Henkilöstökertomus 2025: Palkkaus ja palkitseminen

Kuntatyönantajat KT ja henkilöstöjärjestöt sopivat uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönotosta KVTES ja OVTES-osio G:n sopimusaloilla. Paikallista käyttöönottoa 1.10.2025 edelsi kuukausien yhteistoimintaneuvottelut paikallisten henkilöstöjärjestöjen kanssa. Urakka oli mittava, mutta kaikki sujui hyvin ja järjestelmä saatiin määräajassa otettua käyttöön. Tämän mahdollisesti palvelualuejohdon syventymisen valmisteluun sekä henkilöstöjärjestöjen paneutumisen uuteen ja lähes viikoittaiset palaverit yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa. Uuden palkkausjärjestelmä kustannukset neuvoteltiin vuoden 2025 paikallisista järjestelyeristä ja palkkojen yhteensovittaminen jatkuu edelleen vuoden 2026 järjestelyerien yhteydessä.  

Vuonna 2025 kokonaishenkilöstökulut olivat yhteensä 458,4 miljoonaa euroa, joka on 8,4 prosenttia (35,5 miljoonaa euroa) enemmän kuin edellisvuonna. Palkkoja on nostanut henkilöstömäärän kasvu ja kunta-alan sopimusratkaisuissa 2022–2025 ja 2025–2028 sovitut, huomattavat palkankorotukset sekä sopimusten sisältämät tekstimuutokset, joilla on myös osaltaan huomattava palkkoja korottava vaikutus sopimuskausilla. Kaikille henkilöstöryhmille maksettiin sopimusten mukaiset yleiskorotukset. Tämän lisäksi paikallistasolla käytiin kuntapuolen sopimusratkaisuun sisältyneet paikalliset järjestelyeräneuvottelut yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Neuvottelutuloksen mukaisesti palkantarkistuksia saivat esimerkiksi tekniseen sekä kunnalliseen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvat asiantuntijat ja esihenkilöt. Myös opettajien palkkoihin kohdistui palkantarkistuksia. Tasopakkamalliin siirtyminen kasvatti palkkamenoja KVTES:n ja OVTES:n osio-G:n osalta erityisesti varhaiskasvatuksen, vapaa-ajan ja työllisyyspalvelujen ammattiryhmissä.  

Henkilöstömäärässä tapahtui kasvua edellisvuoteen nähden. Kasvua selittää olennaisesti TE-uudistus, jonka myötä työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtioilta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen yhteydessä Vantaan kaupungin henkilöstömäärä kasvoi noin 200 henkilöllä.  

Vakituisen, täyttä työaikaa tekevän naisen euro on noussut edellisvuodesta ja on nyt 93 senttiä miehen eurosta, kun vertaillaan kaikkien Vantaan kaupungin palveluksessa olevien vakituisten, täyttä työaikaa tekevien työntekijöiden tai viranhaltijoiden palkkaperusteiden pohjalta.    

Ammattialojen sukupuolijako toteutuu Vantaan kaupungilla samansuuntaisesti kuin suomalaisessa työelämässä yleisesti. Naisia työskentelee Vantaalla paljon esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, ja miehet puolestaan ovat selvä enemmistö tietyissä teknisen alan tehtävissä. Vaikka naisten palkkaero miehiin on viime vuosien aikana tasoittunut, vaikuttaa keskimääräiseen palkkaeroon yhä naisten ja miesten erilaiset ammatit, joissa he toimivat kaupungilla. Verrattaessa vakituista täyttä työaikaa tekevien naisten euroa miehen euroon sopimusaloittain ja saman ammattiryhmien sisällä, on tilanne jo tasaisempi.    

Miehiä on edelleen henkilöstöstä suhteellista osuuttaan enemmän esihenkilöinä ja johtajina edellisvuosien tapaan. Kaikista esihenkilöistä miehiä on 30 prosenttia, kun miehiä koko henkilöstöstä on 21 prosenttia.  

