Sisäilmahankkeita

Vantaan kaupunki tekee kuntokatselmuksia vanhoissa rakennuksissaan. Kookemusten perusteella kuntokatselmus on kustannustehokas keino edistää vanhojen rakennusten säilymistä ja ehkäistä käyttäjiä kiusaavia sisäilmahaittoja.Harvemmin käytössä olevien vanhojen kiinteistöjen hajuja ja ilmanvaihdon puutteellista toimintaa ei juuri huomata, eikä niistä ilmoitella. Tämä voi johtaa piileviin vaurioihin, huollon puutteisiin ja korjausten viivästymiseen. 

Vanhoihin rakennuksiin perehtyneet kuntotutkijat toteuttavat katselmukset. Katselmusten avulla halutaan ennakoivasti pitää huolta rakennuskannasta ja erityisesti historiallisesti merkittävistä rakennuksista, jotta mahdollisiin huolto- ja korjaustarpeisiin päästään tarttumaan jo ennen pitkäaikaisten vaurioiden syntyä. 

Kuntokatselmuksen sisältö on suunniteltu huolellisesti yhteistyössä kaupungin sisäilma-asiantuntijoiden, museon rakennustutkijoiden ja historiallisiin rakennuksiin erikoistuneiden rakennusterveysasiantuntijoiden kanssa. Tärkeää on, että työhön valituilla konsulteilla on laaja kokemus ja kattava osaaminen vanhoista arvorakennuksista ja perinteisten rakenteiden tutkimisesta.

Kuntokatselmukset ovat hyvä työkalu rakennusten nykykunnon ja sisäilman laadun arvioimiseksi. Ennakoivilla katselmuksilla voidaan havaita ongelmat ajoissa ja estää niiden paheneminen. Tämä on erityisen tärkeää suojelluissa rakennuksissa, joiden korjaaminen vaatii erityistä huolellisuutta ja alkuperäisten rakenteiden kunnioittamista. Sisäilmahaittojen ehkäisy ja poisto ovat tärkeitä, jotta tilojen käyttö on kaikille turvallista ja mahdollista.

Vantaalla on tehty selvitys kymmenen päiväkodin jatkuvatoimisten sisäolosuhdemittausten tuloksista. Niiden mukaan suurimmat haasteet sisäolosuhteissa liittyvät lämpöoloihin. Vaikka lämpötilalle asetettu toimenpideraja ei ylittynytkään, oli kesän hellekaudella liian kuumaa. Talvikaudella päiväkodeissa oli puolestaan usein liian viileää ja sisäilma liian kuivaa.

Suurin hyöty mittausjärjestelmästä on ollut rakennuksissa, joissa on ollut tarvetta seurata ilmanvaihdon säätötoimien onnistumista. Mittausjärjestelmästä on suurta hyötyä myös laajempaa peruskorjausta odottavissa rakennuksissa, joihin tehdään niin sanottuja käyttöä turvaavia toimenpiteitä. Mittauksilla varmistetaan, että olosuhteet pysyvät riittävän hyvinä odotusaikana. Hiilidioksidimittaukset ovat olleet myös hyvä työkalu terveydensuojeluviranomaisen pyynnöstä tehdyissä ilmanvaihdon riittävyyden mittauksissa.

Vantaan kaupungilla on käynnissä mittauksia kerrallaan noin kahdessakymmenessä päiväkodissa ja koulussa, mikä on noin 12 % Vantaan päiväkotien ja koulujen yhteismäärästä. Sisäilma-asiantuntija, rakennusinsinööri Tommi Knuutinen tarkasteli opinnäytetyössään näistä kymmenen päiväkotirakennuksen mittaustuloksia vuodelta 2022. Opinnäytetyö oli osa rakennusterveysasiantuntijan pätevöitymiskoulutusta.

Linkki uutiseen Ilma riittää, kunhan ilmanvaihdon tekniikka pelaa päiväkodissa.

Vantaa on osallistunut LIIKU-hankkeeseen. Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja THL:n kanssa toteutetun hankkeen tavoitteena oli selvittää liikuntatilojen sisäympäristön laatua ja tilojen käytettävyyttä.

Sisäliikuntatilat poikkeavat tavanomaisista työtiloista. Tiloissa on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa ilmanvaihtoon, ääniympäristöön ja siisteyteen. Sisäliikuntatiloissa työskentelevien, kuten liikunnanopettajien ja -ohjaajien, mukaan parannettavaa on erityisesti riittävien varastotilojen varmistamisessa.

