Henkilöstökertomus 2025: Hyvinvoiva henkilöstö, turvallinen työpaikka
Vantaalla panostetaan terveys- ja turvallisuusjohtamiseen – se on jokapäiväistä lähijohtamista ja merkittävässä roolissa työyhteisöissä. Keskeisiä toimintamallejamme ovat aktiivinen välittäminen, työkyvyn tukeminen, tuunattu työ sekä työolojen haittojen ja vaarojen arviointi.
Sairauspoissaolot ja työterveysyhteistyö
Työterveyshuollon yhteistyötä toteutettiin vuoden aikana tiiviisti Terveystalon ja Lääkärikeskus Aavan kanssa. Myös Keva osallistui aktiivisesti yhteistyöhön ja toi arvokkaita näkemyksiä työkyvyn tukemiseen.
Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon on panostettu suunnitelmallisesti. Toimintamalleja on täsmennetty ja kehitetty muun muassa Kevan ja työterveyshuollon palveluntuottajien esiin nostamien havaintojen pohjalta. Näiden toimenpiteiden ansiosta työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta on entistä tavoitteellisempaa ja vaikuttavampaa.
Sairauspoissaoloprosentti oli vuonna 2025 kaupunkitasoisesti 5,98, kun se vuonna 2024 oli 6,02 (Lähde: Hertta). Sairauspoissaoloprosenttiyksiköt toimialoittain olivat seuraavat: koje 4,58 (vuonna 2024: 4,38), kaku 5,04 (vuonna 2024: 4,36), kato 4,31 (vuonna 2024: 4,37) ja kaso 6,53 (vuonna 2024: 6,64). Prosenttien valossa näyttää siltä, että sairauspoissaolot ovat hieman laskeneet kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja oppimisen toimialalla, mutta nousseet kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalla sekä konsernijohdon ja elinvoiman toimialalla.
Vuoden 2025 sairauspoissaolotilastojen perusteella sekä mielenterveysperusteiset että tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat poissaolot ovat vähentyneet edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan esihenkilön luvalla myönnettyjen poissaolojen osuus on kasvanut. Kasvu on kuitenkin keskittynyt lyhyisiin 1–3 päivää kestäviin poissaoloihin.
Mielenterveysperusteiset poissaolot laskivat merkittävästi. Vuonna 2024 niiden osuus kaikista sairauspoissaoloista oli 18,71 %, kun vuonna 2025 se oli 13,96 %. Tämä kertoo siitä, että kuormituksen hallintaan, varhaiseen tukeen ja työhyvinvointiin kohdistetut toimet ovat tuottaneet tulosta.
Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULE) poissaolot vähenivät. Vuonna 2024 niiden osuus kaikista sairauspoissaoloista oli 14,69 %, kun se vuonna 2025 oli 12,86 %. TULE-poissaolojen lasku on maltillinen, mutta suunta on positiivinen. Ennaltaehkäisevät toimet, kuten ergonomiaohjaus ja varhainen fysioterapiayhteys, tukevat kehitystä.
Esihenkilön luvalla myönnettyjen poissaolojen osuus kasvoi. Vuonna 2024 niiden osuus kaikista sairauspoissaoloista oli 42,09 %, kun vuonna 2025 se oli 47,42 %. Kasvu voi heijastaa joustavampaa käytäntöä ja varhaisen palautumisen tukemista. Muutoksen vaikutuksia seurataan tarkemmin, jotta poissaolokäytännöt tukevat työkyvyn ylläpitoa parhaalla mahdollisella tavalla.
Esihenkilöt ovat tarttuneet aktiivisesti työkykyhaasteisiin, työkykykeskustelujen ajankohtia on merkitty Herttaan vuoden 2025 aikana yhteensä 2 641 kappaletta. Määrä on kuitenkin vähentynyt aiemmasta vuodesta, vuonna 2024 keskusteluja kirjattiin yhteensä 2 945 kappaletta. Eniten keskusteluja käytiin kirjaamisen perusteella luonnollisesti suurimmilla palvelualueilla eli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelualueilla kasvatuksen ja oppimisen toimialoilla.
