VLR-raportti luku 8: Päätelmät

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n tavoitteiden kokonaisvaltainen edistäminen vaatii panostusta ja sitoutumista ja usein myös vanhoista ajattelu- ja toimintatavoista luopumista. Globaalisti tavoitteet eivät ole edenneet riittävää vauhtia, ja vain noin 15 prosenttia kaikista tavoitteista on toteutunut tai toteutumassa vuoteen 2030 mennessä. Valtiot vahvistivat sitoutumistaan Agenda 2030 -toimintaohjelmaan vuonna 2024 julkaistussa Pact for the Future -dokumentissa. Myös paikallistason tärkeys kestävän kehityksen edistäjänä nostettiin dokumentissa esiin. Kaupunkien entistäkin vahvempaa sitoutumista tarvitaan, jotta Agenda 2030:n tavoitteet voivat toteutua. Tämä vaatii myös katseen suuntaamista pidemmälle tulevaisuuteen ja tuleviin sukupolviin.

Vantaalla tehdään valtavasti työtä kestävän kehityksen tavoitteiden eteen, sekä perustyön että kehittämistyön, kuten hankkeiden kautta. Vaikka tätä työtä ei vielä kovin usein sanoiteta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta, se linkittyy niihin monella tavalla. Näiden linkkien tunnistaminen ja työn näkeminen osana suurempaa kestävän kehityksen kokonaisuutta luo uusia mahdollisuuksia vaikuttavuudelle.

Strategiateemojen osalta kestävää kehitystä edistetään tietoisesti, mutta kestävän kehityksen ulottuvuudet jäävät niiden työssä vielä irrallisiksi toisistaan. Ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään erillisten ohjelmien ja toimenpiteiden kautta, joita ei ole tarkasteltu kokonaisuutena. Strategiaa toteuttavien ohjelmien läpikäyminen kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen kehikon kautta auttaisi tunnistamaan niiden välillä olevia synergioita, ristiriitoja ja katvealueita. Tähän on hyvä pyrkiä tulevalla uudella strategiakaudella.

Kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole toisistaan erillisiä eikä niitä voi edistää pistemäisesti. Niillä on moninaisia linkityksiä toisiinsa, ja nämä linkit voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Jos toimintoja ja kehittämistyötä ei tarkastella kokonaisvaltaisesta kestävän kehityksen näkökulmasta, saatetaan aiheuttaa tahtomatta negatiivisia vaikutuksia joihinkin tavoitteisiin, kun pyritään hyvään toisten tavoitteiden osalta.

Esimerkiksi hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden väliset kytkökset nousevat tässä raportissa yksittäisten toimintojen ja teemojen kohdalla esiin. Nämä kytkökset ovat moninaisia, ja joskus tavoitteet voivat olla myös ristiriidassa keskenään. Ympäristön kestävyydellä, ilmastonmuutokseen sopeutumisella ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisella on selkeitä positiivisia kytköksiä hyvinvointiin. Toisaalta esimerkiksi kaupungin tiivistämisellä on monimutkaisia sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja hyvinvointiin. Ristiriitoja ja negatiivisia vaikutuksia ei aina voi välttää, mutta ne on syytä tiedostaa, jotta niiden minimointiin voidaan kiinnittää huomiota.

Vantaalla laaja-alaista ja pitkäjänteistä SDG-työtä on tehty vasta suhteellisen vähän aikaa, vaikka edelliset VLR-raportit ovatkin lisänneet tietoisuutta asiasta jo paljon. Erilaiset koulutukset, esittelyt ja sisäinen viestintä, joita on käynnistetty viime vuosien aikana, vievät tietoisuutta eteenpäin monella eri tasolla. Kestävän kehityksen työtä, sen aitoa läpileikkaavuutta ja vaikuttavuutta voidaan vahvistaa poikkihallinnollisen johtamisen ja tiedolla johtamisen kehittämisellä.

Tiimikohtaiset työpajamaiset SDG-koulutukset ovat hyvä tapa edistää tietoisuutta ja sitoutumista SDG-tavoitteisiin, ja niitä pyritäänkin toteuttamaan mahdollisimman paljon eri puolilla organisaatiota. Työpajoissa syntyy uusia oivalluksia ja ymmärrystä liittyen siihen, mitä kaikkea kestävän kehityksen edistäminen voi omassa työssä tarkoittaa, mikä lisää omistajuutta. Näiden oivallusten eteenpäin vieminen kehitystyöhön ja konkreettisiksi toimenpiteiksi vaatii sitoutumista kestävään kehitykseen organisaation kaikilla tasoilla. Työpajoissa pohditaan myös negatiivisia vaikutuksia ja niiden minimointia, mikä hyödyttää kestävän kehityksen työtä jatkossa.

Yhtenä Vantaan vahvuuksista nousee tämän raportin esimerkkien pohjalta yhteistyö. Vantaalla osataan ja halutaan tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä. Joustavat työskentelytavat, matalat hierarkiat ja kokeilemisen kulttuuri mahdollistavat uusien yhteistyömuotojen syntymistä. Näin syntyy myös uusia ideoita ja innovaatioita, jotka hyödyttävät monia kestävän kehityksen osa-alueita. Monet tässä raportissa esitellyistä sosiaalisista innovaatioista ovatkin jo levinneet Vantaalta laajemmalle, ja on hienoa nähdä, miten Vantaalta lähtöisin olevat toimintamallit voivat hyödyttää myös muita. Vantaa tekee aktiivista yhteistyötä muiden kaupunkien ja organisaatioiden kanssa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, mikä osaltaan mahdollistaa ja edesauttaa uusia avauksia.

