Kaavoituskatsaus

Taloudellisesti kestävää ja elinvoimaista kaupunkia tehdään järjestelmällisellä suunnittelulla. Erilaisten kaavahankkeiden avulla edistämme kaupungin ja sen eri osien vetovoimaa, parannamme yritysten toimintaedellytyksiä ja varmistamme verotuloja.

Lisäksi tavoittelemme kestävää kaupunkirakennetta, joka kestää sään ääriilmiöitä ja on mahdollisimman resilientti ilmastonmuutoksen aiheuttamille seurauksille. Näin voimme hillitä kustannuksia, joita ilmastonmuutos tulevaisuudessa kaupungille aiheuttaa.

Elinvoimaista kaupunkia kaavoitamme myös yritysten kanssa yhteistyössä. Uusien työpaikkojen kannalta keskeisimmäksi sijoittumisen kriteeriksi on noussut hyvän saavutettavuuden ohella muun kaupunkiympäristön vaatimukset. Varsinkin toimitilaa halutaan rakentaa mieluiten melko valmiiseen kaupunkirakenteeseen osaksi toimivaa arjen ympäristöä. 

Ratikan kestävän kehityksen vyöhyke on nousemassa koko pituudeltaan tärkeäksi tulevaisuuden toimitilojen ja muidenkin työpaikkojen sijoittumisen paikaksi. Laajemmissa aluekehityshankkeissa kuten Fazerilan tai Väritehtaan kaavahankkeissa sekä kaupunkikeskustojen (Aviapolis ja Tikkurila) kaavamuutoshankkeissa on toiminnallisesti sekoittuneen kaupunkirakenteen tavoite hyvin tärkeä, sillä se mahdollistaa vanhojen toimi- ja työtilojen kunnostamisen tai korvaamisen uudella työpaikkarakentamisella.

Kaupunkisuunnittelun keskeisenä työkaluna taloudellisesti kestävän kaupungin varmistamisessa on kaavatalous. Kaavataloudessa lasketaan kaupunkiympäristön suunnittelun, toteuttamisen, ylläpidon ja käytön aiheuttamia menoja ja tuottamia tuloja. Kaavoitukseen liittyviä välittömiä kuluja syntyy muun muassa maanhankinnoista ja julkisten alueiden ja rakennusten rakentamisen kuluista, tuloja puolestaan tonttien luovutuksista. Kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ei ole välttämättä alkuinvestoinniltaan halvin.

Kaavataloudellista arviointia tehtäessä onkin tärkeää tarkastella kustannuksia koko elinkaaren aikana. Kaavataloudessa tarvitaan monialaista ja kauaskantoisempaa näkökulmaa, jotta sen vaikuttavuus voidaan maksimoida. Kaavatalousarviointi on jatkuvasti kehityksen alla oleva kestävän talouden prosessi, jonka vaikuttavuutta pyrimme lisäämään tälläkin kaavoitusohjelmakaudella. Tämän kaavoitusohjelmakauden aikana kaavatalouden kehittämisen painopiste säilyy kaavoituksen välittömien kulujen arvioinnissa. Yleisten alueiden toteuttamisen kustannusarviointityökalua jatkokehitetään ja käyttöä laajennetaan sekä tontinluovutustulojen arviointimenetelmiä edistetään.

Kukoistavia kaupunkikeskustoja suunnittelemalla pyrimme varmistamaan kaupunkielämän tuottaman hyödyn kaupunkilaisille. Kaupunkikeskustoissa on vetovoimaa ja toimintoja, jotka houkuttelevat ihmisiä laajemmalta alueelta käyttämään alueen palveluja ja tapahtumia.

Kukoistava keskusta syntyy kompaktista ja käveltävästä kaupunkirakenteesta, sopivasta väestötiheydestä, monipuolisista asumisen ja työn tekemisen mahdollisuuksista, riittävistä ja saavutettavista palveluista sekä erilaisista kaupunkivihreän ratkaisuista, kuten puistoista ja muista vehreistä kaupunkitiloista.

Raamit kaupunkielämälle tuottaa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti laadukkaat kaupunkitilat. Tehokas keskustarakentaminen säästää luontoa ja jättää tilaa riittäville viher- ja virkistysalueille sekä -yhteyksille.

