Haittaeläimet

Suomen eläimistöön kuuluu noin 20 jyrsijälajia, joista ihmisen kannalta haitallisimpia ovat rotat ja hiiret. Vuosituhansien kuluessa ne ovat sopeutuneet ihmisen pöytäkumppanuuteen ja oppineet käyttämään ravinnokseen ihmisen tuottamia elintarvikkeita ja niiden tähteitä.

Yksittäisiä rottahavaintoja ei yleensä pidetä terveyshaittana. Rottahavainnoista tulee ensin ottaa yhteyttä kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään. Rottien ja tuhoeläinten hävittämisvastuu kuuluu kiinteistön omistajan vastuulle. Jos kiinteistön omistaja ei ryhdy toimenpiteisiin rottien torjumiseksi tai rottia on niin paljon, että niiden johdosta voi aiheutua terveyshaittaa, voi terveydensuojeluviranomainen määrätä tarpeellisia toimenpiteitä ongelman poistamiseksi.

Rottahavainnoista puistoissa voi ilmoittaa viheralueen kunnossapitoon Palautepalvelun kautta.

Suoranaisten vahinkojen ohella rotta aiheuttaa epäsiisteyttä ja voi levittää ihmisiin ja kotieläimiin tarttuvia tauteja. Lisätietoa rotista ja niiden torjunnasta löydät Vieraslajit-sivustolta.

Rottien ja hiirten lisääntymistä ja lukumäärää säätelevät ravinnon ja suojapaikkojen saatavuus. Tavallisissa asuinkiinteistöissä rottaongelmaa ennaltaehkäistään pitämällä talousjätteet rotanpitävissä astioissa ja estämällä rottien pääsy lintujen ruokintapaikoille. Syksyisin maahan putoavat omenat ja muut hedelmät on hyvä kerätä päivittäin. Ylimääräiset omenat voi viedä sorttiasemille puutarhajätteen hinnalla. 

Monet tuotantolaitoksiin ja varastoihin pesiytyneet elintarviketuholaiset ovat alun perin kotoisin ulkomailta. Tuotantolaitoksista ja varastoista ne kulkeutuvat tuotteiden ja pakkausmateriaalien mukana kaupan eri portaiden kautta koteihin saakka.  

Elintarviketuholaiset eivät ole yleensä ole myrkyllisiä, mutta ne voivat aiheuttaa vatsavaivoja, jos niitä joutuu vahingossa ruokaan. Tuholaiset pilaavat ruoka-aineet ulosteillaan, hajullaan ja seiteillään. Jos tuholaisvahinko havaitaan heti, tuhohyönteisistä eroon pääseminen ei ole ongelma, sillä silloin on tarpeellista hävittää vain tuholaisia sisältävä pakkaus.  

Jos tuholaiset ovat saaneet lisääntyä rauhassa ja levitä muihin ruokatarvikkeisiin, on kaapin perusteellinen imurointi ja mahdollinen myrkyttäminen tarpeen. Imuroinnin jälkeen imurin pölypussi tulee hävittää tai säiliö puhdistaa huolellisesti.  

Tuholaistorjunnan jälkeen ruokatarvikkeet on hyvä pitää suojassa lasipurkeissa tai muovipusseissa vähintäänkin muutaman kuukauden ajan kunnes viimeisetkin yksilöt ovat kuolleet. 

Tekstiilituholaiset käyttävät ravintonaan villaa, nahkaa, turkiksia ja höyheniä. Luonnossa ne syövät lintujen ja muiden eläinten pesäjätteitä sekä raatojen höyheniä ja karvoja. Sisätiloissa niiden aiheuttama vahinko on yleensä pienet reiät vaatteissa. Likaiset tekstiilit kelpaavat paremmin niiden ravinnoksi kuin puhtaat. 

Tekstiilituholaisten aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi kannattaa varastoissa olevat vaatteet suojata, tuulettaa riittävästi sekä tarkastaa säilytystilat säännöllisesti. Yleensä turkisten tuholaiset ovat herkkiä kylmyydelle, joten tuuletukset kannattaa tehdä talvella. 

Rakennuspuun ja muun käyttöpuun mukana kulkeutuu erilaisia hyönteisiä metsästä sisätiloihin. Eräät näistä voivat lisääntyä rakennuspuussa. Vioitusjälkiä käytetään apuna puuntuholaisia määritettäessä. 

Rakennuspuussa elävistä tuhohyönteisistä osa elää ainoastaan uudisrakennusvaiheessa. Ne aiheuttavat vain lieviä paikallisia vaurioita ja häviävät puun kuivuttua. 

Ongelmallisempia ovat tuholaiset, jotka elävät lahoavassa märässä puussa. Näiden hyönteisten elinkaari on pitkä, jopa useita vuosia tai vuosikymmeniä ja ne saattavat aiheuttaa suuriakin tuhoja.  

Lisääntyneen liikkuvuuden myötä ihmisten ja tavaroiden mukana on Suomeen levinnyt myös joukko Suomen alkuperäisluontoon kuulumattomia, elinympäristönsä suhteen ihmisestä riippuvaisia tuhohyönteisiä. 

Ulkoloiset ovat ihmisten syöpäläisiä, jotka käyttävät ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä. Ne elävät huoneissa, huonekaluissa, vaatteissa, karvapeitteessä tai ihossa.  

Lude, kirput, pää- ja vaatetäi sekä satiainen käyttävät ravinnokseen verta. Syyhypunkki syö ihoa ja pölypunkki ihon eritteitä. 

Nisäkkäiden ja lintujen syöpäläiset voivat ihmisen iholle joutuessaan puremallaan tai imennällään aiheuttaa ihon punoitusta, kutiamista ja ärtymistä. 

Päätäitartunta ei anna aihetta lapsen eristämiselle päivähoidosta tai koulusta eikä lasta tarvitse lähettää kotiin kesken päivän. Lapsi voi palata päivähoitoon tai kouluun hoitojaksoon kuuluvaa ensimmäistä käsittelykertaa seuraavana päivänä. Päiväkotia tai koulua ei tarvitse epidemiatilanteessa sulkea. 

Ihmiskehon ulkopuolella, ilman säännöllistä veriateriaa ja kehon tarjoamaa lämpöä, päätäi kuolee tai menettää tartuttamiskykynsä huoneenlämmössä (20–22 °C) yleensä yhdessä, viimeistään kahdessa vuorokaudessa. 

• Noudata käyttämiesi aineiden pakkauksissa olevia ohjeita.
• Älä käytä hyönteismyrkkyjä samassa tilassa, jossa on imeväisikäisiä lapsia.
• Älä käytä hyönteismyrkkyjä samassa tilassa, jossa on lemmikkieläimiä, kuten kaloja tai lintuja.
• Älä jätä lasten ulottuville hyönteismyrkkyjä tai karkoteaineita, sillä ne ovat myrkkyjä.
• Varo karkotteiden ja myrkkyjen joutumista silmiin ja suuhun. Jos näin käy, huuhtele runsaalla vedellä ja käänny tarvittaessa lääkärin puoleen.