Sisäliikuntatilojen olosuhteisiin vaikuttavat niiden käyttäjät sekä liikuntavälineissä ja lattioissa käytetyt materiaalit. Tiloissa yleisesti koettuja haittoja ovat melu, tunkkainen ilma, pölyisyys ja lika. LIIKU-hankkeen tulosten perusteella annettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla liikunta-alan ammattilaisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan parantaa.

Lisää tuloksista ja LIIKU-hankkeen loppuraportti.

Sisäilmapaja on tapahtuma, jonka valtakunnallinen, puolueeton Sisäilmayhdistys järjestää vuosittain eri puolilla Suomea. Tämän vuoden paja - järjestyksessään kolmastoista – järjestettiin Vantaan Flamingossa yhdessä Vantaan kaupungin kanssa 23.–24.11.2022.

- Sisäilmasta on syytä keskustella avoimesti ja etsiä ratkaisuja rohkeasti. Vanhat ongelmat voidaan korjata ja uudet virheet voidaan välttää yhteisellä keskustelulla, totesi Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen Sisäilmapaja13:n avauspäivänä.

Seminaari kokoaa alan asiantuntijat kuulemaan ajankohtaista tietoa, vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja verkostoitumaan. Mukana on satoja osanottajia erityisesti kunnista. Sisäilmapaja13:ssa oli teemana Strategiasta käytäntöön.

Sisäilmapajan teeman mukaisesti Vantaan edustajat kertoivat, miten sisäilma nousi ensin kaupungin strategiaan valtuustokaudelle 2017–2021 ja sen myötä käytännöt paranivat.

Sisäilmatilanteen kohentaminen vaatii eri ammattialojen yhteistyötä. Henkilöstöä lisättiin sisäilmaselvityksiin ja tiedotukseen. Vuosittaisiin sisäilmakorjauksiin varattiin lisää rahaa. Resurssien lisäys loi mahdollisuuden menetelmätapojen kehittämiselle ja kokonaisvaltaisesti laadukkaammalle toiminnalle.

- Erityisen ylpeitä olemme siitä, että meillä on Vantaalla Suomen ainoa sisäilmakouluterveydenhoitaja. Hän tekee yhteistyötä perheiden, rehtorien ja kouluterveydenhoitajien kanssa ja vastaa tuen tarpeeseen, jota oireilevat oppilaat perheineen tarvitsevat, kertoi kaupunginjohtaja Viljanen.

Lue tarkemmin uutisesta Sisäilma-asioissa tarvitaan eri ammattilaisten yhteistyötä – Vantaa emännöi Sisäilmapajaa Flamingossa

Ympäristöministeriö on julkaissut Ilmanvaihdon katsastusoppaan osana Terveet Tilat 2028 -hanketta elokuussa 2022. Julkisiin rakennuksiin tarkoitettu katsastus on nopea ja kustannustehokas keino arvioida ilmanvaihtojärjestelmän kunto, toiminta ja puhtaus.

Laadittua katsastusopasta kokeiltiin kuuden kaupungin rakennuksissa, Vantaa oli yksi kokeilijoista.

Kokeilussa katsastus osoitti tarpeellisuutensa: vain yksi kiinteistö yhdestätoista läpäisi katsastuksen ilman korjauskehotusta. Yleisimpiä havaittuja vikoja olivat tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapaino, poistoilmaventtiilien likaantuminen, lumen pääsy tuloilmakoneeseen ja suodattimiin sekä ongelmat automaatio-ohjauksessa. Nämä ovat tavanomaisia pulmia myös Vantaan kaupungin toimitiloissa.

Tarkemmin asiasta voi lukea hankkeen uutisesta.

Ilmanvaihdon katsastusopas.

Sisäilmaverkoston toiminnassa on tällä hetkellä mukana kahdeksan kaupunkia ja lisäksi Sisäilmayhdistys ry on osallistunut aktiivisesti verkoston yhteistyöhön. Vuodesta 2018 toiminut verkosto on muun muassa tehnyt kuntien ilmanvaihdon yleisohjeen, jonka linjauksiin myös Vantaa on sitoutunut.

Verkoston vetovastuu kiertää, vuonna 2021 se oli Vantaan kaupungilla. Silloin Vantaa järjesti kolme etätyöpajaa, jokaiseen niistä osallistui noin sata kuntien ammattilaista eri puolilta Suomea.

