Henkilöstökertomus 2024: Hyvinvoiva henkilöstö, turvallinen työpaikka

Työterveyshuoltoyhteistyötä on toteutettu kahden palveluntuottajamme, Terveystalon ja Lääkärikeskus Aavan, kanssa tiiviisti yhteistyössä. Myös työeläkevakuuttajamme Keva on osallistunut työterveyshuoltoyhteistyöhön. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon on panostettu toimintasuunnitelman mukaisesti ja toimintamalleja on tarkennettu muun muassa Kevan tuomien huomioiden avulla. Käyntitilastoiden perusteella havaitaan, että esimerkiksi työfysioterapeutin ennaltaehkäiseviä palveluja on käytetty enemmän kuin vuonna 2023, mikä on hyvä ja oikea suunta, sillä tuki- ja liikuntaelinperusteisia sairauspoissaoloja on ollut runsaasti. Tuki- ja liikuntaelinperusteisia poissaoloja oli kolmanneksi eniten kaikista sairauspoissaoloista.  

Sairauspoissaoloprosentti oli vuonna 2024 kaupunkitasoisesti 6,02 (Lähde: henkilöstöjärjestelmä Hertta). Sairauspoissaoloprosentit toimialoittain olivat seuraavat: kajo 4,38; kaku 4,36; kato 4,37 ja kaso 6,64. Prosenttiyksiköiden valossa näyttää siltä, että sairauspoissaolot ovat hieman laskeneet kasvatuksen ja oppimisen toimialalla, mutta nousseet kaupunkistrategian ja johdon (nykyinen konsernijohto ja elinvoima) sekä kaupunkiympäristön toimialalla. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalla sairauspoissaolot näyttävät pysyneet samoissa lukemissa kuin vuonna 2023. 

Suurimpana sairauspoissaoloryhmänä jatkaa edelleen diagnoosiluokka muut, joista suurin osa on esihenkilöiden myöntämiä sairauspoissaoloja ja lisäksi tämä luokka sisältää ryhmän pieniä diagnooseja, jotka kootaan tähän yhteen. Toiseksi suurin poissaoloryhmä oli mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja kolmantena tuki- ja liikuntaelinperusteiset poissaolot. Mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja oli kuitenkin vuoden 2024 aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinperusteiset poissaolot ovat kasvaneet runsaasti vuodesta 2023 erityisesti varhaiskasvatuksen palvelualueella. 

Alkuvuodesta 2024 Hertan toiminto sairauspoissaoloihin liittyvistä herätteistä saatiin käyttöön. Ajoittain häiriöitä on ollut, mutta apuväline on otettu ilolla vastaan esihenkilötyöhön. Esihenkilöt kirjaavat HR-järjestelmä Herttaan sairauspoissaoloherätteiden keskustelujen toteutumisesta päivämäärän, jona välkekeskustelu (työkykykeskustelu) on käyty. Välkekeskusteluja on kirjattu Herttaan vuonna 2024 yhteensä 2945 kappaletta. Eniten välkekeskusteluja käytiin ja niiden päivämääriä kirjattiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelualueilla kasvatuksen ja oppimisen toimialalla, joissa on myös eniten henkilöstöä. 

Pitkittyneitä sairauspoissaoloja seurataan säännöllisesti yhteistyössä työterveyshuollon ja kaupungin sisäisten toimijoiden, työkyky- ja työsuojeluasiantuntijoiden kanssa.  

Työterveyshuoltojen vastaanottokäyntejä oli eniten kasvatuksen ja oppimisen toimialalla ja erityisesti perusopetuksen palvelualueella. Eniten hyödynnetty työterveyshuollon ammattilainen oli työterveyslääkäri ja myös yleislääkäriä on käytetty runsaasti. Työkykyneuvotteluja käytiin kolmikantana yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken vuoden 2024 aikana 321 kertaa. Vastaanottoja sekä neuvotteluja on toteutettu niin lähi- kuin etävastaanottoina aina tilanteeseen sopien. Etävastaanotto on vakiintunut yhdeksi työterveyshuollon toimintamuodoksi ja se tulee näkymään jatkossa vielä enemmän työpaikkaselvityskäynneissäkin. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2024 olivat noin 3 miljoonaa euroa. 
 

