VLR-raportti luku 3: Hyvinvointia rakentava Vantaa

Hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta on haastanut vuoden 2023 alusta voimaan tullut hyvinvointialueuudistus, jonka seurauksena sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut siirtyivät Vantaan kaupungilta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestettäviksi. Viime vuosina on rakennettu yhteistyötä uudessa tilanteessa ja tarkasteltu erityisesti työnjakoa ja yhdyspintojen toimivuutta. Tiedolla johtaminen ja tiedon kulku organisaatioiden sisällä ja välillä on myös tärkeä kehityskohde.

Vantaalla hyvinvointiin liittyviä huolenaiheita ovat viime vuosina olleet NEET-nuorten (ilman työ- tai opiskelupaikkaa olevat nuoret) määrä, lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja mielen hyvinvointi, työikäisten elintavat sekä turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen liittyvät haasteet. Vantaalaisten hyvinvoinnista voi lukea lisää hyvinvointikertomuksesta ja hyvinvointisuunnitelmasta.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna Vantaan väestö on nuorta ja monimuotoista. Noin 27 prosenttia Vantaan väestöstä puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Ennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrä tulee entisestään kasvamaan tulevina vuosina. Tästä näkökulmasta Vantaan keskeisin haaste on pitää huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä tarjota riittävät palvelut nuorille ja muunkieliselle väestölle. Haasteita on esimerkiksi varhaiskasvatuksen paikkojen riittävyydessä, ja edelleen jatkuva työvoimapula haastaa opetusta ja varhaiskasvatusta.

Nuorten väliset hyvinvointierot ovat kasvussa, mikä liittyy sekä vanhempien sosioekonomiseen asemaan että alueelliseen segregaatioon. Nuorisorikollisuus ja väkivalta ovat lisääntyneet. Tyttöjen ahdistuneisuus on jatkanut kasvuaan, mikä on koko Suomen laajuinen haaste.

Ikääntyneiden ja erityisryhmien kuten vammaisten kohdalla on tärkeää, että yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on sujuvaa, koska näiden ryhmien palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle. Ilman toimivaa yhteistyötä riskinä on, että palvelutarjontaan jää katvealueita.

Vuonna 2024 järjestetyt Kotona Vantaalla -juhlavuosidialogit tarjosivat kattavan näkymän vantaalaisten arkeen ja elämään. Dialogeihin osallistui yhteensä tuhansia asukkaita eri kieli- ja ikäryhmistä. Suomenkielisissä keskusteluissa oli mukana noin 200 osallistujaa, kun taas järjestöjen järjestämiin monikielisiin dialogeihin osallistui 88 henkilöä. Keskusteluja järjestettiin somalin, arabian, venäjän, viron, englannin ja albanian kielillä. Päihdekuntoutujien, ikääntyneiden ja romanitaustaisten haastattelut tavoittivat 76 osallistujaa. Lasten, nuorten ja huoltajien Täydellinen kaupunki – Kestävän tulevaisuuden Vantaa -dialogeissa kuultiin 3749 henkilöä, ja keskusteluja käytiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Vaikka Vantaa on koko Suomen mittakaavassa väestörakenteeltaan hyvin nuori, ovat lapset ja nuoret osallisuuden näkökulmasta hiljaisia ryhmiä, joiden ääni ei välttämättä kuulu tarpeeksi kaupungin päätöksenteossa. Täydellinen kaupunki -dialogit antoivat lapsille ja nuorille mahdollisuuden osallistua kaupungin kehittämiseen turvallisessa ympäristössä (koululuokassa, päiväkotiryhmässä tai harrasteryhmässä). Tällä tavalla saatiin koottua arvokasta tietoa tuhansilta osallistujilta. 

Kaikkien juhlavuoden dialogien tavoitteena oli selvittää, mitä vantaalaisuus ja eläminen Vantaalla merkitsevät asukkaille. Keskustelujen teemat käsittelivät Vantaan vahvuuksia, kehittämistarpeita ja asukkaiden toiveita tulevaisuudelle.

Osallistujat nostivat esiin Vantaan vahvuuksina erityisesti monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja luonnonläheisyyden. Yhteisöjen aktiivisuutta pidettiin arvokkaana, ja alueelliset tapahtumat ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat koettiin tärkeiksi. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, joka puolestaan lisää hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunnetta. Erikielisissä keskusteluissa esiin nousi lisäksi asuntojen hintataso, joka on Vantaalla edullisempi kuin muualla pääkaupunkiseudulla.

