Satomäentielle kerrostaloja
Osoitteeseen Satomäentie 1 suunnitellaan uusi asuinkortteli 70-luvun kaksikerroksisten talojen tilalle. Valkoisenlähteentien varteen osoitetaan paikka kivijalkaliiketilalle. Samalla mahdollistetaan Valkoisenlähteentien jatke itään päin Satomäen kohdalta.
Sijainti
Kaavamuutosalue sijaitsee Jokiniemessä. Alue rajautuu lännessä Olkikujaan, etelässä Oljenkorteen, Satomäentiehen ja Gammelkullantanhuan asuinkortteleihin sekä idässä Keravanjokeen. Pohjoisessa kaava-alue ulottuu Jyväpuiston ja Karhunrannan reunamille.
Kaavoitettavassa korttelissa osoitteessa Satomäentie 1 on 1970-luvulla rakennettuja opiskelija-asuntoina toimivia luhtitaloja. Alue sijaitsee noin kilometrin päässä Hiekkaharjun asemasta.
Asamakaavan muutos
Kaavamuutos mahdollistaa Satomäentien ja Valkoisenlähteentien risteyksen lounaispuolella sijaitsevan asuinrakennusten korttelialueen (A) muutoksen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) sekä Valkoisenlähteentien tarkistetun linjauksen Olkikujan ja Keravanjoen välisellä osuudella.
Korttelin länsi- ja etelänaapureina on 1970- ja 1980-luvuilla valmistuneita kerrostaloja. Satomäentien itäpuolella on 2010-luvulla valmistuneita kaksikerroksisia luhti- ja paritaloja. Korttelin nykyiset rakennukset ovat kerrostaloiksi laskettavia matalia opiskelija-asunnoiksi suunniteltuja luhtikäytävärakennuksia.
Nämä 1970-luvulla rakennetut kaksikerroksiset rakennukset puretaan ja korvataan seitsemällä 4–5 kerrosta korkealla asuinkerrostalolla ja kahdella matalammalla asuinrakennuksella, jotka voidaan toteuttaa rivi- tai luhtitaloina. Kaksikerroksiset rakennukset sijoittuvat Satomäentien reunaan.
Valkoisenlähteentien varteen edellytetään yhtä liiketilaa.
Asumista palvelevat tilat sijoittuvat osittain asuinkerrostaloihin, osittain talousrakennuksiin. Valkoisenlähteentien varressa asuinkerrostalojen väleihin sijoittuvat talousrakennukset rajaavat katutilaa ja suojaavat pihan oleskelu- ja leikkialueita liikennemelulta.
Valkoisenlähteentien tielinjaus muuttuu korttelin kohdalla pohjoisemmaksi, ja kaava-alueen puisto- ja lähivirkistysalueet muuttuvat tien reunamilla katualueeksi. Nykyinen kortteli laajenee 14 148 neliöstä 14 873 neliöön, josta AK-korttelialueen osuus on 11 606 ja LPA-korttelialueen 3 267 neliötä. AK-korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 10 910 kerrosneliömetriä, josta asumisen osuus on 10 850 ja liiketilan osuus 60 kerrosneliömetriä. AK-korttelialueen tehokkuusluku e on 0,94 ja koko korttelin 0,73. Aikaisempi korttelin tehokkuus oli e = 0,3 ja rakennusoikeus 4 245 kerrosneliömetriä, eli kasvua on 6 665 kerrosneliömetriä.
Rakennukset ovat kantavilta rakenteiltaan ja julkisivuiltaan pääosin puuta, mikä tukee kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Satomäenrannan arvokas kulttuuriympäristö on otettu huomioon rakennusten massoittelussa, kattomuodossa, julkisivumateriaaleissa ja värityksessä sekä säilyttämällä olevaa arvopuustoa. Rakennukset ovat harjakattoisia, ja julkisivuväreinä tulee käyttää värikylläisiä, luonnonmukaisia ja aikaa kestäviä värisävyjä.
Avoimen pelto- ja jokimaiseman puolella korttelin itäosassa on pienimittakaavaista rakentamista, vehreää puistomaista piha-aluetta ja neljä suojeltavaa jalavaa. Valkoisenlähteentien varsi, joka yleiskaavassa on katukuvan kehittämisvyöhykettä, jäsentyy laadukkaaksi ja sen varrelle sijoittuu liiketila.
Ajoyhteys kortteliin on Satomäentien suunnasta, ja autopaikat sijoittuvat maantasoon korttelin etelä- ja länsilaidoille. Olkikujan ja Oljenkorren kevyen liikenteen reittien varsilla säilytetään nykyistä puustoa. Korttelin vehreys ja viihtyisyys varmistetaan vihertehokkuuden tavoiteluvulla 0,9.
Kaava-alueen sijainti pohjavesialueella on otettu huomioon hulevesien käsittelyssä.
Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja mahdollistaa yleiskaavan mukaisen Valkoisenlähteentien linjauksen Keravanjoelle asti. Katualueen muutos on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Valkoisenlähteentietä jatketaan Hanabölen rantatieltä Lahdentielle, jolloin Valkoisenlähteentie jatkossa ulottuu kokonaisuudessaan Lahdentieltä aina Tuusulanväylälle asti.
Katulinjaus on jo voimassa olevassa asemakaavassa. Asemakaavan muutoksella tehdään tarkistuksia kadun tilajärjestelyihin.
Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntatekniikkaan ja on yhdyskuntarakenteellisesti sekä -taloudellisesti perusteltua.
Hanke uudistaa alueen kaupunkikuvaa, lisää alueen toimeliaisuutta ja monipuolistaa alueen asuntokantaa mahdollistamalla esteettömiä puutaloasuntoja hyvien virkistysyhteyksien läheisyyteen.
Päätöskäsittely
Kaupunkiympäristölautakunta 11.2.2025. Asia poistettiin listalta hankkeen toimesta.