Toimintaympäristötiedot

Diasarjaan on koottu tärkeimpiä toimintaympäristöä kuvaavia tilastoja ja suurin osa tiedoista päivittyy kuukausittain. Diasarjassa seurataan väestön ja työttömyyden kehitystä Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on tietoa Vantaan asuntorakentamisesta. Yritysten liikevaihdon ja palkkasummien osalta seurataan Vantaan ja Helsingin seudun kehitystä.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaalla oli 252 950 asukasta vuoden 2026 maaliskuussa. Väestö on alkuvuoden aikana poikkeuksellisesti vähentynyt neljällä asukkaalla, mikä johtuu tietojen korjauksesta Suomen väestötietojärjestelmään. Jatkossa Viron kansalaisilla voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhteen maahan. 

Korjauksen takia virolaisten maastamuuttoja kirjattiin poikkeuksellisen suuri määrä, minkä takia muun muassa Vantaalla koko alkuvuoden nettomaahanmuutto jäi negatiiviseksi yli 300 henkeä. Tilanteen harvinaisuutta kuvastaa se, että Vantaan nettomaahanmuutto ei ole kertaakaan aiemmin ollut negatiivinen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vuodesta 1990 lähtien.

Kotimaan nettomuutto oli sen sijaan alkuvuonna plussalla 60 henkeä ja luonnollinen väestönkasvu 170 henkeä. Syntyneiden vauvojen määrä on kasvanut. Vuoden 2026 tammi-maaliskuussa Vantaalla syntyi 645 vauvaa, joka oli 59 vauvaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Edellisen kerran Vantaalla syntyi paljon vauvoja vuonna 2021, mutta ainakaan toistaiseksi syntyneiden määrä ei ole näin korkealla tasolla.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingin väestö on kasvanut ensimmäisen vuosineljänneksen aikana selvästi eniten, lähes 1 200 henkeä. Tämän jälkeen tulivat Espoo (+476) ja Turku (+118). Kotimaan muuttoliikkeessä suurimmat muuttovoitot keräsivät Helsinki ja Lahti, kun taas suurimmat tappiot kärsivät Jyväskylä ja Tampere. Ulkomaan muuttoliikkeen luvut ovat etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa poikkeuksellisia, sillä Suomen väestörekisteriin tehtiin korjauksia (lue tarkemmin aiemmasta kappaleesta).

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ulkomailta Vantaalle muuttaneista 45 prosenttia oli tullut Aasiasta, 32 prosenttia Euroopasta ja 11 prosenttia Afrikasta. Aasiasta muuttaneiden osuus oli suurin Porissa (66 %) ja pienin Kuopiossa (31 %). Euroopasta muuttaneiden osuus vaihteli Helsingin 43 prosentista Porin 17 prosenttiin.

Kun alkuvuoden kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien kielen mukaan, sai suurista kaupungeista ainoastaan Helsinki, Lahti ja Pori muuttovoittoa kotimaankielisestä väestöstä. Vieraskielisestä väestöstä muualta Suomesta muuttovoittoa saivat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Lahti.

Alla olevassa kuviossa tilastoviranomaisen tekemät väkiluvun korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Pääkaupunkiseudulla isompien käytettyjen asuntojen hintakehitys on tasaantunut, mutta pienempien asuntojen hinnat jatkavat laskussa. Käytettyjen asuntojen hintojen lasku painaa myös rakentamista, kun samalla myös rakennuskustannukset ovat pysyneet korkealla, jolloin uudistuotannon kustannukset ja vanhojen asuntojen hinnat ovat erkaantuneet toisistaan. Uusien asuntojen kauppa ei edelleenkään käy. Kokonaisuudessaan asuinrakentaminen todennäköisesti vielä takkuaa koko tämän vuonna, kun yksityisen rakentamisen käynnistäminen takkuaa edelleen ja tuettu rakentaminenkin vähenee edellisvuodesta.

Käytettyjen asuntojen markkinoiden hintojen ja määrien tasapainon löytymistä tulee tänä vuonna vaikeuttamaan myös se, että viime vuonna tehty eläkeuudistus loi eläkevakuutusyhtiöille insentiivin pyrkiä kasvattamaan pitkän aikavälin tuottoja ottamalla suurempia riskejä sijoituksissaan. Tämä on käytännössä jo nyt johtanut siihen, että eläkevakuutusyhtiöt ovat myös Vantaalla realisoineet suuren osan suorista kiinteistösijoituksistaan. Ostajina ovat olleet pääosin sijoittajaryhmittymiä, joissa enemmistössä ovat olleet ulkomaiset sijoittajatahot.

Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana aloitettiin reilun 80 asunnon rakentaminen. Edellisenä vuonna aloituksia oli vajaat 140. Maaliskuussa vuonna 2026 aloitettiin vain vajaan kymmenen pientaloasunnon rakentaminen.

Uusia asuntoja valmistui tämä vuoden tammi-maaliskuussa 175. Näistä sijaitsivat reilut 140 kerrostaloissa ja loput joko omakoti- tai paritaloissa. Viime vuonna ensimmäisen neljänneksen aikana valmistui reilut 80 asuntoa, joista reilut 60 sijaitsivat kerrostaloissa.

Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana myönnettiin luvat yli 310 asunnon rakentamiseen. Pelkästään maaliskuussa myönnettiin reilut 220 asuntorakentamislupaa, joista reilut 200 sijaitsee kerrostaloissa. Edellisvuoden ensimmäisen neljänneksen aikana myönnettiin vajaat 100 lupaa asunnon rakentamiseen.

Maaliskuussa 2026 Vantaan asukkaista 19 800 oli työttömänä, mikä oli 1 400 enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Työttömyys on todella korkealla tasolla, sillä ainoastaan koronan alkuaikoina koettiin hetkellisesti tätä suurempia lukemia. Työttömien määrä kuitenkin hieman laski helmikuusta, koska lomautettujen määrä väheni 163 hengellä. Vantaalla oli 10 900 työtöntä miestä ja lähes 8 900 työtöntä naista. Verrattuna helmikuuhun, työttömiä miehiä oli 200 vähemmän ja naisia 30 enemmän.

Maaliskuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 2 230 ja pitkäaikaistyöttömiä 8 220. Molempien ryhmien työttömyys on erittäin korkealla tasolla. Vantaalla oli avoinna 840 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kääntynyt alkuvuoden aikana selkeään laskuun, sillä työpaikkoja oli 600 vähemmän auki kuin tammikuussa.

Helsingin seudun kunnista työttömyysaste oli korkein Vantaalla (14,7 %) ja alhaisin Sipoossa (7,7 %). Vantaan työttömyysaste oli myös koko Uudenmaan korkein. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli korkein Tampereella (15,7 %) ja matalin Espoossa (11,2 %).

Kuudessa suurimmassa kaupungissa nuorisotyöttömiä oli maaliskuussa 2026 enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Lisäksi kaikissa suurissa kaupungeissa pitkäaikaistyöttömien määrä on hyvin korkealla tasolla, mutta maaliskuussa se kohosi ennätyskorkeaksi ainoastaan Turussa ja Oulussa.