Mielen voimalinja on ollut Lääkärikeskus Aavan toteuttamaa matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin tukipalvelua. Mielen voimalinjalle sai hakeutua kaupunkitasoisesti kaikilta toimialoilta joko oma-aloitteisesti työntekijä itse tai työterveyshuollon ammattihenkilö ja esihenkilö on voinut suositella hakeutumaan sen pariin. Mielen voimalinjan palvelua käytettiin vuoden aikana yhteensä 310 kertaa. Tavallisimmin hoitopolku Mielen voimalinjaa hyödyntäen koostui 1–5 käynnistä. 

Jopa 93 prosenttia Mielen voimalinjan palvelukyselyyn vastanneista käyttäneistä työntekijöistä on kokenut saamansa avun ja palvelun hyödylliseksi Aavan toteuttamassa palvelukyselyssä (tilannetieto 09/2024). Palvelun laatua seurattiin hoitopolun alku- ja loppupäässä käyttäjille suunnattujen kyselyiden avulla. Loppukyselyn kaikilla osa-alueilla tapahtui paranemista verrattuna alkukyselyyn. Arvio omasta työhyvinvoinnista oli parantunut kyselyyn vastaajilla keskimäärin 20 prosenttiyksikköä hoitopolun lopussa alkuun verrattuna. Myös työterveyshuollon ammattihenkilöt raportoivat Mielen voimalinjan näkyneen positiivisena ilmiönä heillä. 

Mielen voimalinja on toteutettu erillisen työvoimapula-alojen saatavuusohjelman rahoituksen kautta eikä ole kuulunut työterveyshuollon perussopimukseen, joten palvelun käyttö on loppunut vuoteen 2024, eikä ole enää käytettävissä vuonna 2025. 
 

Työvoimapula-alojen saatavuusohjelman rahoituksella on työterveyskumppaniltamme Terveystalolta hankittu työkykyä tukevaa työkykyvalmentajan palvelua osaksi työkykyprosessiamme jo kahden vuoden ajan. Työkykyvalmentajan tehtävänä on löytää keinoja työntekijän jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi ja tukemiseksi kunkin yksilölliseen tilanteeseen sopivalla tavalla.  

Vuoden 2024 aikana toteutui yhteensä 141 vastaanottokäyntiä erilaisiin työkyvyn tuen tilanteisiin liittyen. Palvelu on ollut käytettävissä kaikilla kaupungin toimialoilla. Työkykyvalmentajan vastaanotoille on ohjattu henkilöitä työterveyshuollon ammattihenkilön lähetteellä oikea-aikaisesti sekä Lääkärikeskus Aavasta että Terveystalosta. Työkykyvalmentajan hyödyntäminen työkykytilanteiden yhteydessä on päättynyt vuoden 2024 loppuun. Palaute työkykyvalmentajan vastaanotoista on ollut kiitettävää. 
 

Kevan kanssa on myös työstetty työhyvinvoinnin vuosikelloa, jonka pilottina aloitti varhaiskasvatuksen palvelualue. Työhyvinvoinnin vuosikelloon on koottu säännöllisesti toistuvia toimenpiteitä ja mittareita, joiden avulla seurataan ja kehitetään työhyvinvointia. Vuosikello tuo tähän systemaattisen apuvälineen. Työhyvinvoinnin vuosikellomalli otetaan käyttöön toimiala ja palvelualue kerrallaan. 

Alun perin varhaiskasvatuksen toiveesta kehitettiin Puheeksioton työpaja -tuote, jota palvelualueiden on jatkossa mahdollista tilata esihenkilöiden kouluttamiseen puheeksiottoihin liittyen. Tuote kehitettiin Kevan kanssa yhteistyössä. Puheeksioton työpajat pidettiin kaikille varhaiskasvatuksen esihenkilöille syksyn 2024 aikana ja myös teeman tulevat koulutuskumppanimme osallistuivat työpajoihin. 
 

