Lapset ja nuoret ympäristönsä rakentajina
Vantaan kaupunki haluaa kuulla lasten ja nuorten ajatuksia ja mielipiteitä kaikissa heitä koskevissa rakentamisen ja suunnittelun hankkeissa. Tätä varten on kehitetty osallistamisen ja vuorovaikutuksen malli Lapset ja nuoret ympäristönsä rakentajina.
Lapset ja nuoret ympäristönsä rakentajina -mallissa jokaiseen lapsia ja nuoria koskevaan rakennushankkeeseen pyritään tekemään oma osallisuussuunnitelma, jossa eritellään se, miten hankkeessa kuullaan lapsia ja nuoria.
Lapselle hyvä kaupunkiympäristö toimii kaikille
Kaupungin suunnittelu on pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen tähtäävää. Lapset ja nuoret ovat iso osa tätä tulevaisuutta. Vantaan tavoite on olla lapsiystävällinen kunta ja edistää lapsiystävällisyyttä kaikessa toiminnassa.
Lapsiystävällisessä kunnassa huolehditaan, että lasten oikeudet toteutuvat. Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteita ovat
- syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus
- lapsen edun ensisijaisuus
- oikeus elämään ja kehittymiseen
- lapsen näkemyksen kunnioittaminen.
Lasten oikeuksien toteutumisen ja hyvinvoinnin järjestämiseksi lasten ääni otetaan huomioon kaupungin suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lapset ja nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja heidät tulisi kohdata yhdessä toimijoina.
Osallisuudella luodaan edellytyksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnille heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Lapsilla ja nuorilla on oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Ottamalla lapset mukaan ympäristönsuunnitteluun heitä tutustutetaan ja sitoutetaan omaan lähiympäristöönsä ja sen kunnossa pitämiseen.
Lapsia osallistamalla saadaan aikaan parempaa kaupunkia. Lasten edun huomioiminen tekee kaupungista turvallisen ja yhdenvertaisen kaikille asukkaille.
Osallisuus
Osallisuus tarkoittaa oikeutta osallistua ja vaikuttaa omaan ympäristöönsä, palveluihin ja päätösten tekemiseen. Se on myös yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta, hyvinvointia ja toimijuutta. Kunnan lakisääteinen velvollisuus on ottaa asukkaita mukaan esimerkiksi suunnittelemaan ja kehittämään palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa.
Vaikuttaminen ja osallistuminen ovat väyliä osallisuuteen. Vuorovaikutuksen ja osallistamisen keinot ovat moninaisia, ja oikean menetelmän valinta riippuu aina tilanteesta.
Mihin lapset ja nuoret voivat erityisesti vaikuttaa kaupunkisuunnittelussa?
- Katujen suunnittelu ja liikenneturvallisuus
- Kaavojen ja kaavakokonaisuuksien valmistelu
- Puistojen ja viheralueiden suunnittelu
- Ympäristötietous- ja vastuullisuus
- Oppimisympäristöjen kehittäminen
- Tekniset peruskorjaukset
- Toiminnalliset peruskorjaukset
- Uudet päiväkodit, koulut ja oppilaitokset
Näin osallistat lapsia ja nuoria!
Rakentamisen hankkeissa osallistamista voidaan käyttää laajasti eri tarpeisiin, esimerkiksi lähtötietojen keräämiseen tai hankkeeseen sitouttamiseen. Jokainen osallistamisen toimi muokataan juuri sen hetkisiin tarpeisiin ja kohderyhmään sopivaksi: pienimmiltä lapsilta voi kysyä asioita haastattelujen, piirtämisen tai toiminnan kautta, kun taas nuorille voi jakaa kyselytutkimuksen verkossa. Osallistavat taideprojektit puhuttelevat usein kaikkia ikäryhmiä, kun taas tilaratkaisujen personointiin kysymyksenasettelu on hyvä miettiä ikätasoisen mukaisesti.
Osallisuus lähtötietona
Rakentamisen projekteissa käyttäjiltä voidaan kerätä lähtötietoa esimerkiksi siitä, miten tilaa käytetään, millaisia toiveita tai haaveita tilasta on, millaisia asioita siellä pitäisi olla tai mitä tarpeita siihen kohdistuu. Käyttäjiltä saadun tiedon avulla voidaan tehdä paremmin käyttäjiä palvelevia suunnitelmia. Lähtötietoja kerätään rakentamishankkeiden alku- ja keskivaiheissa esimerkiksi näillä menetelmillä:
- Käyttäjäkyselyillä, yksilöhaastatteluilla tai esimerkiksi piirtämisellä
- Työpajoilla tai ryhmähaastatteluilla ja -dialogeilla
- Kohdekävelyillä tai havainnoinnilla
Osallisuus sitouttamisessa
Osallistavilla menetelmillä voidaan myös luoda yhteisöllisyyttä, omistajuutta sekä sitouttaa käyttäjiä uusiin tiloihin ja muutokseen. Sitouttavia ja omistajuutta lisääviä menetelmiä ovat esimerkiksi:
- Tilataideprojektit, esimerkiksi seinämaalaukset
- Tilaratkaisujen personointi, esimerkiksi värimaailmaan tai pintaratkaisuihin vaikuttaminen
Lisää osallistamisen menetelmiä löydät Vantaan kaupungin Osallisuuden menetelmäpankista:
Keitä voidaan osallistaa?
Lapset ja nuoret ympäristönsä rakentajina –mallin tarkoituksena on osallistaa lapsia ja nuoria. Samalla osallisuussuunnitelmissa tulee kuitenkin huomioiduksi myös nämä, aivan yhtä tärkeät ryhmät:
- Opettajat ja henkilökunta
- Huoltajat
- Tilojen ja pihojen iltakäyttäjät
- Harrastusryhmät
- Naapurit, lähiseudun asukkaat
- Muut sidosryhmät
