Toimintaympäristötiedot

Diasarjaan on koottu tärkeimpiä toimintaympäristöä kuvaavia tilastoja ja suurin osa tiedoista päivittyy kuukausittain. Diasarjassa seurataan väestön ja työttömyyden kehitystä Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on tietoa Vantaan asuntorakentamisesta. Yritysten liikevaihdon ja palkkasummien osalta seurataan Vantaan ja Helsingin seudun kehitystä.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaalla oli lähes 253 100 asukasta vuoden 2026 toukokuussa. Väestö on alkuvuoden aikana poikkeuksellisesti kasvanut ainoastaan 121 hengellä, mikä johtuu tietojen korjauksesta Suomen väestötietojärjestelmään. Jatkossa Viron kansalaisilla voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhteen maahan.

Korjauksen takia virolaisten maastamuuttoja on kirjattu poikkeuksellisen suuri määrä, minkä takia Vantaalla koko alkuvuoden nettomaahanmuutto on jäänyt negatiiviseksi 230 henkeä. Vantaan ulkomaan muuttoliike ei ole kertaakaan aiemmin ollut tappiolla tammi-toukokuussa viimeisten 30 vuoden aikana.

Kotimaan nettomuutto oli alkuvuonna niukasti plussalla neljän hengen verran, mutta luonnollinen väestönkasvu jäi selvästi positiiviseksi, 370 henkeä. Syntyneiden vauvojen määrä on kasvanut. Vuoden 2026 tammi-toukokuussa Vantaalla syntyi 1 120 vauvaa, joka oli 117 vauvaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingin väestö on kasvanut tammi-toukokuun aikana selvästi eniten, 2 900 henkeä, minkä jälkeen tuli Espoo 1 600 hengen kasvullaan. Kotimaan muuttoliikkeessä suurimmat muuttovoitot keräsivät Helsinki ja Espoo, kun taas suurimmat tappiot kärsivät Jyväskylä, Oulu ja Tampere. Ulkomaan nettomuuton luvut ovat etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa poikkeuksellisen pieniä, sillä Suomen väestörekisteriin tehtiin korjauksia (lue tarkemmin ylemmistä kappaleista).

Kun tammi-toukokuun kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien kielen mukaan, sai suurista kaupungeista ainoastaan Helsinki, Lahti, Espoo ja Pori muuttovoittoa kotimaankielisestä väestöstä. Vieraskielisestä väestöstä muuttovoittoa saivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti ja Turku. Muualta Suomesta Vantaalle muuttaneista 44 prosenttia oli vieraskielisiä, mikä oli enemmän kuin missään muussa kunnassa. Vantaalta poismuuttaneista vieraskielisiä oli 40 prosenttia ja tätä korkeampi osuus oli vain Joutsassa ja Närpiössä.

Kun kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan tammi-helmikuulta pääasiallisen toiminnan mukaan, saivat ainoastaan Helsinki ja Lahti muualta Suomesta muuttovoittoa sekä työllisistä, työttömistä että työvoiman ulkopuolella olevista. Kaikki muut kahdeksan suurta kaupunkia menettivät työllistä väestöä muualle Suomeen. Vantaalla työllisten nettomuutto oli tammi-helmikuussa 57 henkeä tappiolla, mutta se oli selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Tampereella (-265).

Vuoden 2026 puoliväliä lähestyttäessä asuntomarkkinat ovat edelleen vaisut. Uusien asuntojen kauppa on käytännössä pysähdyksissä, ja myös viime vuonna piristynyt käytettyjen asuntojen kauppa on hidastunut alkuvuoden aikana kuluttajien luottamuksen heikennyttyä. Epävarmuutta ovat lisänneet erityisesti työmarkkinanäkymät, korkotason pysyminen korkeana sekä yleinen talouden epävarmuus.

Investointikehitys on samalla kaksijakoista: teolliset ja muut investoinnit ovat elpyneet, mutta rakentaminen jää jälkeen heikon asuntokysynnän, korkeiden kustannusten ja epävarman markkinatilanteen vuoksi. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ei toistaiseksi ole tuonut helpotusta korkotasoon, ja inflaation hillitsemiseen liittyvät riskit pitävät korkonäkymän epävarmana.