Kehittämiskohteina nähtiin turvallisuuteen, hyvinvointiin ja palveluihin liittyvät teemat. Erityisesti päihteiden käyttö, nuorten syrjäytyminen ja julkisten paikkojen, kuten asemanseudun levottomuudet herättävät huolta kaupunkilaisten keskuudessa. Myös digitaalisten palveluiden käytössä havaittiin haasteita, erityisesti ikääntyneiden ja maahanmuuttajien kohdalla. Monikielinen ja selkokielinen viestintä koettiin tärkeäksi keinoksi parantaa terveyspalveluiden saatavuutta ja tukea kotoutumista. Kaikissa eri kielillä järjestetyissä keskusteluissa nousivat kehityskohteina esiin kielikoulutuksen saatavuus ja yleinen luottamus julkisiin toimijoihin.

Keskusteluissa nousi esiin nuorten toive matalan kynnyksen kohtaamispaikoista ja ohjatusta toiminnasta. Koulujen ja nuorisotilojen rooli korostui keskeisenä tukiverkkona, mutta harrastusmahdollisuuksien saavutettavuutta haluttiin parantaa. Vantaalaiset arvostavat lähiluontoa ja viheralueita, ja niiden säilyttäminen tiivistyvässä kaupunkirakentamisessa koettiin erittäin tärkeäksi. Samalla haluttiin edistää kierrätystä ja ympäristötietoisuutta. Paikallisylpeys ja -historia koettiin tärkeänä osana identiteettiä. Saavutettavaa tietoa Vantaan historiasta toivottiin nuorten keskuuteen yhteenkuuluvuuden ja kotoutumisen edistämiseksi.

Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä asioita hyvinvoinnille, ja ne voidaan liittää laajempiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, kuten köyhyyden ja nälän vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nämä näkökulmat yhdistyvät Yhteinen pöytä -toiminnassa, jossa ruokaturva yhdistyy ruokahävikin vähentämiseen ja yhteisölliseen toimintaan. Suomessa ruoan kulutuksesta aiheutuu noin 20–25 prosenttia yksittäisen ihmisen ilmastovaikutuksista. Vuosittain syntyy noin 650 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä, josta ruokahävikin osuus on puolet. Yhteinen pöytä taistelee tätä ongelmaa vastaan lahjoittamalla hävikkiruokaa sitä tarvitseville ja tarjoamalla samalla työllistymismahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille ja vapaaehtoisille. 

Yhteinen pöytä on Vantaalla kehitetty toimintamalli, jossa kaupungin, seurakuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyö keskittyy hävikkiruoan hyödyntämiseen ja ruoka-avun jakamiseen. Verkostoon kuuluu yli 60 aktiivista ruokahävikin lahjoittajaa, kuten tukkuja, kauppoja ja elintarviketehtaita, sekä yli 90 järjestöä ja kaupungin asukastilaa, jotka jakavat ruokaa eri tavoin. Toiminnan piiriin kuuluu myös luterilaisia seurakuntia ja muita kirkollisia toimijoita. Ruoka-apu tavoittaa viikoittain noin 5 500 henkilöä, joista suurin osa on vähävaraisia ikääntyneitä, erityisesti naisia. 

Toiminnan ytimessä on Vantaan kaupungin perustama hävikkiterminaali, jonka kautta kulkeva hävikkiruoan määrä on vaihdellut viime vuosina. Vuosi 2023 oli Yhteinen pöytä -toiminnalle ennätyksellinen: ruokaa jaettiin yli 750 000 kiloa, eli noin 15 000 kiloa viikossa. Vaikka vuosi 2024 oli hieman maltillisempi (680 000 kg) lahjoitetun ruoan määrän suhteen, ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on edelleen kasvussa. Tämä johtuu muun muassa työttömyyden lisääntymisestä ja sosiaalitukien tiukentumisesta.

Vuonna 2024 Yhteinen pöytä käynnisti uuden pilottihankkeen, jossa hyödynnettiin linjastohävikkiä ruoka-apuun yhteistyössä viiden oppilaitoksen ja 11 ruoka-apua jakavan toimijan kanssa. Tämä oli tärkeä askel hävikkiruoan käytössä, sillä pääkaupunkiseudun ravitsemuspalveluissa menee hukkaan vuosittain arviolta 37 miljoonaa annosta ruokaa. 