Työterveyden kustannukset vuonna 2025 olivat noin 3,1 miljoonaa euroa.
Työsuojelu– ja työkykyasiantuntijan tehtävät eriytettiin
Vantaan kaupungilla eriytettiin elokuun alusta työsuojeluasiantuntijan ja työkykyasiantuntijan roolit selkeiksi, omiksi asiantuntijatehtävikseen. Muutoksen tavoitteena oli vahvistaa työkyvyn tuen ja työturvallisuuden asiantuntijuutta sekä tarjota esihenkilöille entistä selkeämpi tukiverkosto. Työsuojeluasiantuntija keskittyy työturvallisuusjohtamiseen, työsuojelupäällikön tehtäviin ja yhteistyöhön työsuojelutoimijoiden kanssa.
Työkykyasiantuntija vastaa työkykyjohtamisen tuesta, työkykyprosesseista, työkykyneuvotteluista sekä työkykyasioiden seurannasta ja raportoinnista.
Roolien eriyttäminen selkeyttää vastuita, vahvistaa asiantuntijuutta ja parantaa yhteistyötä esihenkilöiden, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation välillä.
Työturvallisuusilmoitukset ja työtapaturmat
Työturvallisuusjärjestelmä Tutkaan tehtyjen ilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana Tutkaan kirjattiin yhteensä 6 416 turvallisuusilmoitusta, kun vuonna 2024 ilmoituksia tehtiin 5 110. Ilmoitusmäärän lisääntyminen selittyy osin ilmoittamiskulttuurin vahvistumisella, sekä sillä, että järjestelmää hyödynnetään aiempaa aktiivisemmin myös kehittämishavaintojen ja ennaltaehkäisevien riskien tunnistamisessa.
Kaikista ilmoituksista suurin osa koski uhka- ja väkivaltatilanteita, joita kirjattiin 4 199 kappaletta (65 % kaikista ilmoituksista). Uhka- ja väkivaltailmoitusten määrä kasvoi 27,9 % edellisvuoteen verrattuna. Ilmoituksia tehtiin erityisesti ammattiryhmissä, joissa kohdataan päivittäin asiakkaita, oppilaita tai muita ulkopuolisia henkilöitä ja joissa väkivaltatilanteiden hallinta on keskeinen työturvallisuuskysymys. Suurimmat ilmoitusmäärät kohdistuivat opetuksen, varhaiskasvatuksen sekä ohjaus- ja avustajatehtävien henkilöstöön, mikä heijastaa näiden tehtävien luonnetta ja altistumista haastaville vuorovaikutustilanteille.
Työtapaturmia koskevien ilmoitusten määrä Tutkassa oli 956, mikä on 5,3 % vähemmän kuin vuonna 2024. Läheltä piti -tilanteiden määrä kasvoi 30,7 % (196 ilmoitusta), mikä viittaa siihen, että vaaratilanteita tunnistetaan ja raportoidaan aiempaa herkemmin ennen varsinaisen tapaturman sattumista. Myös muut havainnot ja kehitysehdotukset lisääntyivät merkittävästi (+45,5 %), mikä tukee käsitystä ennaltaehkäisevän turvallisuustyön vahvistumisesta.
Ammattitautiepäilyjä koskevien ilmoitusten määrä kasvoi selvästi (365 ilmoitusta, +96 %). Kasvu selittyy osin ilmoituskynnyksen madaltumisella sekä sillä, että sisäilmaan liittyvät ilmoitukset ovat nousseet aiempaa vahvemmin esiin. Työolojen haittojen ja vaarojen arviointi on aiempaa tiiviimmin integroitu osaksi työturvallisuusjärjestelmää. Erityisesti psykososiaalisen kuormituksen tunnistamista ja arviointia on painotettu esihenkilötyössä.