Kehitämme keskustoja monipuolisiksi asumisen, palveluiden ja työpaikkojen alueiksi usealla eri kaavatasolla. Kaavarunkoja ja laajojen keskusta-alueiden asemakaavaluonnoksia valmistelemme Kivistön keskustassa asemakortteleiden alueella, Koivukylässä, Hakunilassa, Väritehtaan alueella ja Aviapoliksessa. 

Laajemmat alueelliset tarkastelut luovat yksittäisille, usein tonttikohtaisesti laadittaville asemakaavatöille perustan, joka tukee aluekokonaisuuden tavoiteltua kehitystä. Näillä suunnitelmilla ohjaamme kaupunkirakenteen tiivistymistä ja palveluiden sijoittumista hallitusti ja tavoitteellisesti kokonaisuus edellä.

Keskusta-alueiden asemakaavamuutoksia on vireillä muun muassa Korsossa, Myyrmäessä, Tikkurilassa, Kivistössä ja Aviapoliksessa. Keskusta-alueiden kaavahankkeita viemme eteenpäin rinnakkain valmisteilla olevien kaupunkikeskustojen kehittämissuunnitelmien kanssa.

Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on lähipalveluiden kaupunki, jossa palveluiden verkosto tuotetaan asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Varsinkin julkisten palveluiden riittävyys ja laatu on tärkeä vetovoimatekijä kaupungille. 

Merkittäviä kaavoitusohjelman 2025–2027 koulu- ja päiväkotikaavoja ovat Myyrmäen Ojahaan yhtenäiskoulu, Väritehdas 1 -asemakaava (koulu ja päiväkoti), Hakunilassa Hevoshaka, jonne kaavoitetaan suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti, lukio ja liikuntahalli sekä Jokiniemi 6 -alueen suunnitteluperiaatteet, joissa arvioidaan niin koulun, päiväkodin kuin liikuntapalveluiden sijoittumisen mahdollisuuksia alueella. Lisäksi kaavoitusohjelmassa on useita päiväkotikaavoja ympäri kaupunkia.

Kärkihanke Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo edustaa tärkeää kulttuuripalveluita lisäävää hanketta. Terveys- ja hyvinvointipalveluihin liittyen merkittävimmät kaavoitusohjelman hankkeet ovat Tikkurilan terveys- ja perhekeskus sekä Peijaksen sairaalan laajennus.

Liikuntapalveluiden kaavoitushankkeissa korostuvat lähiliikuntapaikat. Viheralueiden palvelut suunnitellaan keskeiseksi osaksi kaupunkirakennetta.

Puistoalueet ulottuvat viherverkoston kautta kaikkialle kaupunkiin niin, että lähipuistoon on aina lyhyt matka. Suurimmalle osalle kaupunkilaisista viherverkosto on alle 300 metrin päässä.

Kaupunkisuunnittelulla varmistamme riittävät aluevaraukset myös muiden muassa koirapuistoille sekä leikki- ja liikuntapalveluille, jotka ovat keskeinen osa asukaslähtöisen kaupungin palveluja.

Kaavoituksella on tärkeä tehtävä sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen luomisessa ja myönteisen kehityksen mahdollistavien kaupunkikehityshankkeiden edistämisessä. 

Sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen edellytykset huomioimme niin vanhoilla kuin uusillakin kaupunkialueilla. Vanhoilla alueilla uudistamme kaupunkirakennetta etenkin täydennysrakennushankkeiden avulla. 

Hyvin suunnitellulla täydennysrakentamisella kehitämme alueiden asunto- ja hallintamuotojakaumaa nykyistä monipuolisemmaksi ja varmistamme riittävän ja monipuolisen väestöpohjan lähipalveluiden säilymiselle ja kehittämiselle. 

Uudet alueet, kuten esimerkiksi Fazerila-Santamalmi sekä Hakunilan keskustan laajennusalueet, suunnittelemme lähtökohtaisesti asumisen mahdollisuuksiltaan monimuotoisiksi.

Toimivat joukkoliikenneyhteydet tuovat kannustimia kaupunkirakenteen uudistamiselle. Kaavoitusohjelmassa tämä näkyy sekä nykyisten asemanseutujen kehityksen vauhdittamisessa muun muassa Korsossa ja Koivukylässä että Hakunilassa varautumisessa Vantaan ratikan rakentamiseen.

Palvelurakenteen kehittäminen tasaisesti eri suuralueilla on tärkeä osa eriarvoistumiskehityksen ehkäisemistä. Sekä julkisten että kaupallisten palveluiden saavutettavuus on tärkeä osa alueiden vetovoimaa. 

