kuten epämiellyttävää hajua, vetoa tai tunkkaista ilmaa. Näistä on syytä ilmoittaa välittömästi huoltoon, jotta tilannetta saadaan korjattua.

Jos henkilöstö epäilee oireilunsa johtuvan sisäilmasta, on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoitopolun varmistamiseksi. Asiasta tulee ilmoittaa myös esihenkilölle ja siitä tulee tehdä Tutka-ilmoitus.

Jos opiskelija epäilee oireidensa liittyvän sisäilmaan, on syytä ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon ja erityisesti sisäilmaterveydenhoitajaan, katriina.baptista@vakehyva.fi.

Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. koulussa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti.

Lisätietoja

sisailma@vantaa.fi