Teknisten sopimuksen piirissä vuonna 2025 naisen euro on 112 senttiä. Naiset ovat tällä sopimusalalla suhteellisesti enemmän edustettuna vaativissa asiantuntijatehtävissä, kun taas miehet työskentelevät erilaisilla koulutustaustoilla laajemmin eri tehtävissä.  

Yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä työskentelevillä naisen euro on noussut kahden edellisvuoden 89 sentistä, ja on vuonna 2025 94 senttiä. Sopimusaloista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sisällä on myös suurin ammattien ja koulutusasteiden kirjo sopimusalan sisällä. Tämän takia tarkasteltaessa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ammattiryhmittäin eräissä suurissa ammattinimikkeissä nähdään sama tilanne kuin muissakin ammattiryhmissä, eli erot tasoittuvat ja ovat pieniä saman ammattiryhmän sisällä. Esimerkiksi täyden työajan keskiansioita vertailtaessa lastenhoitajilla tai kartoittajana työskentelevillä naisen eurossa ja miehen eurossa ei ole isohkoja eroja. Lastenhoitajien kohdalla naisen euro oli edellisvuoden tapaan 102 senttiä ja kartoittajien kohdalla naisen euro oli hieman laskenut edellisvuodesta sen ollessa nyt 97 senttiä (vuonna 2024 99 senttiä). 

OVTES:n piirissä olevien, korkeakoulutusta vaativien tehtävien osalta tilanne on seuraava: luokanopettajien kohdalla naisen euro on 103 senttiä ja eritysopettajilla puolestaan naisen euro on 104 senttiä. Eroa on hieman viime vuoden tilanteeseen, jossa sekä luokanopettajilla että erityisopettajilla naisen ja miehen euro oli samansuuruinen. Päiväkodinjohtajilla naisen euro on 103 senttiä eli sama kuin edellisenä vuonna. Varhaiskasvatuksen opettajilla naisen ja miehen välinen ero on hieman kaventunut edellisvuodesta naisen euron ollessa vuonna 2025 101 senttiä, kun se viime vuonna oli 102 senttiä.  

Naiset pitivät edellisvuosien tavoin vuonna 2025 miehiä enemmän palkattomia vapaita. Myös palkattomien perhevapaiden pitäjien osuuksia tarkastellessa on naisten osuus miehiä suurempi.    

Näyttäisi siltä, että ammattialojen sisällä edellisten vuosien palkkaeroja tasaava trendi jatkuu edelleen myös vuonna 2025.  

Valtaosa kaupungin tehtävänimikkeistä on jo tällä hetkellä sukupuolineutraaleja. Kaupunki jatkoi edellisvuoden tapaan tehtävänimikkeiden muuttamista sukupuolineutraaleiksi rekrytointitilanteissa ja esimerkiksi palveluesimies on jatkossa aina palveluesihenkilö.  

Kaikilla sopimusaloilla virka- ja työehtosopimuksissa on palkkausrakenne suunnilleen sama. Vantaalla otettiin käyttöön lokakuun alussa tasopalkkajärjestelmä KVTES:n ja OVTES osio G:n osalta, jossa tasopalkka määräytyy tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun mukaan. Tehtävän vaativuuteen perustuva TVA-järjestelmä on edelleen käytössä TS:n ja OVTES:n osalta. Vantaalla palkka koostuu joko tasopalkasta tai tehtäväkohtaisesta palkasta (mitä tehdään), työkokemusvuosiin perustuvasta lisästä (työvuosien mukaan) sekä henkilökohtaisesta lisästä (miten työntekijä työnsä tekee eli työtuloksista). Tämän lisäksi on huomioitava erilaiset palkkatekijät sopimusaloittain, jotka saattavat merkittävästikin vaikuttaa maksettavaan kokonaispalkkaan, kuten esimerkiksi opetushenkilöstöllä.    

Vaikka naisten ja miesten välisiä palkkaeroja selittääkin eniten ammattiryhmien nais- ja miesvaltaisuus sekä naisten runsaampi palkattomien vapaiden ja palkattomien perhevapaiden pitäminen, seuraa kaupunki jatkossakin naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ja pyrkii omilla toimillaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ohjeistamalla ja omilla palkkaratkaisuillaan. Toimialoja ohjeistetaan esimerkiksi henkilökohtaisia lisiä jaettaessa huolehtimaan tasapuolisuudesta sukupuolten välillä.    

