Tietoa maaperästä rakentajille

Tyypillistä Vantaalla ovat vuorottelevat kalliorinteet ja savikkolaaksot, jotka paikoin muodostavat laajoja tasaisia savikkopeltoaukeita. Esimerkiksi Tikkurilan Viertolan alue on vanhaa savipeltoa.

Kallioiset mäkialueet voivat kohota pehmeikköjen reunoilla hyvin jyrkkäpiirteisesti tasaisia maa-alueita korkeammalle. Savikkolaaksoissa maapeite on usein noin 10–20 metrin paksuinen. Lisäksi pohjaveden pinta voi olla lähellä maanpintaa.

Vantaalla näkyvät tyypilliset eteläsuomalaisen rannikkoalueen geologiset piirteet. Vantaan maaperän nykytilaan ovat vaikuttaneet merkittävästi viimeisin jääkausi etenemis- ja sulamisvaiheineen sekä Itämeren kehitysvaiheet noin 13 000–8 000 vuotta sitten.

Vantaan alueella kulkee myös kaksi alueen maastoa muokannutta jokea, Vantaanjoki ja Keravanjoki. Näiden lisäksi Vantaalla on useita puroja ja suuria ojia. Vaikka peruskallion päällä olevat maakerrokset ovat muodostumina geologiselta iältään suhteellisen nuoria, kallioperä on iältään maapallon vanhimpia geologisia muodostumia.

Jos voimassa oleva asemakaava ei kiellä kellarin rakentamista, kellarin saa rakentaa edellyttäen, ettei siitä aiheudu vahinkoa ympäristölle. Kellarin rakentamiselle on kuitenkin ehtoja ja rajoituksia.

Esimerkiksi savialueilla pohjavesi alenee käytännössä aina, mikä aiheuttaa ympäristöön painaumariskin saven varaan perustetuilla rakenteilla ja tonttialueilla. Myös mahdollisten puupaaluperustusten lahoamisriski on olemassa.

Maanalainen kellari voidaan toteuttaa vesitiiviinä, jolloin pohjaveden alenemaa ei synny. Vesitiivis rakenne on kuitenkin kallis ja kosteusvaurioille riskialtis rakenne.

Rakennettaessa tulva-alueella tai viemäriverkoston padotuskorkeuden alapuolella, on vastuu vahingoista aina kiinteistön omistajalla.

Kantavilla moreeni- ja kallioalueilla kellarin rakentamismahdollisuudet ovat usein hyvät.

Kellarin rakentamisedellytykset kannattaa aina selvittää ennen tontin hankkimista. Rakentamisen edellytykset selvitetään aina tapauskohtaisesti. Selvitystä varten ota yhteys rakennusvalvontaan.

Saven päälle on perustettu maan varaan Vantaalla pientaloja yleisesti vielä 1980-luvulle asti ja erilaisia kevyempiä rakenteita vielä nykyisinkin. Tyypillisesti perustukset ovat tällöin savimaan kovemman pintaosan eli niin sanotun kuivakuorisaven varassa.

Tällainen perustamistapa voi altistaa rakennuksen sen käyttöiän aikana maapohjan painumalle, joka näkyy muun muassa rakennevaurioina ja talon kallistumisena. Painuma voi olla haitallinen myös putkijohtojen ja rakennusten sisäänkäyntien alueilla.

Mikäli rakennuksen runko paalutetaan, voi paalutetun osan ja maanvaraisen pihan rajalle muodostua painumaero, joka kohdistuu pakkovoimina putkiin ja maanvarasiin rakenteisiin, jotka on kiinnitetty myös paalutettuun runkoon. Painumaeroja voidaan tasata siirtymärakenteilla tai vahvistamalla tai keventämällä maapohjaa.

Painuma voi käynnistyä vasta myöhemmin rakennuksen elinkaaren aikana esimerkiksi pohjaveden alenemisen tai ulkoisen uuden kuormituksen takia. Erityisesti tiheästi rakennetuilla kaava-alueilla pohjaveden pysyvä aleneminen on mahdollista. Tämä johtuu muun muassa hulevesien viemäröinnistä ja ohjauksesta sekä rakennusten kuivatuksesta, joiden seurauksena entistä vähemmän pintavesistä kulkeutuu pohjavedeksi.

Lisäksi esimerkiksi kasvit ja puut voivat kuivina kausina imeä juuristollaan vettä yhä syvemmältä maapohjasta aiheuttaen saven painumaa.

Tontilla olevasta kaivosta tai rakennuspaikan lähellä olevasta pohjavesiputkesta saa arvioitua alustavan pohjaveden pinnan tason.