Työturvallisuusjärjestelmä Tutkaan tehtyjen ilmoitusten määrä pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (reilut 5 100 ilmoitusta vuodessa), ilmoituksista 88 prosenttia oli tehty kasvatuksen ja oppimisen toimialalta. Kaikista ilmoituksista suurin osa (64 %) oli uhka- tai väkivaltailmoituksia. Työtapaturmailmoituksia tehtiin vakuutusyhtiölle 786 kappaletta, joista on aiheutunut tammikuun alkuun 2025 mennessä yhteensä 2 273 sairauspäivää. 

Niin työssä kuin työmatkalla tapahtuneiden työtapaturmien määrä pysyi kaupunkitasoisesti samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattaessa, joskin eroja oli eri toimialojen osalta: kasvatuksen ja oppimisen toimialalla korvattujen työtapaturmien määrä lisääntyi 14 prosenttiyksiköllä, kun kaikilla muilla toimialoilla tapaturmien lukumäärät vähenivät. Työtapaturmista aiheutuneet hoitokustannukset kasvoivat 16 prosentiyksikköä, keskivahinkojen kustannusten pysyttyä kuitenkin samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (786 €). Vuoden 2024 vakuutusmaksuun kohdentuu lisäksi noin 350 000 euron kustannusvaikutus vuonna 2022 tapahtuneen työtapaturman seurauksena. Vuonna 2024 kilpailutettiin lakisääteinen tapaturmavakuutus, minkä perusteella vakuutusyhtiö vaihtuu vuoden 2025 alussa LähiTapiolasta Pohjolaksi.   

Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi valmistui kaksi videota työyhteisöjen käyttöön, videot tuotettiin työsuojeluhenkilöstön ja kaupunkiturvallisuustiimin yhteistyössä. Toisessa videossa käsitellään teemaa, mikä on uhka- ja väkivaltatilanne työssä ja mitä siitä voi seurata. Toista videota työyhteisöt voivat hyödyntää silloin, kun päivittävät yksikön omia toimintaohjeita väkivaltatilanteisiin liittyen. 

Vuoden 2024 aikana saatiin työturvallisuusjärjestelmä Tutkaan sisäilmasto-osio työolojen haittojen ja vaarojen arviointiin sekä työturvallisuusilmoittamista täydentämään ilmoituskanava liittyen epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Työsuojeluhenkilöt laativat työyhteisöille suunnatun koulutuksen liittyen vastuullisen työkäyttäytymisen teemaan. Vuonna 2024 kyseistä koulutusta tilattiin etenkin kasvupalvelujen työyksiköihin. Vuoden aikana otettiin käyttöön kilpailutettu työyhteisösovittelupalvelu. 
 

BreakPro-taukoliikuntasovellus toimii automaattisena asennuksena koko henkilöstön työkoneilla. BreakPro koostuu erilaisista lyhyistä harjoitteista, jotka soveltuvat mainiosti taukoliikuntaan työpäivän aikana. Yksi harjoitus on muutaman minuutin mittainen taukoliikuntavideo, joita löytyy sovelluksesta runsaasti erilaisia eri lihasryhmille suunnattuina. BreakPron käyttäjiä on ollut vuoden aikana noin 1 000. 

Vuoden 2024 uutuutena henkilöstölle otettiin käyttöön kuntokeskus Elixian SatsOnline-palvelu, mikä mahdollistaa ohjatun onlineharjoittelun myös kotioloissa erilaisten tallenteiden avulla. Myös SatsOnline tarjoaa lyhyitä taukoliikuntavideoita työpäiviin pidempien harjoitusten lisäksi. Palvelu sisältää sekä lyhyitä taukoliikuntaan sopivia videoita että pidempiä harjoituksia eri kielisinä. SatsOnline palveluun kirjautui vuoden aikana yhteensä 1 200 käyttäjää ja suosituimpiin harjoitteluvideoihin nousi harjoitteita laidasta laitaan, kuten esimeriksi Pilates ja Core work out. SatsOnline on käytössä myös vuonna 2025 ja lisäksi Vantaan kaupungin työntekijöille on jatkossakin mahdollista harjoitella eri yhteistyökuntosaleilla alennuskoodien kautta sekä kuntosali- että ryhmäliikunnan parissa muun muassa Elixiassa.