Eriytymiskehitystä ehkäisemme huolehtimalla lähipalveluiden riittävyydestä ja laadusta sekä huomioimalla positiivisen kaupunkikehityksen edistämisen näkökulman myös laajemmilta alueilta ihmisiä houkuttelevien elämys- ja kulttuuripalveluiden sijoittamisessa.

Eriytymisen ehkäisyn tiekartta (ERKKO)  esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 12.8.2025. 

Vantaan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali ja luontopositiivinen vuonna 2030. Tavoite on asemakaavoituksen pitkäjänteisyys huomioon ottaen kunnianhimoinen, mutta sitäkin tärkeämpi. Nyt tehdyt valinnat vaikuttavat siihen, millaisessa kaupungissa tukevaisuuden vantaalaiset asuvat ja toimivat.

Edistämme resurssiviisautta ja hiilineutraalisuutta asemakaavoituksessa toteuttamalla Vantaan resurssiviisauden tiekarttaa. Resurssiviisauden tiekartalla edetään kuudella kaistalla, joita ovat Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, Hiilineutraali energia, Materiaalien elinkaari ja kiertotalous, Monimuotoinen luonto, Vastuullinen Vantaa sekä Hiilinielut ja kompensointi. Resurssiviisaus ja hiilineutraalisuus ovat kaupungin kaikkea toimintaa läpileikkaavia teemoja ja hyödyttävät kaupungin taloutta ja ihmisten hyvinvointia.

Asemakaavoituksen lähtökohtana hiilineutraalisuuden edistämiseksi on hiilineutraalisuusprosessi kaavoituksessa. Prosessiin liittyy tutkimista, tavoitteiden asetantaa, toteutusta ja seurantaa.

Prosessin ytimessä on kestävät suunnitteluratkaisut, joita arvioidaan ilmastoselvityksellä nimellä hiilineutraalisuusselvitys. Hiilineutraalisuuteen ohjataan esimerkiksi asemakaavamääräyksillä, maankäyttösopimusehdoilla ja tontinluovutuskilpailun ehdoilla.

Toimenpiteet hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi liittyvät moneen aiheeseen, kuten esimerkiksi rakentamiseen, energiaan, liikenteeseen, kiertotalouteen ja hiilinieluihin. Selvityksen laatiminen ja toimenpiteiden määritteleminen kaavoissa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on kirjattu Vantaan kaupunkistrategiaan (tavoite nro 17). Prosessi on yhteensopiva muuttuvan lainsäädännön ja jatkuvasti kehittyvien teknologiaratkaisujen kanssa.

Vuonna 2025 jatkamme Planect-laskurin (asemakaavojen vähähiilisyyden arviointi) käyttöä. Planect on vuoden 2024 aikana pilotoidun AVA-laskurin kaupallinen versio työkalusta asemakaavavaiheen suunnitelmien vähähiilisyyden arviointiin ja edistämiseen. Lisäksi jatkamme hankeyhteistyötä alueellisen vihertehokkuuden laskurin kehittämiseksi ARVO-hankkeessa. 

Alueellisen viherkertoimen laskeminen varsinkin laajemmissa aluekokonaisuuksissa, kuten kaavarungoissa, turvaa riittävän viherrakenteen säilymistä ja rakentamista tiivistyvässä kaupungissa.

Vuoden 2025 aikana arvioimme asemakaavahanketasolla rakentamisen vuoksi häviävien ja heikentyvien luontotyyppien kompensointimahdollisuuksia. Teemme arviota ensin karkealla tasolla siitä, kuinka moni hanke mahdollisesti vaatisi kompensaatiota. Arvioinnin edistäminen edellyttää koko kaupungin kattavan luontotyyppiselvityksen edistymistä.

Yksittäisiä hiilineutraalisuustavoitteiden kannalta tärkeitä kaavahankkeita ovat energiatuotantoon tai varastointiin liittyvät hankkeet, kuten Vantaan Energian hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitos (CCS) Vaaralassa, Neutralpath-hanke Aviapoliksessa, kiertotaloutta edistävän Sortti-aseman kaavamuutos Varistossa sekä useat hiilineutraalisuuteen pyrkivät kaavoituskohteet eri puolilla kaupunkia. Lisäksi edistämme puurakentamista useassa kohteessa.

