VLR-raportti luku 4: Sosiaalisesti kestävä Vantaa

Sosiaalisesti kestävä Vantaa -strategiateemaa toteutetaan Myönteisen erityiskohtelun ohjelman kautta, johon sisältyy suuri joukko toimenpiteitä ja erilaisia hankkeita. Ohjelma on jatkanut uudenlaisen yhteistoiminnan kulttuurin rakentamista, jolla segregaation kaltaisia systeemisiä ja kompleksisia haasteita voidaan ratkaista. Yksi osa toimintaa on ollut segregaatioverkoston rakentaminen. Kaikille avoimessa verkostossa segregaation tematiikasta kiinnostuneet kaupungin työntekijät ovat päässeet tekemään yhteistyötä yli toimialarajojen, jakamaan ajatuksia ja ideoimaan uutta. Segregaatioverkosto on järjestänyt muun muassa strategiatyöpajoja, joissa on pohdittu kaupungin seuraavaa strategiakautta ja tarpeellisia painopisteitä yhdessä keskustellen.

Sosiaalisesti kestävä Vantaa -strategiateeman kärjet olivat tiedolla johtaminen, lapsikeskeinen investointistrategia, hyvinvointia koulutuksesta, työllisyydestä ja terveydestä sekä kukoistavat kaupunkikeskukset. Näiden kärkien alla toteutettiin lukuisia toimenpiteitä, joista voi lukea lisää Vantaan kaupungin sivuilta: Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma | Vantaa. 

Lokakuussa 2024 Vantaalla toteutettiin turvallisuuskysely, jonka tavoitteena oli selvittää kaupunkilaisten mielikuvaa Vantaan turvallisuudesta ja kartoittaa siihen liittyviä uhkia. Kyselyyn vastasi 1683 vantaalaista (63% naisia, 36% miehiä, 1% muu).

Turvallisuudentunnetta kartoitettiin niin vastaajan naapuruston, asuinalueen kuin koko kaupungin tasolla. Läheisyys tuttuihin naapureihin ja paikallisiin palveluihin luo turvallisuudentunnetta, ja oma naapurusto koettiin merkittävästi turvallisemmaksi kuin oma asuinalue tai koko kaupunki. Koko kaupungin koki turvalliseksi tai melko turvalliseksi 21 prosenttia vastaajista, kun taas omaa naapurustoa piti turvallisena 71 prosenttia vastaajista.

Vastaajien suurimmat huolet liittyivät nuorisorikollisuuteen, päihteiden käyttöön, epäsiisteyteen, poliisin valvonnan määrään ja ihmisten syrjäytymiseen. Erityisesti alueelliset erot turvallisuudentunteessa nousivat esiin. Turvallisimpina alueina pidettiin Aviapoliksen ja Hakunilan suuralueita, kun taas Kivistössä ja Myyrmäessä turvattomuuden tunteet olivat yleisempiä. Esimerkiksi Kivistössä 40 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa sanallista häirintää viimeisen vuoden aikana, kun taas Aviapoliksessa vastaava luku oli 15 prosenttia.

Pelko rikoksen kohteeksi joutumisesta on pysynyt tasaisena: vuonna 2021 se oli 18 prosenttia ja nyt 14 prosenttia​. Alueiden välillä oli eroja myös rikoksen uhriksi joutumisen yleisyydessä sekä huolissa rikosten uhriksi joutumisesta. Tyypillinen vaaralliseksi koettu paikka on juna-asema tai sen ympäristö sekä kauppakeskusten ympäristöt. Kyselyyn vastanneista 54 prosenttia koki turvallisuustilanteen muuttuneet viimeisen vuoden aikana. Syyksi turvallisuustilanteen muutokselle vastaajat mainitsivat väkivaltaisuuden, jonka nähtiin lisääntyneen ja muuttuneen vakavammaksi. Rikoksen tekijöinä ja uhreina ovat entistä useammin nuoret, ja nuorten jengiytymisestä kannetaan huolta.​ Lisääntyneen päihteidenkäytön kerrottiin myös aiheuttavan ongelmia. Yleinen levottomuus ja pahoinvoinnin lisääntyminen aiheuttaa huolta ja turvallisuuden tunteen heikentymistä.​

Kyselyssä tiedusteltiin myös keinoja turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Ylivoimaisesti tärkeimpänä pidettiin poliisin valvonnan lisäämistä, ja erityisesti turvattomammiksi koetuilla alueilla poliisin näkyvä läsnäolo koettiin tärkeäksi toimenpiteeksi. Myös nuorten vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien lisäämistä pidettiin merkittävänä keinona parantaa turvallisuutta ja ehkäistä häiriökäyttäytymistä. Lisäksi asuinympäristön ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä päihteiden käyttöön liittyvät toimenpiteet nousivat vastauksissa esille.

