Toimitilojen ilmanvaihto

Koulujen, päiväkotien ja muiden välillä tyhjinä olevien tilojen ilmanvaihto toimii tilojen käytön aikana ja sen lisäksi myös 1–2 tuntia ennen käytön alkamista ja käytön päättymisen jälkeen. Pitkän käyttötauon aikana esimerkiksi viikonloppuna ilmanvaihtoa käytetään kerran vuorokaudessa, jolloin sisäilma vaihtuu tehokkaasti.

Tarvittaessa sisäilma-asiantuntijat määrittävät yksilöllisen ilmanvaihdon käytön niihin rakennuksiin, joissa on sisäilmaongelmia.

Näin toimien varmistetaan hyvä sisäilma, mutta samalla toimitaan kustannustehokkaasti ja pienennetään hiilijalanjälkeä. Ilmanvaihto pyritään pitämään tehokkaana silloin, kun rakennuksessa on ihmisiä. Koska kyseessä ovat erittäin suuret kiinteistöt, tällä keinolla saadaan kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen säästöt ilmanvaihdon sähkö- ja lämmityskuluissa.

Vantaan käytäntö noudattaa kuntien sisäilmaverkoston ilmanvaihdon yleisohjetta ja Sisäilmayhdistyksen Hyvä sisäilma -suositusta. 

Yleisohjeen jälkeen tehdyt seurantatutkimukset osoittavat, että ohjeen mukainen ilmanvaihdon käyttö on turvallista. Sisäilman laadun ei ole todettu olevan parempi, vaikka ilmanvaihto olisi toiminut jatkuvasti läpi yön. Ohjeen mukainen jaksottainen käyttö ei aiheuta mikrobikasvustoa tai kosteusvaurioita. 

Talotekniikka-lehti Uusi tutkimus ajoittaisesta ilmanvaihdosta 8.11.2023

Tutkimus Julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutus työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun (2021). Raporttia voi lukea ja ladata linkistä: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/108821

Ilmanvaihdon toiminnassa havaituista puutteista tai vikaepäilystä on ilmoitettava nopeasti esimiehelle, joka tekee ilmoituksen huoltoyhtiölle. Jos ongelma jatkuu tehdystä huoltokorjauksesta huolimatta, asiasta on esimiehen syytä tehdä sisäilmailmoitus sisäilma-asiantuntijoille. Kaikista sisäilman laadun poikkeamista ja epäilyistä on hyvä ilmoittaa.

Ilmanvaihto pidetään päällä myös iltaisin ja viikonloppuisin Timmi-järjestelmään kirjattujen varausten mukaisesti ja vielä varauksen päättymisen jälkeen. Jos Timmiin ei ole viety kaikkia vakituisia varauksia, tilojen käyttäjätahon pitää korjata asia. 

Satunnaisesta tilojen ilta- ja viikonloppukäytöstä täytyy ilmoittaa etukäteen, jotta ilmanvaihto tiedetään pitää päällä. Esimerkiksi vanhempainillasta pitää muistaa tehdä ilmoitus mahdollisimman aikaisin Vantin tekniselle asiantuntijalle.

Useissa rakennuksissa on ilmanvaihdon lisäaikapainike, jolla käyttäjät voivat itse käynnistää ilmanvaihdon tai pidentää ilmanvaihdon käyttöaikaa vaikkapa iltakokousta varten. Tähän kannattaa pyytää opastus huollolta.

Ilmanvaihdon päällä pitäminen on syytä suhteuttaa tilojen käyttäjämäärään: koko rakennuksen ilmanvaihtoa ei kannata pitää päällä, jos tiloissa työskentelee satunnaisesti vain muutamia ihmisiä. Näin on esimerkiksi koulurakennuksessa kesäaikaan. Tällaisissa tilanteissa on suositeltavaa tuulettaa tilaa ikkunoiden kautta. Ikkunat on kuitenkin aina suljettava työskentelyn loputtua. 

Valtaosassa Vantaan toimitilarakennuksia ei ole jäähdytyksellä varustettua ilmanvaihtoa, minkä takia sisälämpötila nousee korkeaksi kuumina ja kosteina päivinä. Tilanne helpottaa vasta, kun päivätkin viilenevät. Kuumina päivinä on suosituksena sulkea ikkunaverhot ja ikkunat. Henkilökohtaisesta hyvinvoinnista on syytä huolehtia muun muassa työsuojelumääräysten mukaisesti.

Moni toivoo helteellä ilmanvaihdon lisäämisestä ratkaisua lämpötilan laskuun, mutta kuuman ulkoilman puhaltaminen sisälle ei alenna sisäilman lämpötilaa. Jos rakennuksen ilmanvaihto on varustettu niin sanotulla yötuuletustoiminnolla, käytetään sitä olosuhteiden niin salliessa. Pitkän hellejakson aikana talojen rakenteen varastoivat lämpöä kuitenkin niin paljon, että yötuuletuksen jäähdyttävä vaikutus jää pieneksi. Kun ulkoilma aamulla lämpenee uudestaan, myös sisälämpötila nousee nopeasti. 