Pohjavedenpinnan tarkemmaksi määrittämiseksi asennetaan usein rakennuspaikalle pysyviä tai työnaikaisia pohjavedenhavaintoputkia, joista vesipintaa voidaan säännöllisesti havaita ennen rakentamista ja usein sen jälkeenkin, erityisesti jos pohjavettä joudutaan alentamaan työnaikaisesti.

Hienorakeiset maalajit, kuten savi, johtavat huonosti vettä. Savikkoalueilla esiintyy usein karkeampia maakerroksia savipeitteen alla. Tällöin päällä oleva savikerros on usein sulkenut pohjaveden alempiin maakerroksiin. Savikerroksen sisällä on kuitenkin pohjaveden paineen mukainen huokosvesi.

Pohjavesi saattaa olla myös eristyneenä niin, että sen paineen vapaa taso on maanpinnan yläpuolella. Rinnealueilla isojen laaksojen reunoilla paineellinen pohjavesi voi olla melko pinnassa vain ohuen savikerroksen salpaamana. Rakentamisen yhteydessä voi ilmetä erityinen ongelma, jos perustetaan tai kaivaudutaan ohuen salpaavan savikerroksen läpi niin sanottuun vesisuoneen.

Vantaalla merkittävimmät pohjavesialueet on suojeltu. Lisäksi Päijännetunnelin alue on luokiteltu pohjavesialueen omaiseksi suojavyöhykkeeksi muun muassa Ylästön alueella.

Vantaalla seurataan pohjavedenpinnan vaihtelua havaintoputkista. Kaupungin tekemä seuranta kattaa pääpohjavesialueet ja useimmat rakennetut ja rakennettavat alueet. Pohjavesiseurannalla saadaan alustavaa tietoa rakentamista varten.

Rakentamisen seurauksena pohjavesipinta saattaa laskea, mikä puolestaan saattaa johtaa maan painumiseen. Lisäksi aiemmin rakentamisessa käytetyt puupaalu- ja puuarinaperustukset saattavat lahota ja vaurioitua pohjavesipinnan laskun seurauksena.

Katso pohjavesialueet Vantaan karttapalvelusta.

Radonkaasua esiintyy kaikkialla maa- ja kallioperässä. Se on syöpäriskiä lisäävä kaasu, jonka haitallisuutta kuvataan radonaktiivisuudella.

Normaalisti radonin haittavaikutukset eliminoidaan tiivistetyillä rakenteilla ja tuuletetuilla alapohjarakenteilla riippumatta tontin radonaktiivisuudesta.

Varautuminen on suhteellisen halpaa rakennuksen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, mutta jälkikäteen toteutettuna radonsuojauksen tehokkuus on huonompi ja kustannukset ovat huomattavasti suuremmat verrattuna uudisrakentamisvaiheeseen.

Myös porakaivovesi voi olla radonin tai muiden radioaktiivisten uraanisarjan aineiden merkittävä lähde.

Routa on jäätynyttä maata. Tyypillinen roudan syvyys Vantaalla on talvisaikaan 0–150 cm maanpinnasta. Roudan syvyys on suoraan verrannollinen talven ankaruuteen eli pakkasjakson kestoon ja ilman lämpötilaan. Lumipeitteen paksuus vaikuttaa roudan syvyyteen merkittävästi, koska lumi toimii eristeenä maan pinnalla.

Voimakas ja haitallinen routiminen johtuu maaperän ja veden kapillaarisesta imuilmiöstä, mikä on suurinta yleensä siltti- ja savipitoisilla maalajeilla. Karkeammassa maa-aineksessa kapillaarinen imu on pienempää. Toisaalta karkearakeisessa kuivassa maassa routa tunkeutuu syvemmälle kuin vesipitoisissa savi- ja silttimaissa.

Routimiseksi kutsuttu ilmiö aiheuttaa maan tilavuuden muutoksia ja routapaine liikkeitä, jolloin myös rakenteet ja rakennukset voivat siirtyä. Maanpinta voi kohota haitallisesti roudan vaikutuksesta sekä pehmentyä ja painua sulamisen aikana keväällä.

Voimakas routiminen voi aiheuttaa vaurioita rakennusten perustuksille, putkijohdoille sekä katu- ja kunnallisteknisille rakenteille. Roudasta mahdollisesti kärsivät, maaperään liittyvät rakenteet on perustettava roudan mitoittavaa esiintymissyvyyttä syvemmälle tai ne on suojattava routimisen haitalliselta vaikutukselta lisäeristein.