Henkilökohtaista lisää maksetaan yksilölle pitkäaikaisista toistuvista erinomaisista työsuorituksista. Henkilökohtaista lisää sai 56 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä. Se on 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2025 henkilökohtaista lisää sai yhteensä 3 676 henkilöä. Henkilökohtaisen lisän suuruus oli keskimäärin 145 euroa.  

Vuonna 2025 henkilökohtaista lisää jaettiin järjestelyeräneuvotteluissa sovitusti kunta-alan teknisen henkilöstön työehtosopimuksen (TS) ja tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) osalta.  

Henkilökohtaisista hyvistä työtuloksista palkitaan työntekijöiden osalta hieman useammin naista (58 %) kuin miestä (49 %). Myös esihenkilöiden kohdalla miehille (53 %) on jaettu suhteessa vähemmän henkilökohtaista lisää kuin naisille (69 %). Havaittavin ero henkilökohtaista lisää saavien työntekijöiden osalta on edellisvuodesta poiketen KVTES:n ja OVTES:n kohdalla. KVTES:n osalta miehistä 33 %:lla on henkilökohtainen lisä ja naisista 44 %:lla. OVTES:n osalta puolestaan miehistä 62 %:lla on henkilökohtainen lisä ja naisista 72 %:lla.  

Henkilökohtaisen lisän keskimääräisessä suuruudessa puolestaan ei ole merkittävää eroa sukupuolten välillä.  

Vuonna 2025 Vantaan kaupungilla oli edellisten vuosien tapaan käytössä erilaisia palkitsemismuotoja.  

Erikoispalkkioita maksettiin vuonna 2025 yhteensä 544 113 €. Luku ei pidä sisällään työnantajan sivukuluja. Erikoispalkkion saajia oli 1 534 henkilöä. Kaikkien erikoispalkkion saajien laskennallinen keskimääräinen palkkion suuruus oli 355 €. Naisten keskimääräinen erikoispalkkio vuonna 2025 oli 331 € ja miesten 449 €. Erikoispalkkion saajista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä.  

Vantaan kaupunki kiittää edelleen pitkään palvelleita työntekijöitään/viranhaltijoitaan, kun palvelussuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti 20, 30, 40 tai 50 vuotta. Vuonna 2025 kaupunki palkitsi pitkästä palvelussuhteesta myöntämällä kalenteriviikon pituisen ylimääräisen palkallisen työloman tai virkavapauden. Vuonna 2025 palkkioloman saavutti 139 henkilöä.  

Vantaan kaupungilla on ollut vuodesta 2023 alkaen käytössä henkilöstöetuuksien palveluntarjoajana ePassi. Palkitsemisen osalta viimeisimpänä uudistuksena Vantaalla oli Flex-etuuden käyttöönotto ePassin etuusvalikoimassa vuoden 2024 alusta lähtien laajentaen etuuksien piiriin myös hyvinvointipalvelut. Flex-etuus pitää sisällään hyvinvointietuuden sekä liikunta- ja kulttuurietuuden. Kaupunki tuki vuonna 2025 henkilöstönsä hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden hyödyntämistä jakamalla ePassi-sovellukseen Flex-etuutta enintään 200 euron edestä. Etuuden varsinaiset jakoajankohdat olivat tammikuussa sekä heinäkuussa. Flex-etuutta käytettiin vuonna 2025 1 323 113 euron edestä.  

Henkilöstöä kannustetaan työmatkoissa julkisen liikenteen käyttöön. Työnantaja tukee julkisen liikenteen käyttöä jakamalla työmatkaetuutta ePassiin palvelussuhteen keston mukaan kalenterivuosittain 10 euroa/kk ja enintään 120 euroa/v. ePassin työmatkaedulla voi maksaa henkilökohtaiset matkaliput tai kausiliput. Työmatkaetuutta hyödynnettiin Vantaalla vuonna 2025 yhteensä 813 472 euron edestä henkilöstön keskuudessa.