Toimintaympäristötiedot
Toimintaympäristö -sivulle päivitetään joka kuukausi tuoreet väestö-, rakentamis- ja työttömyystiedot. Tilastoja Vantaalta -diasarjassa toimintaympäristötiedot on koottu yhteen.
Tilastoja Vantaalta -diasarja
Diasarjaan on koottu tärkeimpiä toimintaympäristöä kuvaavia tilastoja ja suurin osa tiedoista päivittyy kuukausittain. Diasarjassa seurataan väestön ja työttömyyden kehitystä Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on tietoa Vantaan asuntorakentamisesta. Yritysten liikevaihdon ja palkkasummien osalta seurataan Vantaan ja Helsingin seudun kehitystä.
Väestönmuutokset
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaalla oli 253 600 asukasta vuoden 2026 heinäkuussa. Väestö on kasvanut ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana 635 hengellä, joka oli puolet vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Koko alkuvuoden nettomaahanmuutto oli plussalla ainoastaan vajaa 50 henkeä, kun samaan aikaan viime vuonna ulkomailta oli saatu muuttovoittoa 880 henkeä. Tämä johtuu ainakin osittain tietojen korjauksesta Suomen väestötietojärjestelmään. Korjauksessa viranomaiset ovat kirjanneet poikkeuksellisen suuren määrän virolaisten maastamuuttoja.
Kotimaan nettomuutto oli alkuvuoden aikana plussalla vain 30 henkeä. Ennakkotietojen mukaan suurimmat muuttovoitot Vantaa on saanut Oulusta, Lappeenrannasta, Vaasasta ja Jyväskylästä, yli 100 henkeä kultakin alueelta.
Vantaa menettää asukkaitaan etenkin Helsinkiin. Viime vuonna Vantaan nettomuutto Helsingin kanssa painui ensimmäistä kertaa 30 vuoteen miinukselle ja kuluvana vuonna sama suunta on jatkunut. Muuttotappio tullee olemaan entistä suurempi, sillä jo tammi-heinäkuussa muuttotappiota Helsinkiin on kertynyt 600 henkeä. Vuonna 2025 muuttotappio oli samaan aikaan miinuksella 470 henkeä ja koko vuonna 760 henkeä.
Kuluvan vuoden väestönkasvusta 90 prosenttia on tullut luonnollisesta väestönkasvusta. Vantaalla syntyneitä oli 580 henkeä enemmän kuin kuolleita. Vuoden 2026 tammi-heinäkuussa Vantaalla syntyi 1 580 vauvaa, joka oli 90 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.
Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingin väestö on kasvanut tammi-heinäkuun aikana selvästi eniten, 5 200 henkeä, minkä jälkeen tuli Espoo 2 800 hengen kasvullaan. Tilanne oli toisenlainen Jyväskylässä, jossa väestö on vähentynyt yli tuhannella asukkaalla. Kotimaan muuttoliikkeessä suurimmat muuttovoitot keräsivät Helsinki ja Espoo, kun taas suurimmat tappiot kärsivät Jyväskylä ja Oulu. Ulkomaan nettomuuton luvut ovat etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa poikkeuksellisen alhaisia, mikä johtuu ainakin osittain Suomen väestörekisteriin tehdyistä korjauksista (lue tarkemmin ylimmästä kappaleesta).
Kun tammi-heinäkuun kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien kielen mukaan, sai suurista kaupungeista ainoastaan Helsinki, Espoo, Lahti ja Pori muuttovoittoa kotimaankielisestä väestöstä. Vieraskielisestä väestöstä muuttovoittoa saivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Lahti.
Asuntorakentaminen
Myönteisenä signaalina asuntorakentamisen mahdollisesta piristymisestä voidaan pitää kerrostaloasuntojen rakennuslupien määrän kasvua alkuvuonna verrattuna edellisvuoteen. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt rakentamisen aloituksissa, sillä tammikuun jälkeen yhtään asuinkerrostalohanketta ei ole Vantaalla käynnistetty.