Routa aiheuttaa myös esimerkiksi kivien nousemista talven aikana kohti maan pintaa. Päällystetyille kaduille ja pihoille routa aiheuttaa tyypillisesti murtumavaurioita. Päällystämättömillä liikennealueilla routa näkyy kelirikkona.

Roudalta voi suojautua vaihtamalla routiva maa routimattomaan kiviainekseen riittävän syvälle maan pinnasta tai suojaamalla rakenteet eristeillä.

Rakennuksessa havaittava tärinä syntyy yleensä raskaan liikenteen vaikutuksesta. Tilapäistä tärinää voi esiintyä myös rakentamisen takia. Rakentamisessa syntyy tärinää lähinnä louhinnoista, paalutuksista, pontituksista sekä tiivistys- ja maanrakennustöistä. Nämä haitat ovat tyypillisesti väliaikaisia.

Liikenteen aiheuttama rakennuksen tärinä voi olla liikennemelun kaltainen haitta, ja se voi häiritä asumista sekä teiden että ratojen läheisyydessä. Pitkäaikaista ja häiritsevää liikennetärinää saattaa aiheutua liikenteestä erityisesti savipohjalla. Tärinää voimistaa se, jos läheinen liikenneväylä on epätasainen ja ajoneuvot ajavat ylinopeutta.

Ihmisen häiritseväksi aistima tärinä ei tyypillisesti kuitenkaan aiheuta vaurioita normaalikuntoisille rakennuksille. Tällöin tärinä on ensisijaisesti asumisviihtyvyyttä heikentävä ilmiö.

Sallituista liikennetärinöistä ei Suomessa ole standardeja, mutta VTT on julkaissut ohjeistuksen, jonka arvoja sovelletaan tärinän voimakkuuden rajoja määriteltäessä ainakin uusissa kaavakohteissa ja rakennuksissa.

Jos on epäilystä, että rakentamisesta voi aiheutua vaurioita naapurustoon, on syytä teettää ennen ja jälkeen rakentamista katselmukset puolueettomalla asiantuntijalla. Lisäksi tärinän suuruus on mahdollista mitata koko rakennustyön ajan naapurirakennusten perustuksiin kiinnitetyillä mittareilla.

Normaalisti paalutus- ja louhintatöissä urakoitsija mittaa lähimmistä varjeltavista rakennuksista tärinän heilahdusnopeuden. Mittaustulos ohjaa rakentamisen työtapoja.

Voit tilata joko ammattirakentajan peruspaketin tai kerta- ja pientalorakentajan peruspaketin.

Ammattirakentajan paketti on tarkoitettu suunnittelijoille ja ammattirakentajille. Paketti sisältää dwg-tiedoston, johon on piirretty kairaussymbolit ja diagrammit sekä pohjavesiputkien symbolit ja havaintosarjat asiakkaan rajaamalta alueelta. Lisäksi paketti sisältää Infra-formaatissa ASCII-muotoisia tiedostoja kairauksista ja pohjavesiputkista.

Kerta- ja pientalorakentajan paketti on tarkoitettu kertarakentajille ja pientalorakentajille, joilla ei ole käytössä geoteknisiä suunnitteluohjelmia. Paketti sisältää pdf-tiedoston, jossa on kantakartta, maalajikartta sekä kiinteistökartta enintään 5 hehtaarin suuruiselta yhtenäiseltä alueelta. Karttanäkymään on piirretty kairaussymbolit ja pohjavesiputkien symbolit sekä mahdollisten maaperäleikkausten sijainnit asiakkaan rajaamalta alueelta. Lähimmät kairausdiagrammit esitetään erillisissä pdf- pohjatutkimusleikkauksissa. Pohja-, kalliopohja- tai orsivesiputkien mittauksista tulostetaan erilliset pdf-havaintosarjat aikajanalle sekä putkikortit.  

Koko Vantaan alueelta on laadittu myös maaperäkartat 1:2000 mittakaavaan. Vanhojen pohjatutkimusten rekisterissä on noin 80 000 kairauspistettä ympäri Vantaata.

Kaupungin rekisterissä oleva aineisto on hankittu pääosin kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä, mutta näistä maaperätutkimuksista voi olla hyötyä myös tontin ostamis- ja esisuunnitteluvaiheessa.

Rakennushankkeiden rakennussuunnittelun tarpeisiin rekisterissä olevat pohjatutkimukset eivät riitä, mutta antavat osviittaa tarkempaa tutkimusohjelmaa laadittaessa.

SIIRRY MYYNTIPALVELUUN