Näiden vahvuuksien avulla Vantaa voi olla myös kestävän kehityksen edelläkävijä, ja onkin sitä jo monella mittapuulla katsottuna. Tätä edelläkävijän asemaa voidaan edelleen vahvistaa sitoutumalla entistä vahvemmin kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen edistämiseen kaikessa toiminnassa. Näin voimme valjastaa sekä sisäistä että ulkoista yhteistyötä ja siinä syntyviä innovaatioita tukemaan kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kestävää kehitystä sekä paikallisesti että globaalisti.

Myös tutkimuksellista yhteistyötä liittyen kestävään kehitykseen voidaan Vantaalla lisätä. Tämä yhteistyö voi tapahtua esimerkiksi hankkeiden kautta. Vantaalla pyritäänkin tekemään hankkeilla kehittämisestä entistä strategisempaa ja kasvattamaan poikkihallinnollista yhteistyötä, kuten tässä raportissa on kerrottu. Tässä kehittämisessä on tärkeää huomioida pitkäkestoiset kestävän kehityksen tavoitteet kokonaisvaltaisesti.

Hankeyhteistyön lisäksi myös muussa sidosryhmäyhteistyössä olisi vielä paljon potentiaalia laajemmalle vaikuttavuudelle ja kestävyyden edistämiselle. Tähän liittyvät esimerkiksi yritysyhteistyö, kuntalaisten osallistaminen laajasti kestävän kehityksen työhön sekä kuntalaisten ja sidosryhmien oman vastuullisen toiminnan tukeminen.

Tässä raportissa esiteltyjen juhlavuoden dialogien anti osoittaa, että kuntalaiset pitävät kestävää kehitystä tärkeänä ja lähestyvät sen eri osa-alueita käytännönläheisesti oman asuinympäristön kautta. Osallisuustyössä voidaan tarttua tähän kiinnostukseen ja sisällyttää osallisuustyöhön kestävän kehityksen näkökulmia. Näin voidaan vaikuttaa asenteisiin ja toimintatapoihin ja lisätä kuntalaisten omaa kestävyystoimijuutta.

Kestävän kehityksen näkökulmasta ylikulutus on koko Suomen tasolla merkittävä ongelma, ja siihen vaikuttaminen on kunnille haastavaa. Voimme kuitenkin vaikuttaa lisäämällä tietoa ja vaikuttamalla asenteisiin sekä mahdollistamalla esimerkiksi kierto- ja jakamistaloutta. Tässä osallisuustyön ja jatkuvan oppimisen potentiaalia voidaan ottaa laajemmin käyttöön. Vantaalla kasvatetaan lapsia ja nuoria ympäristötietoisuuteen jo varhaiskasvatuksesta lähtien, mikä on olennaisen tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Kuitenkin kaiken ikäisten kuntalaisten asenteisiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan nykyistä laajemmin.

Vantaalla tehdään aktiivista yritysyhteistyötä, ja siinä on paljon potentiaalia sekä tukea yritysten omaa vastuullisuutta että valjastaa yritys- ja innovaatiotoimintaa ratkomaan kestävän kehityksen haasteita. Jos ajattelemme kestävää kehitystä koko kaupunkialueen yhteisenä asiana ja tavoitteena, on meidän myös kiinnitettävä huomiota siihen, millaista yritystoimintaa haluamme tukea. Tämä on tärkeää koko Suomen mittakaavassa. Suomen kansallisen kestävän kehityksen strategian mukaan taloudellisen kasvun keskeistä asemaa pitäisi koko Suomen tasolla haastaa ja tuoda talousajattelun keskiöön entistä enemmän luontopääoma ja inhimillinen pääoma.

Innovaatioilla ja uusilla teknologioilla, mukaan lukien tekoäly, on potentiaalia ratkaista isoja globaaleja ongelmia ja viedä kestävää kehitystä eteenpäin, kun ne valjastetaan tähän tarkoitukseen. Vantaalla tehtävässä yritysyhteistyössä on potentiaalia pohtia, miten saamme yritykset ja niiden innovaatiotoiminnan nykyistä vahvemmin tukemaan kestävää kehitystä ja ratkomaan niitä paikallisia ja globaaleja haasteita, joita tässäkin raportissa on esitetty. Myös omassa organisaatiossamme on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten uusia teknologioita käytetään vastuullisesti.

Yksi Suomen kansallisen kestävän kehityksen strategian muutosalueista on hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus. Työelämällä on moninaisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja kaikkiin kestävän kehityksen osa-alueisiin. Työntekijöiden hyvinvointi, työn ja muun elämän yhteensovittaminen sekä työntekijöiden ja työyhteisöjen toimijuus kestävyysmurroksen edistämisessä ovat teemoja, joissa on Suomen kontekstissa vielä tehtävää. Vantaalla tehtävässä elinvoimatyössä olisi mahdollista huomioida näitä asioita nykyistä laajemmin ja pohtia työtä ja yritystoimintaa laajemmasta kestävyysnäkökulmasta.

Kaupunki on myös itse merkittävä työnantaja, joka työllistää noin 8000 henkilöä. Myös kaupungin omaa henkilöstöä voidaan tarkastella entistä laajemmin kestävää kehitystä sekä sisäisesti että ulkoisesti edistävänä yhteisönä, mihin liittyy esimerkiksi henkilöstön hyvinvointi, työnteon käytännöt ja yhteisöllisyys.