Pääkaupunkiseudulla kuluttajien luottamus on kohentunut hieman pohjalukemista. Asuntojen ostoaikomusten voimakasta kasvua hillitsevät kuitenkin edelleen kuluttajien kokema työttömyyden uhka, korkeat rahoituskustannukset sekä sähkön ja polttoaineiden korkeat hinnat.
Uusia kerrostaloasuntoja on alkuvuoden aikana myyty kuukausittain vain muutamia ja käytettyjen asuntojenkin kauppa on alkuvuonna 2026 vähentyneet viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna lähemmäs kymmenen prosenttia. Käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppa oli kuitenkin vielä huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vuonna 2024 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana. Myös Vantaan käytettyjen asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa, mikä vaikeuttaa uusien asuntojen kauppaa, sillä uusien ja käytettyjen asuntojen välinen hintaero on edelleen kasvanut.
Vuoden 2026 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana myönnettiin luvat yli 540 asunnon rakentamiseen. Määrä oli yli 300 asuntoa suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Kesä-heinäkuussa rakennusluvan sai 155 asuntoa, joista 143 sijoittui kerrostaloihin.
Vuoden 2026 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana myönnettiin luvat 427 kerrostaloasunnon rakentamiseen, mutta niiden rakentamista ei ole vielä aloitettu. Ennen vuotta 2026 käynnistetyissä kerrostalohankkeissa on puolestaan valmistumisvaiheessa noin 100–200 asuntoa.
Tammi-heinäkuussa 2026 aloitettiin 135 asunnon rakentaminen, mikä oli yli 270 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Kesä-heinäkuussa käynnistyi ainoastaan 30 asunnon rakentaminen.
Asuntojen valmistuminen vilkastui alkuvuonna 2026. Tammi-heinäkuussa valmistui lähes 410 asuntoa, mikä oli lähes 240 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kesä-heinäkuussa valmistui lähes 40 asuntoa.
Työttömyys ja avoimet työpaikat
Heinäkuussa 2026 Vantaan asukkaista 21 100 oli työttömänä ja työttömyysaste oli 15,7 prosenttia. Ainoastaan koronan alkukuukausina vuonna 2020 työttömien määrä tai työttömyysaste on ollut tätä korkeammalla tasolla.
Heinäkuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli peräti 2 750. Vaikka työttömien nuorten määrä nousee aina kesäisin, ollaan jo lähellä korona-ajan lukemia. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys jatkoi nousuaan ja pitkäaikaistyöttömiä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, 8 630 henkeä.
Sukupuolten välinen ero työttömyydessä yleensä Vantaalla kaventuu kesäisin, kun työttömien naisten määrä kasvaa miehiä enemmän. Heinäkuussa työttömiä miehiä (10 800) oli enää 500 enemmän kuin työttömiä naisia (10 300). Ero on ollut tätä pienempi neljä vuotta sitten.
Vantaalla oli heinäkuussa avoinna 860 työpaikkaa, joka oli 90 vähemmän kuin kesäkuussa. Avointen työpaikkojen määrä on kuitenkin korkeammalla tasolla kuin edellisenä kesänä.
Helsingin seudun kunnista työttömyysaste oli korkein Vantaalla (15,7 %) ja alhaisin Sipoossa (7,8 %). Vantaan työttömyysaste oli myös koko Uudenmaan korkein. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli korkein Tampereella (17,1 %) ja matalin Espoossa (12,7 %).
Kuudessa suurimmassa kaupungissa nuorisotyöttömien määrä nousee aina kesäisin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli kuitenkin heinäkuussa 2026 selvästi enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Lisäksi kaikissa suurissa kaupungeissa pitkäaikaistyöttömien määrä on viimeiset kaksi kuukautta ollut ennätyskorkealla tasolla.