Käytettyjen asuntojen hintojen lasku on osaltaan jarruttanut asuntokauppaa. Moni kotitalous lykkää asunnon myyntiä välttääkseen myyntitappion, mikä heikentää markkinoiden liikkuvuutta. Samalla hintojen lasku pienentää kotitalouksien omaa pääomaa ja vaikeuttaa rahoituksen järjestymistä uuden asunnon hankintaan, esimerkiksi pankkien edellyttämän omarahoitusosuuden kokoamisen kautta. Pitenevät myyntiajat katkaisevat ketjuuntuneet asuntokaupat ja hidastavat markkinoiden toimintaa laajemmin.

Pääkaupunkiseudulla asuntotarjonta on edelleen runsasta sekä omistus- että vuokra-asunnoissa, erityisesti pienissä asunnoissa. Sen sijaan perheasunnoista voi paikoin olla niukkuutta. Sijoittajakysyntä on alkuvuonna kohdistunut yksittäisten asuntojen sijaan suurempiin kokonaisuuksiin.

Vantaalla väestönkasvun hidastuminen heikentää asuntokysynnän kasvua, mikä yhdessä korkean tarjonnan kanssa pidentää markkinoiden sopeutumista.

Tammi–toukokuussa 2026 asuntorakentamisen aloituksia kertyi 105, mikä oli 215 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja merkittävästi alle edellisten kymmenen vuoden keskiarvon 935.

Asuntoja valmistui samana ajanjaksona vajaat 370, mikä oli yli 250 enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta jäi edelleen selvästi alle edellisten kymmenen vuoden keskiarvon 1 020.

Asuntorakentamislupia myönnettiin tammi–toukokuussa 2026 vajaat 390, mikä on vajaat 270 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lupamäärät ovat silti selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa alemmat, sillä vuosina 2016–2025 lupia myönnettiin vastaavana ajankohtana keskimäärin vajaat 1 090.

Toukokuussa 2026 Vantaan asukkaista 19 300 oli työttömänä ja työttömyysaste oli 14,3 prosenttia. Työttömyys on edelleen korkealla tasolla, mutta viimeisten kolmen kuukauden aikana työttömien määrä on laskenut yhteensä 680 hengellä. Heistä valtaosa oli ollut lomautettuna. Vantaan työttömyysaste on laskenut helmikuusta toukokuuhun 0,5 prosenttiyksikköä.

Vantaan työttömistä 10 400 oli miehiä ja 8 900 naisia. Viimeisten kolmen kuukauden aikana työttömien miesten määrä on laskenut 730 hengellä, kun taas naisten on kasvanut 50 hengellä. Toukokuussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 2 230 ja pitkäaikaistyöttömiä 8 300. Nuorten työttömyys on ollut samalla tasolla neljän kuukauden ajan, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kohosi jälleen ennätyskorkeaksi pienen suvantovaiheen jälkeen.

Vantaalla oli toukokuussa avoinna 1 260 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on ollut kasvussa kahden kuukauden ajan ja työpaikkoja oli 400 enemmän kuin maaliskuussa. Avointen työpaikkojen määrä oli myös korkeammalla tasolla kuin samaan aikaan viime vuonna.

Helsingin seudun kunnista työttömyysaste oli korkein Vantaalla (14,3 %) ja alhaisin Sipoossa (7,4 %). Vantaan työttömyysaste oli myös koko Uudenmaan korkein. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli korkein Tampereella (15,3 %) ja matalin Espoossa (11,1 %).

Kuudessa suurimmassa kaupungissa nuorisotyöttömiä oli toukokuussa 2026 enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Lisäksi kaikissa suurissa kaupungeissa pitkäaikaistyöttömien määrä on jo pitkään ollut korkealla tasolla, mutta Vantaalla, Turussa ja Oulussa määrä kohosi ennätyskorkeaksi toukokuussa.