OIosuhdeseurannassa on selvinnyt, että vanhojen ja uusien rakennusten päiväaikaiset sisälämpötilat eivät eroa suuresti toisistaan, vaikka uudemmissa yötuuletus on käytettävissä. Tämän vuoksi järkevintä on käyttää ilmanvaihtoa tavanomaiseen tapaan myös helteiden aikaan. 

Pidempien hellekausien yleistymisen vuoksi uusiin päiväkoteihin etsitään ekologisia ja kustannustehokkaita viilennysratkaisuja.

Työterveyslaitos on antanut vuonna 2025 suosituksia kuumassa työskentelyyn.

Vantaan kaupunki siirtää koulujen ja päiväkotien ilmanvaihdon eri asetuksille, jos tiloja ei käytetä loma-aikana. Käytännössä koulujen ilmanvaihto on  heinäkuussa suurimman osan vuorokaudesta pois päältä. Päiväkodeissa ilmanvaihto on vastaavilla asetuksilla päiväkodin sulkuajan. Muutoin ilmanvaihtoa käytetään tavanomaiseen tapaan.

Näillä niin sanotun käytön ulkopuolisen ajan asetuksilla ilmanvaihtokoneita käytetään tunnin ajan vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Ilmanvaihtoa käytetään silloin tilojen normaalia päiväkäyttöä vastaavalla teholla. Tämä ilmanvaihdon jaksottainen käyttötapa täyttää myös vaatimuksen julkisille palvelurakennuksille esitetystä minimi-ilmanvaihdosta.  Muun ajan ilmanvaihto on pois päältä. Useat tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että käytäntö ei vaaranna rakennusten rakenteita tai rakenteiden kosteutta. 

Ilmanvaihto on erittäin suuri kustannuserä. Ilmanvaihto pidetään näillä asetuksilla, vaikka tiloissa työskentelisikin sulkuaikana muutamia ihmisiä, esimerkiksi muutama henkilö koulun kansliassa. Jos rakennuksessa on tehtävä töitä, tilannetta pystyy helpottamaan ikkunatuuletuksella ja ovien pitämisellä auki käytäville sekä eri huoneissa työskentelemällä.

Jos tiloissa on heinäkuussa laajempaa käyttöä esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa, ilmanvaihto pidetään normaalikäytöllä käytön ajan. Tarkoitus on, että ilmanvaihto on aina päällä, kun tiloissa on käyttöä. Tästä on kuitenkin ilmoitettava etukäteen huoltoon.

Koska kyseessä ovat erittäin suuret kiinteistöt, minimi-ilmanvaihdolla saadaan kymmenien tuhansien eurojen säästöt ilmanvaihtokuluissa. 

Poikkeuksena ovat rakennukset, joiden ilmanvaihtoa käytetään sisäilmahaittojen vuoksi ympäri vuorokauden. Näissä rakennuksissa ilmanvaihtoa ei muuteta sulkuajaksi. 

Monissa rakennuksissa ilmanvaihtoa käytetään kovilla pakkasilla osateholla, koska ilmanvaihtokoneiden lämmityspattereiden mitoitusteho ei riitä tuloilman lämmittämiseen täydellä käyntinopeudella. Käytännössä ilmanvaihtokoneiden käyntinopeus putoaa automaattisesti osateholle, kun ulkolämpötila alittaa -11 astetta. Tämä voi aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta, kun tiloissa on paljon käyttäjiä. 

Toinen pakkaskauden ongelma on kuiva sisäilma, mikä on seurausta ulkoilman alhaisesta absoluuttisesta vesisisällöstä. Sisäilman suhteellinen kosteus voi olla kovilla pakkasilla jopa alle 10 %. 

Kumpikin ongelma helpottaa vasta, kun pakkanen hellittää.

Ilmanvaihtojärjestelmä vaihtaa tiloissa ilman tehokkaasti samalla suodattaen ja poistaen siitä ulkoilmasta peräisin olevia epäpuhtauksia.

Suomalaisissa rakennuksissa on maailmanlaajuisesti verrattuna erittäin tehokas koneellinen ilmanvaihto ja henkilömäärään perustuvat suuret ilmamäärien mitoitukset. Vantaan toimitiloissa koko ilmamäärä vaihtuu kohdetyypin mukaan 2–4 kertaa tunnissa. Tässä suhteessa tilanne on hyvä. Tosin, jos joku aivastelee vieressä, ilmanvaihto ei pysty poistamaan tällaisia äkillisiä altisteita ilmasta heti. On pidettävä turvaetäisyydet ja estettävä kaikin keinoin ilmaan pääsevät altisteet. 

Valtioneuvoston kanslian tiedote 19.10.2023: Tutkimus: Rakennusten jäähdytyksellä ja riittävällä ilmanvaihdolla voidaan torjua helteen terveyshaittoja ja hengitystieinfektioita