VLR-raportti luku 1: Johdanto
Vastuullinen Vantaa kuuluu kaikille – Vantaan kestävän kehityksen raportointi 2025 on järjestyksessä kolmas vapaaehtoinen raportti (Voluntary Local Review, VLR), jossa kerrotaan, miten Vantaa edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 2021, ja samana vuonna kaupungin johtoryhmä linjasi, että raportti toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi.
Vastuullinen Vantaa kuuluu kaikille – Vantaan kestävän kehityksen raportointi 2025 on järjestyksessä kolmas vapaaehtoinen raportti (Voluntary Local Review, VLR), jossa kerrotaan, miten Vantaa edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 2021, ja samana vuonna kaupungin johtoryhmä linjasi, että raportti toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi.
Vuonna 2015 YK:ssa sovittiin globaalista kestävän kehityksen toimintaohjelmasta, Agenda 2030:sta. Toimintaohjelman tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys ja edistää ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta kestävää kehitystä. Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta (sustainable development goals, SDG), joilla on yhteensä 169 alatavoitetta. Nämä tavoitteet tulisi kaikkien maiden yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Kaupungit ovat erittäin merkittäviä kestävän kehityksen toimijoita, ja suurin osa kestävän kehityksen tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, että niihin vaikutetaan voimakkaimmin juuri paikallis- eli kuntatasolla. Kaupungeissa tavoitteet on usein määritelty kunnianhimoisemmiksi kuin kansalliset tavoitteet, esimerkiksi hiilineutraaliuden osalta, ja kaupunkien on mahdollista olla kestävän kehityksen edelläkävijöitä.
Vantaa on mukana siinä kasvavassa kaupunkien joukossa, joka raportoi SDG-tavoitteiden edistymisestä vapaaehtoisen VLR-raportoinnin kautta. Tämä kertoo kaupunkimme sitoutumisesta kestävän kehityksen kaikkien ulottuvuuksien edistämiseen paikallisesti ja laajemmin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Sitoutuminen on kirjattu myös Vantaan kaupunkistrategiaan, ja siellä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli SDG:t on jaoteltu strategiateemojen alle.
Tämän raportin on koonnut työryhmä, jossa oli edustus kaikilta toimialoilta. Muilta kaupungin asiantuntijoilta on pyydetty tekstejä ja täydennyksiä tarpeen mukaan. Raportti on jäsennelty strategiateemojen mukaan, mikä tukee kytköstä kestävän kehityksen ja strategiatyön välillä.
Olemme nostaneet joitakin esimerkkejä Vantaan hyvistä käytännöistä jokaisen strategiateeman yhteyteen. Vantaalla tehdään paljon muutakin mikä edistää kestävää kehitystä – itse asiassa kaikki, mitä kaupungilla tehdään voisi perustellusti näkyä tässä raportissa, ja siksi valintoja on tehtävä. Enemmän esimerkkejä Vantaan hyvistä käytännöistä ja kehitystyöstä voi lukea edellisistä raporteistamme.
Vantaa kaupunkina
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, jonka asukasluku oli vuoden 2024 lopussa 251 405. Kaupunki jatkaa nopeaa kasvuaan, ja sen asukkaat puhuvat yli 120 eri äidinkieltä. Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki, jossa väestönkasvu perustuu erityisesti maahanmuuttoon. Vantaa panostaa asukkaidensa hyvinvointiin, kestävään kehitykseen ja kansainvälisyyteen, mikä lisää kaupungin vetovoimaa ja monikulttuurisuuden vahvistumista.
Vantaa sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu pääkaupunkiseutuun. Sen rajanaapureita ovat Helsinki, Espoo, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava ja Sipoo. Kaupunki on jaettu seitsemään suuralueeseen ja 61 kaupunginosaan, joiden keskuksista Tikkurila toimii hallinnollisena ytimenä. Vantaa on kuitenkin monikeskuksinen kaupunki, jossa ei ole yhtä selkeää pääkeskustaa. Vantaalla sijaitsee myös Suomen suurin kansainvälinen lentoasema. Vantaan monipuolinen elinkeinorakenne ja erinomaiset liikenneyhteydet edistävät kaupungin kehitystä.
Tyypillistä vantaalaista maisemaa ovat kallioiset mäet, metsät ja jokien varsien laajat peltoaukeat. Tiiviiden keskustojen lisäksi alueen ilmeeseen kuuluvat laajat omakotialueet. Metsät, viljelysalueet sekä rakennetut ja muut ihmistoiminnan voimakkaasti muokkaamat ympäristöt tarjoavat paljon erilaisia elinympäristöjä suurelle joukolle kasvi- ja eläinlajeja. Leudomman ilmaston ja suotuisan maaperän vuoksi Vantaa kuuluu luonnoltaan Suomen rikkaimpiin alueisiin. Laajat viheralueet ja hyvin saavutettavat virkistysmahdollisuudet tekevät kaupungista viihtyisän paikan asua, ja suurin osa asukkaista asuu alle 300 metrin päässä viheralueesta.
Vantaa kuuluu pitkäjänteisellä ympäristötyöllään Suomen edelläkävijäkuntiin. Vantaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030 ja kaupunki panostaa innovatiivisiin ratkaisuihin ja ympäristövastuun edistämiseen.
Vuonna 2024 Vantaa juhli 50-vuotista kaupunkihistoriaansa teemalla "Kotona Vantaalla". Juhlavuoden kunniaksi kaupunki tarjosi muun muassa maksuttoman kaupunkipyöräkauden ja perusti yli miljoonan euron juhlarahaston lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen. Puolen vuosisadan aikana Vantaasta on kasvanut urbaani, jatkuvasti kehittyvä ja elinvoimainen kaupunki, joka jatkaa määrätietoista työtään asukkaidensa ja ympäristönsä hyväksi.
Vantaan historia
Vantaan historia on pitkä. Alueen alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1351, ja myöhemmin pitäjästä tuli maakunta. Vantaan kauppala syntyi vuonna 1972, ja Vantaasta tuli kaupunki vuonna 1974. Maalaiskunnasta kehittyi urbaani ja nopeasti kasvava keskus pääkaupungin kupeeseen, joka on vuosikymmenten aikana houkutellut uusia asukkaita moderneilla lähiöillään, erinomaisilla liikenneyhteyksillään sekä luonnonläheisyydellään.
Vantaa on vuosien varrella panostanut edistyksellisiin palveluihin, kuten neuvoloihin, varhaiskasvatukseen ja mammografiaseulontoihin, joissa se on ollut valtakunnallinen edelläkävijä. Vantaasta on 50 vuoden aikana tullut Suomen kansainvälisin kaupunki, ja Vantaalle onkin rakentunut oma kaupunkikulttuuri, jossa yhteisöllisyys on tärkeä voimavara. Nopeasti kasvanut ja kehittynyt Vantaa on vakiinnuttanut asemansa itsenäisenä, edistyksellisenä ja monimuotoisena osana pääkaupunkiseutua.