Työterveys kumppanina työkykyjohtamisessa – näin yhteistyö Vantaan kanssa toimii
Vantaan kaupungin ja Terveystalon yhteistyö perustuu luottamukseen, avoimeen vuoropuheluun ja yhteiseen tavoitteeseen tukea henkilöstön työkykyä ennakoivasti. Nimetty työterveystiimi toimii esihenkilöiden ja HR:n rinnalla arjen kumppanina, jonka rooli ulottuu yksittäisistä vastaanotoista koko organisaation työkykyjohtamisen tukemiseen.
Kuvassa Terhi Salminen.
Työterveyden rooli Vantaan kaupungilla rakentuu aidon kumppanuuden varaan. Terveystalon tarkoituksena ei ole toimia irrallisena palveluntuottajana, vaan osana yhteistä tekemistä.
– Toivoisin, että koko meidän työterveytemme tiimi olisi teille aito kumppani – että me olisimme yksi rintama niissä asioissa, jotka ovat teille tärkeitä, sanoo työterveyshoitaja Terhi Salminen Terveystalosta.
Yhteistyössä korostuu yhteinen vastuu: työkykyyn liittyviä tilanteita ratkotaan yhdessä ja käytännönläheisesti. Yhteistyön onnistumisen taustalla on luottamus ja psykologinen turvallisuus.
– Me voimme puhua suoraan. Jos minulla herää huoli jostain tilanteesta, voin sanoa sen.
Tämä erottaa kumppanuuden pelkästä palvelusuhteesta.
– Tässä ei olla vain kohteliaita kumppaneita, vaan oikeasti samalla puolella.
Selkeät roolit ja nimetyt tiimit
Jokaiselle Vantaan toimialalle on nimetty oma työterveystiimi, johon kuuluu työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työpsykologi ja työfysioterapeutti. Vaikka vastuuhenkilöt on nimetty, taustalla toimii laajempi asiantuntijaverkosto.
– Teille se näyttäytyy usein yhtenä nimenä, mutta todellisuudessa taustalla on paljon enemmän osaamista ja resursseja.
Työterveyshoitajat toimivat usein ensisijaisena kontaktipisteenä erityisesti työkykyjohtamiseen liittyvissä asioissa ja koordinoivat kokonaisuutta.
– Työkyvyn tuen prosessit lähtevät liikkeelle melko tasaisesti sekä meidän että esihenkilön kautta. Myös työntekijät pyytävät itse usein neuvotteluiden järjestämistä.
Ennakoivuus on avain työkykyyn
Työkykyjohtamisessa katse on vahvasti eteenpäin. Pelkkä sairauspoissaolojen seuraaminen ei riitä.
– Jos katsotaan poissaoloja peräpeilistä, ollaan jo myöhässä. Silloin jotain on mennyt pieleen puolin ja toisin.
Varhaisen tuen toimet käynnistyvät heti, kun huoli herää – ja vastuu on aina esihenkilöllä.
– Varhainen tuki ei ole asia, jonka voi ulkoistaa työterveyteen. Se lähtee ihan siitä, että esihenkilö kysyy: miten sä voit?
Yhteiset foorumit ja matala kynnys yhteydenpitoon
Yhteistyötä tehdään monilla tasoilla: virallisissa verkostotapaamisissa, toimialapalavereissa ja epävirallisissa keskusteluissa. Koko vuoden tapaamisrakenne suunnitellaan etukäteen.
– Meillä on viralliset kokouskäytännöt, mutta niiden lisäksi se kynnyksetön yhteydenpito on tosi tärkeää.
Tietoa jaetaan myös ilmiötasolla: mitä työyhteisöissä nähdään ja mihin olisi hyvä tarttua ajoissa.
– Asiakkuus voi kysyä meiltä: mitä ilmiöitä te olette kentällä huomanneet? Ja siihen me pystymme vastaamaan.
Työpaikkaselvitykset nähdään Vantaalla muunakin kuin lakisääteisenä velvoitteena.
– Me haluamme, että se selvitys ei ole vain paperi, vaan, että siitä on teille oikeasti hyötyä. Prosessit rakennetaan yhdessä, ja toimenpiteet käsitellään niin, että ne tukevat aidosti työyhteisöjen arkea.