Yhteinen pöytä tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, vahvistaen samalla yritysten ympäristö- ja sosiaalisen vastuun toteutumista. Verkosto noutaa hävikkiruokaa yli 60 vantaalaiselta yritykseltä. Näin se ehkäisee turhan jätteen syntymistä ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tukea paikallisia yhteisöjä ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

UNICEF myönsi vuoden 2024 alussa Vantaalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen kiitoksena pysyvistä muutoksista, jotka parantavat lapsen oikeuksien toteutumista sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Mallin tavoitteena on turvata lasten oikeudet ja hyvä lapsuus, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. Vantaa jatkaa lapsiystävällisyyden kehittämistä toimintasuunnitelman avulla, ja uusi suunnitelma hyväksyttiin elokuussa 2024.

Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka korostaa syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta kasvuun ja kehittymiseen sekä lapsen kuulemista. Vantaa pyrkii vahvistamaan näitä periaatteita kaikessa toiminnassaan. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta, ja Vantaa sitoutuu jatkamaan pitkäjänteistä työtään lasten oikeuksien edistämiseksi.

Lapsiystävällinen kunta -mallin puitteissa Vantaa on kehittänyt lasten ja nuorten kokeman häirinnän ja väkivallan ehkäisyä ja siihen puuttumista, ottanut käyttöön turvallisemman tilan periaatteet ja sitouttanut koko henkilöstön lapsen oikeuksien koulutukseen. Lapset ja nuoret ovat olleet aktiivisesti mukana kehitystyössä. Uudella toimintakaudella työn painopisteinä on muun muassa edistää haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallisuutta, varmistaa että lapset ja nuoret saavat tietoa omista oikeuksistaan ja tukea kiusaamisen vastaista työtä. Lisäksi tällä toimintakaudella luodaan malli lapsivaikutusten arvioinnille, jotta kaupunki huomioisi jatkossa entistä systemaattisemmin erilaisten päätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

TEPPO tarkoittaa 8.-9.-luokkalaisten joustavaa työelämäpainotteista perusopetusta. TEPPO on vantaalainen innovaatio, jossa TEPPO-oppilaiden opinnoissa vuorottelevat työssäoppimisjaksot työpaikoilla ja opetus koululla. Yhteensä työssäoppimisjaksoja on noin 5–7 viikkoa kouluvuoden aikana. Työssäoppimisjaksolla oppilas on oppimassa työelämässä tai tutustumassa opiskeluun lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Muun ajan TEPPO-oppilas opiskelee omassa lähikoulussaan omassa luokassaan ja suorittaa yläkoulua normaalisti opetussuunnitelman mukaisesti. Työelämäpainotteisessa opetuksessa noudatetaan Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Vantaalla TEPPO-oppilaaksi voi hakea jokaisessa yläkoulussa. Vuosittain TEPPO-oppilaita on koko Vantaalla yli 500. 

TEPPO-opiskelun tavoitteena on tukea nuorten omien vahvuuksien tunnistamista, motivaatiota, toimijuutta ja päätöksentekotaitoja. Nuoret oppivat työelämätaitoja ja saavat työelämätuntemusta ja urasuunnitteluvalmiuksia sekä kokemuksia erilaisista ammateista, työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista. TEPPO-oppilas voi osallistua työssäoppimisjaksolla myös toisen asteen koulutuksen tutustumisviikolle. Opintoihin voi tutustua vantaalaisessa lukiossa, ammattioppilaitos Variassa tai Mercuriassa. 

Jokainen TEPPO-oppilas saa tehostettua oppilaanohjausta ja osallistuu oppilaanohjaajan vetämään TEPPO-valinnaisaineeseen. Oppilaanohjaus tukee nuorta löytämään itselleen sopivan jatko-opiskelupaikan. Lisäksi nuoren jatko-opintovalmiudet ja itsetuntemus kehittyvät. 