Vantaan kaupunki on ollut vuosina 2019–2021 mukana Aalto-yliopiston ja Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa Julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutus työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun. Hankkeessa selvitettiin, miten julkisten rakennusten yöaikaista ilmanvaihtoa tulisi käyttää järkevästi siten, että voidaan ylläpitää hyvät sisäilmasto-olosuhteet ja välttää turhaa energiankulutusta. Tulokset osoittavat, että ilmanvaihdon käynnistys 2 tuntia ennen tilojen käyttöä on riittävä, ja jatkuvalla ilmanvaihdolla ei saada käyttöjakson alkuhetkellä parempia sisäilmaolosuhteita. Vantaa noudattaa tätä kuntien yhteisen ilmanvaihtosuositusten mukaista, energiatehokasta käytäntöä

Tutkimuksessa mitattiin yöaikaisen ilmanvaihdon vaikutuksia sisäilman laatuun ja lämpöoloihin 11 julkisessa rakennuksessa, joissa ei ollut aiemmin raportoituja sisäilmaongelmia. Tulokset osoittavat, että tilojen käytöllä oli suurin vaikutus tilojen TVOC-pitoisuuksiin. Yöilmanvaihdon käyttöstrategialla ei ollut systemaattista vaikutusta sisäilman mikrobipitoisuuksiin. Ilmanvaihtokoneen käynnistyksessä ei havaittu hiukkastason nousua tuloilmassa. Laboratoriokokeessa ei 3 kk:n mittauksen aikana saatu kosteissa olosuhteissa homekasvua syntymään.

Raporttia voi lukea ja ladata linkistä: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/108821

Kuntien sisäilmaverkosto on laatinut ilmanvaihdon käytön yleisohjeen julkisten palvelurakennusten ylläpidon avuksi maaliskuussa 2019. Käyttäjille tavoitellaan hyviä ja viihtyisiä sisäolosuhteita. Vantaa on ollut mukana laatimassa ohjetta.

Ohje yhtenäistää ja parantaa ilmanvaihtokäytäntöjä muun muassa kouluissa, päiväkodeissa ja virastoissa, joissa käyttäjien määrä vaihtelee suuresti eri aikoina.

Ohjeessa painotetaan, että ilmanvaihto pitää säätää rakennuksen käytön ja ominaisuuksien mukaan. Tavoitteena on, että kunkin rakennuksen ilmanvaihto toimii olosuhteiden kannalta mahdollisimman hyvin.

Rakennusten ilmanvaihtoa ohjaava asetus muuttui vuoden 2018 alusta. Se ohjaa uusien rakennusten rakentamista ja koskee myös rakennusten laajennuksia. Linjaukset pyritään ottamaan huomioon myös vanhassa rakennuskannassa lähinnä peruskorjausten yhteydessä.

Vantaan kaupunki omistaa noin 500 rakennusta, ja niiden ilmanvaihto on suunniteltu ja toteutettu rakentamisajankohdan käyttötarkoituksen, henkilömäärien ja asetusten mukaisesti. Uusimman asetuksen mukaisen ilmanvaihdon järjestäminen vaatii vanhoissa rakennuksissa usein huomattavat muutostyöt ja investoinnit. Paljon on kuitenkin tehtävissä vanhojen laitteiden huolellisella säädöllä ja käytöllä.

Keskeisimmät suositukset
Kun ilmanvaihtojärjestelmä toimii oikein ja tehokkaasti, ilmanvaihtoa tarvitaan yleensä vain silloin, kun rakennusta käytetään, ja se kannattaa käynnistää pari tuntia ennen käytön alkamista. Käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihto pitää asettaa sellaiseksi, että tilojen painesuhteet ovat hallinnassa, jolloin hallitsemattomat ilmavirrat rakenteiden kautta eivät aiheuta sisäilmaongelmia.

Joissakin tiloissa ilmanvaihto on kuitenkin syytä pitää käynnissä aina. Jos rakennuksessa on esimerkiksi kosteus- ja mikrobivaurioita, ilmanvaihto on hyvä pitää päällä jatkuvasti sen jälkeen, kun on varmistettu ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus rakennuksen paineolosuhteisiin ja ilmavirrat tarvittaessa säädetty tasapainoon. Näissä erikoistapauksissa sisäilma-asiantuntija määrittää ilmanvaihdon käytön.

Suosituksen laatimisesta on vastannut vuonna 2018 perustettu kuntien sisäilmaverkosto.

