Naturskyddsområden

Björkbackens lindlund fridlystes år 2002. Skyddsområdet är cirka 0,7 hektar stort.

Blåbärkärrsbergets naturskyddsområde fridlystes år 2002 med bergsskog som skyddsgrund. Området är 13,8 hektar stort.

Brudbrinkens naturskyddsområde fridlystes år 2007 med mångsidigt skogs- och kärrområde som skyddsgrund. Området är 43 hektar stort.

Området fridlystes år 1994, med hassellunden som skyddsgrund. Området är 13,1 hektar stort.

Friimetsän luonnonsuojelualueella on pähkinäpensaslehtoa, rehevää lehtoa ja järeitä kuusia.

Furumossenin suo- ja metsäalue muodostaa yhdessä Tuomelan tammimetsän kanssa tärkeän osan läntisen Vantaan metsäistä yhteyttä ja luontokokonaisuutta.

Gubbmossens naturskyddsområde fridlystes år 2003 med ris-tallmosse som skyddsgrund. Området är 18,5 hektar stort.

Kakolanmäen luonnonsuojelualueen laella on mäntymetsää. Rinteitä peittävät tiheäpuustoiset sekametsät ja rehevät lehdot. Alueella on merkitty reitti.

Kalkbergets naturskyddsområde fridlystes år 2007 med bergsskog som skyddsgrund. Området är 18,7 hektar stort.

Området fridlystes år 2001. År 2012 ökade skyddsområdets yta till 37 hektar när skogsområden i omgivningen anslöts till myren.

Området fridlystes år 2000, med frodigt kärr som skyddsgrund. Området är 28,8 hektar stort.

Länsimäen jalopuumetsä on rehevää lehtometsää. Lehtometsän lomassa on kallioisia kumpareita ja ketoalueita.

Området fridlystes år 1984, med strandlunden och forsen som skyddsgrund. Området är 8,2 hektar stort.

Mustakoski on luonnontilaisena säilynyttä jokilaaksoa. Lepsämänjoki virtaa halki aarnimaisen metsän, jossa puita kaartuu paikoin veden ylle.

Mustavuoren Natura-alueesta sijaitsee Vantaan puolella vain pieni osa. Se on suurimmaksi osaksi lehtoa. Alueen erikoisuus on suuri okralähde.

Luonnonsuojelualue on arvokasta kilpikaarnamännikköä. Nissbacka liittyy merkittävään ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.

Pääosa suojelualueesta on kuusi- ja mäntyvaltaista havumetsää, paikoin löytyy lehtipuuvaltaista alaa. Maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot suuria.

Pikkujärvi arvokas lintukosteikko. Sen keskellä on avoluhtaa ja tiheää pensaikkoa. Alueen reunoilla on korpea sekä rehevää kangas- ja lehtometsää.

Pyymosanmetsässä vaihtelevat tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsät. Kallioiden laella on kuivaa kangasta ja karuja kalliomänniköitä.

Pähkinäpuistossa on laajalti ja paikoin luonnontilaisen kaltaista pähkinäpensaslehtoa. Suojelualue sijaitsee tiheän asutuksen keskellä.

Luonnonsuojelualue on monipuolinen metsäalue. Alueella on kangas- ja kalliometsiä, ravinteikkaita lehtoja sekä korpia.

Riipilänmetsän eteläosassa on komeaa haavikkoa. Suojelualueen lehdot ja rehevät korvet muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden.

Området fridlystes år 1946, med ädelträdsskog som skyddsgrund. Området är 15,3 hektar stort.

Rutiåns naturskyddsområde fridlystes delvis år 2004, 2007 och 2012. Det fridlysta området är sammanlagt 29,8 hektar stort.

Ruutinkoski on lehtipuuvaltaista jokivarsilehtoa ja rehevää rantaniittyä. Jokirannassa on suuria viiltosara- ja järvikortekasvustoja.

Alueella on paljon jalopuita, erityisesti vaahteroita. Aluetta komistaa noin 70 runkomaista vaahteraa. Aluskasvillisuus on lehtomaista.

Silvolanmetsä on hienoa vanhaa runsaslahopuustoista kangasmetsää ja lehtoja. Alueella kasvaa järeitä haapoja ja koivuja.

Sipoonkorven kansallispuistossa on monimuotoista kallio-, metsä- ja suoluontoa. Alueella on lampia, puroja ja perinnemaisemia.

Området fridlystes år 1999, med gammal skog som skyddsgrund. Området är 7,75 hektar stort.

Området fridlystes år 2020, med skog längs med bäck som skyddsgrund. Området är 6,24 hektar stort.

Fridlystes år 2000 och 2022, med högmosse som skyddsgrund. Området är 42 hektar stort.

Naturskyddsområdet fridlystes år 2006 med mångsidigt bergs-, skogs- och kärrområde som skyddsgrund. Området är 68,4 hektar stort.

Tussinkosken luonnonsuojelualueen purolaakson maastonpiirteet ovat jylhiä. Alue on hieno kallioiden, lehtojen ja koskimaisemien ympäristö.

Vestran luonnonsuojelualuekokonaisuus sisältää runsaslahopuustoisia sekametsiä, edustavia lehtoja, kallioalueita sekä korpi- ja muita suotyyppejä.

Viinikanmetsän jalopuumetsikössä rauduskoivut ja suuret metsälehmukset kohoavat komeina maisemassa.

Österbackenissa on vaihtelevia kangas- ja lehtometsiä, joista edustavimmat alueet ovat pähkinäpensaslehtoa.