Toimintaympäristötiedot

Asiasanat

Tieto & hallintopalvelut

Toimintaympäristö -sivulle päivitetään joka kuukausi tuoreet väestö-, rakentamis- ja työttömyystiedot. Tilastoja Vantaalta -diasarjassa toimintaympäristötiedot on koottu yhteen.

Tilastoja Vantaalta -diasarja

Diasarjaan on koottu tärkeimpiä toimintaympäristöä kuvaavia tilastoja ja suurin osa tiedoista päivittyy kuukausittain. Diasarjassa seurataan väestön ja työttömyyden kehitystä Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on tietoa Vantaan asuntorakentamisesta. Yritysten liikevaihdon ja palkkasummien osalta seurataan Vantaan ja Helsingin seudun kehitystä.

Väestönmuutokset

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaalla oli lähes 253 300 asukasta vuoden 2026 kesäkuussa. Väestö on ensimmäisen puolen vuoden aikana poikkeuksellisesti kasvanut ainoastaan 375 hengellä, mikä ainakin osittain johtuu tietojen korjauksesta Suomen väestötietojärjestelmään. Korjauksen takia virolaisten maastamuuttoja on kirjattu poikkeuksellisen suuri määrä, minkä takia Vantaalla koko alkuvuoden nettomaahanmuutto oli tappiolla yli 300 henkeä. Viime vuonna samaan aikaan ulkomailta oli saatu muuttovoittoa 720 henkeä.

Kotimaan nettomuutto oli ensimmäisen puolen vuoden jälkeen plussalla 44 henkeä, mutta luonnollinen väestönkasvu jäi selvästi positiiviseksi, 470 henkeä. Syntyneiden vauvojen määrä on kasvanut. Vuoden 2026 tammi-kesäkuussa Vantaalla syntyi 1 354 vauvaa, joka oli 125 vauvaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingin väestö on kasvanut tammi-kesäkuun aikana selvästi eniten, 3 900 henkeä, minkä jälkeen tuli Espoo 2 100 hengen kasvullaan. Tilanne oli toisenlainen Jyväskylässä, jossa väestö on vähentynyt yli tuhannella asukkaalla. Kotimaan muuttoliikkeessä suurimmat muuttovoitot keräsivät Helsinki ja Espoo, kun taas suurimmat tappiot kärsivät Jyväskylä, Oulu ja Tampere. Ulkomaan nettomuuton luvut ovat etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa poikkeuksellisen pieniä, jopa negatiivisia, sillä Suomen väestörekisteriin on tehty korjauksia (lue tarkemmin ylimmästä kappaleesta).

Kun tammi-kesäkuun kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien kielen mukaan, sai suurista kaupungeista ainoastaan Helsinki, Espoo, Lahti ja Pori muuttovoittoa kotimaankielisestä väestöstä. Vieraskielisestä väestöstä muuttovoittoa saivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti ja Turku.

Kun kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan tammi-huhtikuulta pääasiallisen toiminnan mukaan, saivat ainoastaan Helsinki, Espoo ja Lahti muualta Suomesta muuttovoittoa sekä työllisistä, työttömistä että työvoiman ulkopuolella olevista. Kaikki muut seitsemän suurta kaupunkia menettivät työllistä väestöä muualle Suomeen. Vantaalla työllisten nettomuutto oli tammi-huhtikuussa tappiolla 65 henkeä, mutta se oli selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Tampereella (-477).

Alla olevassa kuviossa tilastoviranomaisen tekemät väkiluvun korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Asuntorakentaminen

Myönteisenä signaalina asuntorakentamisen mahdollisesta piristymisestä voidaan pitää kerrostaloasuntojen rakennuslupien määrän kasvua alkuvuonna verrattuna edellisvuoteen. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt rakentamisen aloituksissa, sillä tammikuun jälkeen yhtään asuinkerrostalohanketta ei ole Vantaalla käynnistetty.