TEPPO sopii kenelle tahansa oppilaalle riippumatta siitä, onko oppilaalla peruskoulun jälkeen tavoitteena siirtyä ammatillisiin opintoihin tai lukio-opintoihin tai ovatko nuoren tulevaisuuden suunnitelmat vielä selkiytymättömät. Työelämäpainotus voi toimia myös tuen muotona esimerkiksi Suomeen kotoutumisen ja suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Oppilas voi saada TEPPO-opiskelun kautta myös monipuolisuutta ja lisähaastetta opintoihinsa. 

Vantaan TEPPO-mallista on kiinnostuttu valtakunnallisesti. Toiminta on laajentunut ilman, että sitä on valtakunnallisesti säädelty, ja tästä syystä paikalliset toteutustavat vaihtelevat. Suurimpia TEPPO-toimintaa toteuttavia kaupunkeja ovat Helsinki ja Espoo, mutta toimintaa on pienemmissäkin kunnissa, kuten Pyhtäällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on katsonut, että TEPPO on pedagogisesti perusteltua ja joustava ratkaisu sellaisille perusopetuksen oppilaille, joille tavanomainen opetussuunnitelman mukainen opetus ei ole paras vaihtoehto. Tästä syystä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014) tullaan muuttamaan ja täydentämään koskien työelämäpainotteista perusopetusta. Opetushallitus ohjaa tätä työtä ja muutokset astuvat voimaan 1.8.2026.

Hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija Suvi Korhonen, mitä kaikkea sinun työhösi kuuluu?
Vastuullani ovat kunnan lakisääteiset hyvinvointiraportointi ja -suunnitelma. Raportoimme vuosittain valtuustolle kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä hyvinvointikatsauksessa ja kerran valtuustokaudessa laajassa hyvinvointikertomuksessa. Valtuustokausittain laaditaan myös hyvinvointisuunnitelma. Näiden lisäksi rakennan yhteistyötä hyvinvointialueen suuntaan erilaisissa työryhmissä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte-) neuvotteluissa. Lisäksi työpöydälläni on paljon muutakin, kuten vammaispoliittisen ohjelman laadinta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn strateginen kehittäminen sekä tiedolla johtamisen kehittäminen.

Millaista yhteistyötä teet ja kenen kanssa?
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään kunnan kaikissa palveluissa eli tehtävä on kaupunkitasoinen. Teen yhteistyötä kaikkien kaupungin toimialojen kanssa. Hyvinvointialueen kanssa teen yhteistyötä paljon ja siinä samalla myös Keravan kaupungin kanssa. Meidän hyvinvointialueemme poikkeuksellisen vähäinen kuntien määrä mahdollistaa henkilökohtaisen yhteydenpidon. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaation kanssa työskentelevät Uudellamaalla sekä valtakunnallisesti verkostoissa. Myös järjestöt ja HUS kuuluvat yhteistyöverkostooni. Yhteistyö erilaisten tahojen kanssa on hyvinvointiraportointien ja -suunnitelman kokoamista, erilaisia työryhmiä ja tiedon jakamista. 

Mikä työssäsi on haastavaa?
Isona haasteena näen sen, miten kuntalaisten sujuvat palvelut ja palvelunohjaus säilyvät hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Kuntalainen ei usein tiedä, kuka palvelun tuottaa - hän haluaa vain, että palvelut ovat sujuvia. Teemme edelleen tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jotta katvealueita ei syntyisi. Oman haasteensa työhöni tuo se, että laajasti ajateltuna kaikki kunnan työ voidaan luokitella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työksi. Tämä on sekä positiivinen asia että haaste, koska täytyy löytää olennaisimmat toimenpiteet, joiden avulla voimme aidosti vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Minkä positiivisen uutisen olet viimeksi kuullut liittyen vantaalaisten hyvinvointiin?
Olen ilahtunut siitä, että Vantaalla panostetaan kiusaamisen vastaiseen työhön koulutuksilla ja dialogisilla menetelmillä. Maksuttoman elintapaneuvonnan vakiintuminen palveluksi on myös positiivinen uutinen, ja siitä onkin saatu hyviä tuloksia. Lisäksi olen ylpeä siitä, että meillä on oma kulttuuriseen vanhustyöhön painottunut kulttuurituottaja, joka suunnittelee ja toteuttaa ikääntyneille tapahtumia ja aktiviteetteja. Näiden lisäksi selkokieliaktiivina minua ilahduttaa selkokielen lisääntynyt käyttö Vantaan viestinnässä!