Työhyvinvoinnin vuosikello tukemaan tiedolla johtamista perusopetuksessa

Perusopetuksen palvelualueella työhyvinvoinnin johtamista on lähdetty kehittämään työhyvinvoinnin vuosikellon avulla. Kehittämistyön taustalla oli selkeä tunnistettu tarve.

 – Työhyvinvoinnin vuosikello puuttui kokonaan, vaikka vuosikellomainen työskentely on meille monesta muusta asiasta tuttua, kertoo perusopetuksen aluepäällikkö Johanna Honkanen.  

Vastaavia vuosikelloja on hyödynnetty jo pitkään esimerkiksi koulujen turvallisuustyössä, mutta työhyvinvoinnin osalta yhtenäinen rakenne ja aikataulutettu tarkastelutapa ovat puuttuneet. Ennen vuosikellon kehittämistä työhyvinvointiin liittyvää tietoa tarkasteltiin erillisinä osina ja satunnaisesti.  

 – Eri tietojen äärelle pysähtyminen on aiemmin ollut pirstaleista, koska tietoja ei ole saatu käsiteltyä kokonaisvaltaisesti, Johanna kuvaa.  

Tieto on tullut eri lähteistä eri aikaan, mikä on vaikeuttanut kokonaiskuvan muodostamista ja tiedon systemaattista hyödyntämistä johtamisessa. Työhyvinvoinnin vuosikello kokoaa tiedot yhteen ja rytmittää niiden käsittelyn osaksi säännöllistä johtamistyötä.  

Yhdenvertaista ja linjakasta työhyvinvoinnin johtamista  

Vuosikellon keskeinen tavoite on linjata työhyvinvoinnin johtamista ja varmistaa yhdenvertaiset toimintamallit kaikissa yksiköissä.  

 – Vuosikello linjaa johtamista ja takaa yhdenvertaisen työhyvinvoinnin johtamisen jokaisessa yksikössä, Johanna toteaa.  

Yhdenmukaiset käytännöt tukevat esihenkilötyötä ja vahvistavat henkilöstön kokemusta oikeudenmukaisesta ja ennakoivasta johtamisesta. Samalla työhyvinvointiin panostaminen nähdään myös merkittävänä pitovoimatekijänä.

Työhyvinvoinnin vuosikello tukee esihenkilöiden arkea ennen kaikkea tiedolla johtamisen näkökulmasta. Honkanen tiivistää lähtökohdan:  

 – Jotta voi tiedolla johtaa, on oltava tietoa.  

Vuosikelloon on sovittu säännölliset palaverit ja ajankohdat, jolloin työhyvinvointitietoa tarkastellaan yhdessä ja toimenpiteitä suunnitellaan tietoon perustuen. Vuosikello tuo näkyväksi myös koulujen välisiä eroja ja alueellisia kuormitustekijöitä, mikä auttaa kohdentamaan toimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti.  

Yhteiskehittäminen vahvisti sitoutumista  

Vuosikellon suunnittelu on toteutettu työpajamuotoisesti yhteistyössä Aarni Työkyvyn asiantuntijoiden kanssa.  

 – Työpajat on suunniteltu tarkoin, jolloin ne ovat palvelleet aidosti ja olleet hedelmällisiä, Johanna kertoo.  

Kehittämistyöhön on osallistunut neljä rehtoria, jotka ovat päässeet mukaan jo suunnitteluvaiheessa.  

 – On merkittävä onnistuminen, että rehtorit ovat olleet mukana jo tässä vaiheessa ja vievät asiaa jatkossa eteenpäin omissa yhteisöissään.  

Työpajojen tuotokset on käsitelty johtoryhmässä, ja kehittämistyö on pidetty johdon tiedossa koko prosessin ajan.  

Kehittämistyön haasteet ja opit  

Kehittämiseen on liittynyt myös haasteita. Power BI -alustan valmistumisen viivästyminen on vaikuttanut aikatauluihin ja hidastanut etenemistä. Lisäksi on tunnistettu tarve kytkeä työhyvinvoinnin vuosikello osaksi jo olemassa olevia rakenteita.  

 – On tärkeää sitoa nyt valmistuva vuosikello jo olemassa oleviin rakenteisiin ja muihin vuosikelloihin, Johanna painottaa.  

Työhyvinvoinnin vuosikelloon kootaan keskeisiä henkilöstö- ja hyvinvointitietoja, kuten poissaolotiedot eri luokitteluineen, sekä henkilöstökyselyjen tulokset ja työturvallisuusjärjestelmä Tutkasta saatavat tiedot. Nykytilannetta Johanna kuvaa seuraavasti:  

 – Nykyinen tieto on todella sirpaleista ja sitä on hyödynnetty valitettavan satunnaisesti.  

Kohti käyttöönottoa ja yhteisiä toimintamalleja  

Varsinainen laajempi käyttöönotto on vielä edessä, ja työhyvinvoinnin vuosikello otetaan käyttöön 1.8.2026 kevään 2026 aikana toteutettavan jalkautuksen jälkeen. Jo suunnitteluvaiheessa on tunnistettu keskeisiä oppeja.  

 – Työnantajan näkökulmasta on olennaista, että käytössä on laadukas ja ajantasainen tietoalusta, Johanna toteaa.  

Yhteiset johtamisen mallit tukevat yhdenvertaisuutta yksiköiden välillä ja auttavat huomioimaan sekä yksilöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin että toiminnan taloudelliset vaikutukset.  

Katse tulevaan  

Työhyvinvoinnin vuosikellon kehittäminen nähdään jatkuvana prosessina.  

 – Vasta ensimmäisen käyttövuoden jälkeen nähdään, miten vuosikello on otettu käyttöön ja mihin suuntaan sitä on tarpeen kehittää, Johanna arvioi.  

Työhyvinvoinnin vuosikello on kaupunkitasoinen esihenkilöiden työväline, joka muokataan jokaiselle toimialalle erityispiirteet huomioiden. Vuosikello luo kuitenkin jo nyt vahvan perustan suunnitelmalliselle, tiedolla johdetulle ja yhdenvertaiselle työhyvinvoinnin johtamiselle.