Pääkaupunkiseudulla kuluttajien luottamus on kohentunut hieman pohjalukemista. Asuntojen ostoaikomusten voimakasta kasvua hillitsevät kuitenkin edelleen kuluttajien kokema työttömyyden uhka, korkeat rahoituskustannukset sekä sähkön ja polttoaineiden korkeat hinnat.

Uusia kerrostaloasuntoja on alkuvuoden aikana myyty kuukausittain vain muutamia ja käytettyjen asuntojenkin kauppa on alkuvuonna 2026 vähentyneet viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna lähemmäs kymmenen prosenttia. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa oli kuitenkin vielä huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vuonna 2024 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana. Myös Vantaan käytettyjen asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa, mikä vaikeuttaa uusien asuntojen kauppaa, sillä uusien ja käytettyjen asuntojen välinen hintaero on edelleen kasvanut.

Vuoden 2026 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana myönnettiin luvat yli 540 asunnon rakentamiseen. Määrä oli yli 300 asuntoa suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Kesä-heinäkuussa rakennusluvan sai 155 asuntoa, joista 143 sijoittui kerrostaloihin.

Vuoden 2026 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana myönnettiin luvat 427 kerrostaloasunnon rakentamiseen, mutta niiden rakentamista ei ole vielä aloitettu. Ennen vuotta 2026 käynnistetyissä kerrostalohankkeissa on puolestaan valmistumisvaiheessa noin 100–200 asuntoa.

Tammi-heinäkuussa 2026 aloitettiin 135 asunnon rakentaminen, mikä oli yli 270 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Kesä-heinäkuussa käynnistyi ainoastaan 30 asunnon rakentaminen.

Asuntojen valmistuminen vilkastui alkuvuonna 2026. Tammi-heinäkuussa valmistui lähes 410 asuntoa, mikä oli lähes 240 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kesä-heinäkuussa valmistui lähes 40 asuntoa.

Työttömyys ja avoimet työpaikat

Kesäkuussa 2026 Vantaan asukkaista 20 600 oli työttömänä ja työttömyysaste oli 15,3 prosenttia. Vaikka työttömyys aina nousee kesäisin, on työttömien määrä todella korkealla tasolla. Ainoastaan koronan alkukuukausina vuonna 2020 työttömiä on ollut tätä enemmän.

Kesäkuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli peräti 2 650. Vaikka työttömien nuorten määrä nousee aina kesäisin, ollaan jo lähellä korona-ajan lukemia. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys jatkoi nousuaan ja pitkäaikaistyöttömiä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, 8 560 henkeä.

Sukupuolten välinen ero työttömyydessä yleensä kaventuu Vantaalla kesäisin, kun työttömien naisten määrä kasvaa miehiä enemmän. Kesäkuussa työttömiä miehiä (10 630) oli 700 enemmän kuin työttömiä naisia (9 960). Ero on ollut tätä pienempi kolme vuotta sitten.

Vantaalla oli kesäkuussa avoinna 950 työpaikkaa, joka oli 300 vähemmän kuin toukokuussa. Avointen työpaikkojen määrä oli kuitenkin korkeammalla tasolla kuin samaan aikaan viime vuonna.

Helsingin seudun kunnista työttömyysaste oli korkein Vantaalla (15,3 %) ja alhaisin Sipoossa (7,7 %). Vantaan työttömyysaste oli myös koko Uudenmaan korkein. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli korkein Tampereella (16,5 %) ja matalin Espoossa (12,2 %).

Kuudessa suurimmassa kaupungissa nuorisotyöttömien määrä nousee aina kesäisin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli kuitenkin kesäkuussa 2026 enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Lisäksi kaikissa suurissa kaupungeissa pitkäaikaistyöttömien määrä nousi kesäkuussa 2026 ennätyskorkealle tasolle.

Avainsanat

Tilastot Väestö Työttömyys