Vakuutusyhtiöön toimitettiin vuonna 2025 yhteensä 722 turvallisuusilmoitusta. Näistä 620 ilmoitusta (86 %) koski työtapaturmia, 79 ilmoitusta (11 %) uhka- ja väkivaltatilanteita ja 23 ilmoitusta (3 %) ammattitautiepäilyjä.
Veritapaturmien määrä laski edellisvuodesta (2024: 9 kpl, 2025: 7 kpl), mikä on myönteinen kehityssuunta biologisiin riskitekijöihin liittyvän työturvallisuuden näkökulmasta. Epäasiallista kohtelua koskevien ilmoitusten määrä kasvoi maltillisesti (2024: 69, 2025: 80). Vuonna 2024 käyttöön otettu Eki-prosessi on vakiintunut osaksi työturvallisuusjärjestelmää, mikä osaltaan kuvastaa ilmoituskanavan saavutettavuutta ja henkilöstön lisääntynyttä tietoisuutta asiasta.
Fyysistä rajoittamista koskevien ilmoitusten määrä kasvoi merkittävästi edellisvuoteen verrattuna (2024: 605, 2025: 1 292). Ilmoitukset kohdistuivat erityisesti ammattiryhmiin, joissa työskennellään lasten ja nuorten tai muiden erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Kehitys korostaa tarvetta systemaattiselle ennaltaehkäisevälle työlle, osaamisen vahvistamiselle sekä selkeille ja yhtenäisille toimintamalleille.
Vuonna 2025 työsuojelun painopisteinä olivat uhka- ja väkivaltatilanteiden hallinta, turvallisuusilmoittamisen kehittäminen sekä riskien ennakoiva tunnistaminen. Turvallisuusilmoitusten määrän kasvu tulkitaan ensisijaisesti merkiksi avoimemmasta turvallisuuskulttuurista ja siitä, että henkilöstö kokee ilmoittamisen hyödylliseksi osaksi arjen työturvallisuustyötä.
Työsuojelun yhteistoiminta
Työsuojeluvaalit toimikaudelle 2026–2029 järjestettiin syksyllä 2025. Äänestysaktiivisuus vaalialueilla oli 22–30 %. Kaikille vaalialueille valittiin varsinainen työsuojeluvaltuutettu sekä varavaltuutetut, ja työsuojelun henkilöstöedustus kattaa koko kaupunkiorganisaation. Uusi toimikausi käynnistyy vuoden 2026 alussa.
SatsOnline- ja BreakPro -palvelut tukevat hyvinvointia niin työpäivän aikana kuin vapaalla
Henkilöstön käytössä on ollut jo useamman vuoden ajan kuntokeskus Elixian SatsOnline-palvelu, mikä mahdollistaa ohjatun onlineharjoittelun myös kotioloissa erilaisten tallenteiden avulla. Lisäksi SatsOnline tarjoaa lyhyitä taukoliikuntavideoita työpäiviin pidempien harjoitusten lisäksi. Palvelu sisältää sekä lyhyitä videoita että pidempiä harjoituksia myös eri kielisinä. SatsOnlinen käyttö kasvoi vuodesta 2025 21 % ja eri käyttäjiä oli yhteensä 1 449 henkilöä. Suosituimmat harjoitteet olivat Yin joga, easy joga ja vinyasa flow. Runsaasti käyttökertoja saivat myös lempeät harjoitteet Wake me up mood booster ja Start moving. Jatkossakin Vantaan kaupungin työntekijöille on mahdollista harjoitella eri yhteistyökuntosaleilla alennuskoodien kautta sekä kuntosali- että ryhmäliikunnan parissa muun muassa Elixiassa.
BreakPro-taukoliikuntasovellus toimii automaattisena asennuksena koko henkilöstön työkoneilla. BreakPro koostuu erilaisista lyhyistä harjoitteista, jotka soveltuvat erityisesti taukoliikuntaan työpäivän aikana. Yksi harjoitus on muutaman minuutin mittainen taukoliikuntavideo, joita löytyy sovelluksesta runsaasti erilaisia. BreakPron käyttäjiä on ollut vuoden aikana 790.