Sisäilmayhdistys: Suositus ilmanvaihdosta rakennuksen käyttöajan ulkopuolella 

Kuntien sisäilmaverkoston palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön ohje ja perustelumuistio
Tiedote 14.3.2019

Vantaan kaupunki oli mukana VTT:n, Aalto-yliopiston, Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteisessä Smart & Clean -sisäilmaltaan laadukkaat ja kustannustehokkaat tilat -hankkeessa.

Hankkeessa selvitettiin hyvään sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä kouluissa ja päiväkodeissa yhtä aikaa mittalaitteiden ja käyttäjien antaman palautteen avulla. Rakennuksen tiloissa antureilla mitattiin lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta, suhteellista kosteutta, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, pienhiukkasia sekä paine-eroja ulkoilman ja sisäilman välillä.

Mittaustieto ja käyttäjäpalaute ovat molemmat tärkeitä, näiden yhdistelmä osoittautui hyväksi keinoksi koota tietoa tilojen sisäilmatilanteesta, sillä mitatun aineiston ja palautteen välillä ei löytynyt selkeitä yhteyksiä.

VTT:n koordinoima hanke kuului pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön muutostekoihin, ja sen päärahoittajana on Uudenmaan liitto.
 

Vantaa teetti kyselytutkimuksen koulujen ja päiväkotien henkilöstölle ja käyttäjille vuoden 2018 lopulla. Mukana olivat kaupungin päiväkodit, alakoulut, yläkoulut ja ammattiopisto Varia.  Tutkimus oli Vantaan merkittävä satsaus hyvinvoinnin edistämiseen.

Tuloksissa noin 10 % koulurakennuksista ja noin 15 % päiväkotirakennuksista oli käyttäjien arvion mukaan kunnossa. Alakoululaisista 89 % koki, että oma terveydentila on hyvä tai erinomainen. 70 % yläkoululaisista koki näin. Varhaiskasvatuksen lapsista 86 % :lla yleinen terveydentila oli heidän vanhempiensa mukaan hyvä tai erinomainen. Variassa vastaava luku oli 68 %, koko kaupungin henkilöstöllä 72 %. Kyselyyn vastasi 17 000 henkilöä eli 40 % kyselyn saaneista. Henkilökunnasta kyselyyn vastasi yli 60 %.

Pelkästään rakenneteknisellä arviolla ei välttämättä tunnisteta kaikkia ongelmakohteita, joissa käyttäjien mielestä esiintyy sisäilman olosuhdehaittoja ja oireilua. Tulosten jälkeen vuodesta 2019 alkaen Vantaa on selvittänyt tarkemmin ja tarvittaessa korjannut kyselyssä esiin nousseiden välittömiä toimenpiteitä vaatineiden tai merkittäviä haittoja aiheuttaneiden koulujen ja päiväkotien sisäilmatilanteen. Ajantasaisen tiedon koulun tai päiväkodin sisäilmatilanteesta saa kohdekohtaisista sisäilmatiedotteista.

Kyselyn kaikki raportit ovat julkisia asiakirjoja, joihin on linkki alempana. Valitettavasti ne eivät täytä teknisesti uuden saavutettavuusdirektiivin vaatimuksia. Tutkimusraportin tai kohdekohtaisen raportin voi tilata osoitteesta kirjaamo@vantaa.fi, tilauksessa on mainittava, mitä koulua tai päiväkotia tilaus koskee.

Mediatiedote  3.4.2019:

Oirekyselyn yleisraportti 5.4.2019 (tutkijan muokkaama):

Oppilaitosten oirekyselyn 2018–2019 tulokset
Päiväkotien oirekyselyn 2018–2019 tulokset

Vantaan suomenkieliset lukiot osallistuivat vuonna 2018 Aalto-yliopiston SIBI-hankkeeseen, jossa tutkittiin pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa ja päiväkodeissa käytettyjen siivouskemikaalien sekä biosidien vaikutuksia koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun. Tutkimuskohteet edustavat tavanomaisia rakennuksia, joissa ei ole raportoituja sisäilmaongelmia ja joiden siivousmenetelmät ovat tavanomaisia.

Hankkeen tulosten julkaisuja:

Uutinen Sisäilmassa on paljon tutkittavaa 
Siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun 
 

Vantaalla testattiin keväällä 2017 eri ilmanpuhdistimien vaikutusta sisäilmaan. Toimitilojen ilmanvaihtoselvitys liitteineen löytyy teknisen lautakunnan kokouksen pöytäkirjasta 16.5.2017 osoitteesta http://paatokset.vantaa.fi.