Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma

Sosiaalisesti kestävä Vantaa -strategiateeman suunnitelma eli Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma koostuu neljästä kärkiteemasta: 1. Vaikuttavuutta tiedolla johtamisella, 2. Lapsikeskeinen investointistrategia, 3. Hyvinvointia koulutuksesta, työllisyydestä sekä terveydestä, 4. Kukoistavat kaupunkikeskukset. Ensimmäisessä kärkiteemassa eli ”Vaikuttavuutta tiedolla johtamisella” luodaan paremmat puitteet tiedolla johtamiselle sekä vaikuttavuuden tutkimiselle. Tavoitteena on yhdistää saatavilla olevaa tietoa eriarvoisuudesta ja hyvinvoinnista, kuten koota erilaisista projekteista, rekistereistä sekä väestökyselyistä saatua tietoa ja muodostaa kokonaiskuva. Mallissa edistetään jatkuvan kehittämisen periaatteita, suunnitelmallisuutta sekä yhteistyötä toimialojen ja kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Uudessa rakenteessa ohjelman johtoryhmällä on konsultoiva rooli toimialoille ja se pyrkii arvioimaan eriarvoisuuden tilaa sekä edistämään sen ehkäisyä toimialat ylittävällä työllä.

Toisessa kärkiteemassa eli ”Lapsikeskeinen investointistrategia” on kaksi alateemaa, jotka ovat “Vantaasta lapsiperhemyönteisin kunta” sekä “koulutuksellisen eriarvoisuuden torjuminen”. Teeman ydinviesti on se, että lapsiin kohdistuvat panostukset voivat lisätä merkittävästi heidän hyvinvointiaan ja pidemmällä aikavälillä vähentää kalliiden korjaavien palveluiden käyttöä. Pyrimme tähän muun muassa nuorisotyön, Tempo-orkesteritoiminnan, kasvatus- ja lastenhoitoavun sekä koulutuksen avulla. Tulemme kehittämään koulutuksellisen eriarvoisuuden torjuntaan kohdennettuja toimenpiteitä ja kokeiluja. Uskomme, että yhdessä uuden tiedolla johtamisen rakenteen kanssa voimme kehittää uusia vaikuttavampia toimenpiteitä.

Kolmannessa kärkiteemassa eli ”Hyvinvointia koulutuksesta, työllisyydestä sekä terveydestä” on myös kaksi alateemaa, jotka ovat ”koulutus ja työllisyys” sekä ”terveys”. Näemme, että lasten hyvinvointi riippuu vahvasti myös vanhempien hyvinvoinnista, joka on vahvasti yhteydessä sosioekonomisiin taustatekijöihin sekä terveyteen. Tuemme maahan tulleita sekä muita kaupunginosissa asuvia muun muassa panostamalla työllisyyttä edistävään suomen kielen opetukseen ja aikuisopiston maahanmuuttajille suunnattuun tukeen sekä edistämällä erityisesti maahanmuuttajaäitien kouluttautumista ja työllistymistä. Kaupunginosiin perustetaan vertaisohjaamiseen pohjautuvia lähiliikuntaryhmiä sekä ohjattuja koululaisurheilujoukkueita, mitkä edistävät, terveydellisten elintapojen ohella, asukkaiden yhteisöllisyyttä ja vahvistavat koulujen ja kaupunginosien yhteenkuuluvuutta.

Neljännessä kärkiteemassa eli ”Kukoistavat kaupunkikeskukset” on myös kaksi alateema, joista ensimmäinen on ”Lähiöistä eläviä, moninaisia ja yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja”. Koemme, että monissa Vantaan lähiöissä on potentiaalia nousta eläviksi, moninaisiksi sekä yhteisöllisiksi paikoiksi, joissa olisi runsaasti asukaslähtöistä toimintaa tapahtuma- ja kulttuurituotannosta lähiliikuntaan. Kaupunginosien suunnan kääntäminen tätä kohti vaatii kuitenkin erityisesti alueelle jalkautumista, vuorovaikutusta, alueen toimijoiden tuomista yhteen, tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä yhteisöllisyyden rakentamiseen vaadittavia resursseja. Täten tavoitteena on kehittää suuralueita ja kaupunginosia yhteisökehittäjämallilla, jossa pääideana on alueen asukkaiden ja yhteisöjen voimaannuttaminen ja yhteen tuominen. Lisäksi turvallisuuteen, päihteiden käyttöön ja levottomuuteen tullaan kiinnittämään huomiota muun muassa Nordic Safe Cities -yhteistyön sekä kohdistetun toimintarahan avulla.

Kukoistavien kaupunkikeskusten toisena alateemana on ”Raidekaupunkia rakentamassa”. Vantaan aluekeskustat ovat usein vaa’an kieliasemassa, kun tarkastellaan alueiden kehittymismahdollisuuksia. Tähän kiinnitetään huomiota muun muassa keskustojen kehittämissuunnitelmilla ja suuralueiden viestintäbrändeillä sekä kaupunkiympäristön toimialalle perustetulla segregaatiotyöryhmällä, joka muun muassa seuraa merkittävien hankkeiden etenemistä (esim. Vantaan ratikka). Monipuolista ja sosiaalisesti kestävää kaupunkia rakennetaan myös maa- ja asuntopolitiikalla.  Toivomme, että muodostettavat taloyhtiöklubit toimisivat alustana taloyhtiöiden yhteiskehittämiselle (putkiremonteista energiaremontteihin ja urbaanin ruoan tuotantoon). Lisäksi taloyhtiöklubit, yhdessä yhteisökehittäjämallin kanssa, voivat mahdollistaa paremmat edellytykset naapuruston osallistamiselle, turvallisemman ympäristön luomiselle, yhteisöllisyyden vahvistamiselle sekä paremmalle aluekehittämiselle.

Ohjelma kohdistaa toimenpiteitä erityisesti viiteen kaupunginosaan, jotka valitiin seuraavien kriteerien mukaan: pienituloisuusaste 2019, korkeintaan perusasteen käyneiden osuus 25–44-vuotiaista 2020, työttömyysaste 2019, muunkielinen väestönosuus 0–6-vuotiaista 2021. Ohjelma ei kuitenkaan ole rajattu pelkästään näihin kaupunginosiin, vaan alueille voidaan kohdistaa toimia, joissa havaitaan alueellista eriytymistä. Toisaalta eriarvoistumiskehityksen torjuminen voi myös vaatia kaupunkitasoista toimintaa.

Kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä seuraavat ohjelman toimeenpanoa. Ohjelmasta raportoidaan vuosittain myös kaupunginvaltuustolle.

Strategiaohjelman toteutus kytketään kaupungin organisaatioon kaikilla tasoilla. Ohjelman onnistuminen edellyttää uusia toimintamalleja toimiala- ja organisaatiorajat ylittävälle työlle. Jotta tämä toteutuu, toimintaohjelman toteutus kytketään jo olemassa oleviin kaupungin johtamis- ja koordinaatiorakenteisiin. Toimintaohjelmalle nimetään johtoryhmä, jossa on edustajat kaikilta toimialoilta, sekä tarvittaessa asiantuntijaryhmiä.