Valtuustostrategian mukaiset kaupunkitasoiset kärkihankkeet ovat Vantaan ratikka, Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo, Tikkurilan osaamiskampus ja Kuusijärven kehittäminen. 

Vuoden 2025 kaavoitusohjelmassa näkyvät useat Ratikkakaupungin kehittämiseen liittyvät asemakaavan muutokset ratikan varrella kestävän kasvun vyöhykkeellä sekä Myyrmäen kaupunkikulttuuritalon kaavatyö. Tikkurilan osaamiskampus ja Kuusijärven kehittäminen etenevät kaavoituksen jälkeisissä rakentamisen, suunnittelun ja toteutuksen vaiheissaan.

Ratikan kaavoituksen painopiste on kääntynyt ratikkakaupungin kaavoittamisen puolelle, kun ratikan rakentamisen mahdollistavat katualueiden muutoksia koskevat ratikkakaavat on saatu valmiiksi. 

Ratikkakaupunkia kaavoitamme täydentämällä ratikan kaavarungon alueelle kasvavan ja tiivistyvän kaupungin toimintoja palveluista asumiseen ja työpaikkoihin. Tavoitteena on viihtyisä ja laadukas kaupunkiympäristö, joka tarjoaa niin uusille kuin nykyisille käyttäjilleen monipuolisia vaihtoehtoja sujuvan arjen tarpeisiin. 

Erityisesti kiinnitämme huomiota palveluiden tuottamisen oikea-aikaisuuteen ennakoimalla päiväkotien ja muiden tarpeellisten lähipalveluiden tarpeen hyvissä ajoin. 

Kaavoitusohjelmassa 2025-2027 ratikan kestävän kasvun vyöhykkeelle sijoittuu 54 kaavahanketta ja sinne rakentuu lähes 1 000 000 k-m² uutta asuin-, palvelu- ja työpaikkarakentamista.

Kaavoitusohjelmakaudella 2025-2027 suunnit- telemme uutta pientalojen suurkaupunkia eri puolille kaupunkia. Parhaimmillaan pientalojen suurkaupunki monimuotoistaa kaupunkikuvaamme ja monipuolistaa asumisen vaihtoehtoja koko kaupungissa.

Pientaloilla voimme myös monipuolistaa asuntokantaa korkean tehokkuuden keskusta-alueilla ja toisaalta täydentää vanhoja lähiöitä. Täydennämme myös vanhoja, väljiä pientaloalueita ja mahdollistamme monimuotoisempaa pientaloasumista erillispientalojen sekaan.

Pientaloalueiden kaavoituksessa huomioimme alueiden keskenään erilaiset luonteet. Osalla alueista on luontevampaa rakentaa tehokkaammin ja toisilla taas väljemmin niiden liikenteellinen sijainti ja muut tekijät kuten alueen kaupunkikuva huomioiden. 

Pientalojen kaavoitus on osa monivuotista pientalo-ohjelmaa. Pientalo-ohjelmassa kiinnitämme huomiota muun muassa tiivistyvien alueiden tasapainoiseen kehitykseen ja vehreyden turvaamiseen. Pientaloiksi katsomme omakoti-, pari- ja rivitalot.

Pientalorakentamisen mahdollisuuksia tarkastelemme kaavarunko- ja suunnitteluperiaatetasoilla esimerkiksi Kivistön alueella Rauhalanlaaksossa sekä Hiekkaharjun aseman läheisuudessa Jokiniemi 6 -alueella. Katrinebergin alueen suunnittelu etenee vuonna 2025 asemakaavavaiheeseen loppuvuodesta 2024 ratkenneen ideakilpailun siivittämänä.

Pientalojen suurkaupungin haasteena on kokonaistaloudellisuus. Pientaloalueiden kaavataloudellinen kannattavuus on lähtökohtaisesti usein heikompi kuin kerrostaloalueilla. Pientaloalueet eroavat kuitenkin keskenään rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.

Vuonna 2024 selvitettiin kaupungin sisäisenä työnä yleiskaavan mahdollistamien laajojen pientaloaluevarausten ominaispiirteitä ja toteuttamisen edellytyksiä. Tarkastelun johtopäätöksinä kaavoitusohjelmassa 2025-2027 on useita erilaisia pientalokaavoja mahdollistamassa vaihtoehtoisten asumisunelmien toteuttamista.

Vuonna 2025 on tarkoitus toteuttaa myös pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen konsulttiselvitys pientaloalueiden taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyen.