Toimintaympäristötiedot

Diasarjaan on koottu tärkeimpiä toimintaympäristöä kuvaavia tilastoja ja suurin osa tiedoista päivittyy kuukausittain. Diasarjassa seurataan väestön ja työttömyyden kehitystä Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on tietoa Vantaan asuntorakentamisesta. Yritysten liikevaihdon ja palkkasummien osalta seurataan Vantaan ja Helsingin seudun kehitystä.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaalla oli lähes 252 800 asukasta vuoden 2026 huhtikuussa. Väestö on alkuvuoden aikana poikkeuksellisesti vähentynyt 164 asukkaalla, mikä johtuu tietojen korjauksesta Suomen väestötietojärjestelmään. Jatkossa Viron kansalaisilla voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhteen maahan.

Korjauksen takia virolaisten maastamuuttoja on kirjattu poikkeuksellisen suuri määrä, minkä takia Vantaalla koko alkuvuoden nettomaahanmuutto jäi negatiiviseksi lähes 400 henkeä. Vantaan nettomaahanmuutto ei ole kertaakaan aiemmin ollut negatiivinen ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana vuodesta 2000 lähtien.

Kotimaan nettomuutto oli alkuvuonna miinuksella 16 henkeä, mutta luonnollinen väestönkasvu jäi plussalle 260 henkeä. Syntyneiden vauvojen määrä on kasvanut. Vuoden 2026 tammi-huhtikuussa Vantaalla syntyi 872 vauvaa, joka oli 91 vauvaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingin väestö on kasvanut ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana selvästi eniten, 1 700 henkeä, minkä jälkeen tuli Espoo 800 hengen kasvullaan. Kotimaan muuttoliikkeessä suurimmat muuttovoitot keräsivät Helsinki ja Espoo, kun taas suurimmat tappiot kärsivät Jyväskylä, Oulu ja Tampere. Ulkomaan muuttoliikkeen luvut ovat etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa poikkeuksellisia, sillä Suomen väestörekisteriin tehtiin korjauksia (lue tarkemmin ylemmistä kappaleista).

Kun ensimmäisen vuosikolmanneksen kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien kielen mukaan, sai suurista kaupungeista ainoastaan Helsinki, Lahti ja Pori muuttovoittoa kotimaankielisestä väestöstä. Vieraskielisestä väestöstä muuttovoittoa muualta Suomesta saivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti ja Turku.

Uusien asuntojen kauppa Vantaalla on ollut lähes pysähdyksissä jo viiden neljänneksen ajan. Vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien on myyty noin kymmenkunta uutta osakeasuntoa per neljännes. Lisäksi uusien omakotitalojen/erillistalojen kauppa on ollut erittäin vähäistä, jääden muutamaan kauppaan neljännestä kohden.

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun uusien asuntojen hinnat nytkähtivät alaspäin vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä saattaa pidemmällä aikavälillä elvyttää tällä hetkellä uinuvaa uudisasuntokysyntää.

Käytettyjen asuntojen hinta laski kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana vuositasolla 4-5 prosenttia. Asuntojen hintataso jäänee kutakuinkin tälle laskeneelle tasolleen lähikuukausina. Myytyjen asuntojen määrä näyttää laskeneen myös viime vuoden lopun tasostaan ja lasku saattaa jatkua vuoden toiselle neljännekselle.

Kysyntäpuolella kehitystä heijastaa se, että kuluttajien omistusasuntojen ostoaikomukset ovat alhaisimmalla tasolla vuosiin.

Tarjontapuolella markkinat ovat valikoivat: käytännössä vain uudehkot ja hyväkuntoiset asunnot käyvät kaupaksi. Pakkomyyntitilanteissa olevien asuntojen, erityisesti merkittävää korjausvelkaa sisältävien kohteiden, myyntihinnat voivat laskea voimakkaasti. Tämä kehitys on tuonut pääkaupunkiseudulle uusia toimijoita, jotka etsivät aktiivisesti huonokuntoisia mutta hyvien sijaintien asuntoja. Näiden toimijoiden liiketoimintamallina on hankkia alihintaisia kohteita, remontoida ne ja myydä ne nopeasti eteenpäin voitolla.

Vapaarahoitteisten uusien vuokrasuhteiden vuokrat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä viittaa Vantaan asuntomarkkinoilla edelleen vallitsevaan ylitarjontaan. Vapaarahoitteisten ja valtion tukemien vuokra-asuntojen välinen vuokratasoero on kaventunut merkittävästi: vielä vuosikymmenen alussa ero oli uusissa vuokrasuhteissa yli 5 euroa neliöltä, kun se on nykyisin enää runsaat 2 euroa neliöltä.

Vuokratasojen lähentyminen on pääkaupunkiseudulla johtanut siihen, että osa vuokralaisista on siirtynyt kaupungin vuokra-asunnoista vapaarahoitteisiin asuntoihin. Kehitystä selittää osaltaan vapaarahoitteisten asuntojen keskimäärin korkeampi laatutaso.

Asuntorakentamisen aloituksia oli vuoden 2026 ensimmäisen kolmanneksen aikana reilut 90. Viime vuonna vastaavana aikana aloituksia oli vajaat 530. Asuntorakentamisaloitusten väheneminen johtuu siitä, että kerrostaloasuntojen rakentamisen aloituksia oli tänä vuonna ensimmäisen kolmanneksen aikana vain 45 – kun niitä viime vuonna oli lähes 470. Vuosina 2016–2025 oli aloituksia ensimmäisen kolmanneksen aikana keskimäärin 770.

Vuoden 2026 ensimmäisen kolmanneksen aikana valmistui reilut 260 asuntoa. Valmistuneista asunnoista sijaitsivat reilut 200 kerrostaloissa ja loput reilut 60 pientaloissa. Viime vuonna ensimmäisen kolmanneksen valmistui vajaat 160 asuntoa vähemmän kuin tänä vuonna. Määrät ovat tuntuvasti alle tyypillisen tason, sillä vuosina 2016–2025 valmistui samana aikavälinä keskimäärin vajaat 760 asuntoa.  

Vuoden 2026 ensimmäisen kolmanneksen aikana myönnettiin luvat vajaan 360 asunnon rakentamiseen. Vuonna 2025 oli myönnettyjä lupia samana aikavälinä vain vajaat 110. Vuosina 2016–2025 myönnettiin kuitenkin ensimmäisen kolmanneksen aikana keskimäärin vajaat 870 lupaa asuntojen rakentamiseen.

Huhtikuussa 2026 Vantaan asukkaista 19 400 oli työttömänä ja työttömyysaste oli 14,4 prosenttia. Työttömyys oli edelleen korkealla tasolla, mutta kahden viime kuukauden aikana työttömien määrä on laskenut 540 hengellä. Heistä valtaosa oli ollut lomautettuna.

Vantaalla asuvista työttömistä 10 600 oli miehiä ja 8 800 naisia. Parin viime kuukauden aikana miesten työttömyys on laskenut selvästi enemmän kuin naisten. Huhtikuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 2 200 ja pitkäaikaistyöttömiä vajaat 8 200. Vaikka luvut ovat edelleen korkeita, on molempien ryhmien työttömyys kääntynyt hienoiseen laskuun viimeisten kahden kuukauden aikana.

Vantaalla oli huhtikuussa avoinna tuhat työpaikkaa, joka oli 140 enemmän kuin maaliskuussa. Avointen työpaikkojen määrä oli myös korkeammalla tasolla kuin samana ajankohtana viime vuonna.

Helsingin seudun kunnista työttömyysaste oli korkein Vantaalla (14,4 %) ja alhaisin Sipoossa (7,3 %). Vantaan työttömyysaste oli myös koko Uudenmaan korkein. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli korkein Tampereella (15,4 %) ja matalin Espoossa (11,1 %). Maaliskuusta huhtikuuhun Oulun työttömyysaste laski eniten, 0,4 prosenttiyksikköä.

Kuudessa suurimmassa kaupungissa nuorisotyöttömiä oli huhtikuussa 2026 enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Lisäksi kaikissa suurissa kaupungeissa pitkäaikaistyöttömien määrä oli erittäin korkealla tasolla. Vantaalla ja Helsingissä pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin kääntyi hienoiseen laskuun maalis-huhtikuussa.