VAV-konsernin ensisijainen tarkoitus on tukea Vantaan kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. VAV on kokonaan Vantaan kaupungin omistama konserni, jonka muodostavat emoyhtiö VAV Yhtymä Oy ja kolme tytäryhtiötä: VAV Asunnot Oy, VAV Palvelukodit Oy ja VAV Hoiva-asunnot Oy. VAV omistaa ja hallinnoi vuokra-asuntoja sekä rakennuttaa uusia asuntoja vantaalaisten kasvaviin tarpeisiin. VAV:n asunnoissa asuu noin 19 000 vantaalaista. Tämä tarkoittaa, että VAV:n asukkaana on lähes joka kymmenes vantaalainen.

VAV-konsernilla on erityinen vastuu kohtuuhintaisen asumisen tarjoamisessa pieni- ja keskituloisille Vantaalla. Lisäksi VAV-konsernilla on olennaisen tärkeä rooli asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä Vantaalla. VAV tukee myös kaupungin strategian toteutumista segregaatiokehityksen estämiseksi. VAV hillitsee segregaatiokehitystä muun muassa monipuolisella asuntojakaumalla, ammattimaisella asukasvalinnalla ja asuntojen sijoittumisella. VAV tarjoaa monen kokoisia asuntoja perheasuntoihin asti. Asukasvalinnassa huomioidaan hakijan asunnontarve, tulot, talojen asukasrakenne ja asuinalueiden sosiaalinen tasapaino. Näiden lisäksi VAV tukee asumisen ongelmatilanteissa isännöitsijöiden ja asumisneuvojien avulla.

VAV kehittää ja ylläpitää olemassa olevaa kiinteistökantaa ja kestävää sekä vähäpäästöistä uudisrakentamista. VAV mahdollistaa ja kannustaa myös sidosryhmiään, kuten asukkaitaan, kestävämpään asumiseen. VAV-konsernin liiketoiminnassa korostuvat ilmastoviisas, kestävä ja energiatehokas korjaustoiminta, luontopositiivisuuden edistäminen ja vastuullisesti toimiva palvelukumppaniverkosto. VAV tavoittelee hiilineutraalisuutta 2030.

Äänestysprosentti Vantaalla erityisesti kunnallisvaaleissa ja aluevaaleissa on ollut jo pitkään huolestuttavan alhainen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Äänestysaktiivisuudessa on nähtävissä myös alueellisia eroja kaupungin sisällä. Kevään 2025 kunnallis- ja aluevaalien alla kaupunki pyrkii edelleen nostamaan äänestysprosenttia tekemällä äänestämisen mahdollisimman helpoksi ja pyrkimällä tavoittamaan viestinnällä erityisesti niitä ryhmiä, jotka eivät ole olleet aktiivisia äänestäjiä.

Vaalibussi on yksi merkittävimmistä uudistuksista, ja sitä pilotoidaan ensimmäistä kertaa. Esteetön kirjastoauto toimii liikkuvana äänestyspaikkana, joka kiertää 45 eri kohteessa Vantaalla. Bussi pysähtyy erityisesti alueilla, joissa äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut alhainen. Se kiertää myös oppilaitoksissa ja tukee demokratiakasvatuksen vahvistamista. Syrjäisempien alueiden tavoittaminen on tärkeä osa vaalibussin reittiä, jotta mahdollisimman moni voisi äänestää helposti.

Helmikuussa järjestetään vaalimessut, jotka pyrkivät tuomaan hauskalla, interaktiivisella tavalla tietoa päätöksenteosta, vaaleista ja demokratiasta. Tapahtuma keskittyy erityisesti hiljaisiin ryhmiin, kuten maahanmuuttajataustaisiin ja nuoriin. Messuilla kaupunkilaisille tarjotaan käytännön tietoa siitä, kuinka he voivat vaikuttaa päätöksentekoon äänestämällä.

Vantaa tiedottaa monikanavaisesti ja monikielisesti. Kaupungin verkkosivuilla, tiedotusmateriaaleilla ja infonäytöillä on tarjolla selkeää tietoa vaaleista ja äänestämisestä. Lisäksi toteutetaan laaja markkinointikampanja "Vaali arkeasi – käytä ääntäsi!", joka näkyy ulkomainonnassa, sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Erityisesti somekampanja kohdistetaan nuorille äänestäjille. Kampanjan teemat liittyvät arjen palveluihin, kuten päivähoitoon, harrastusmahdollisuuksiin, turvallisuuteen ja liikenteeseen.

Keskeiset vaalimateriaalit ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja osa sisällöstä on käännetty myös viidelle puhutuimmalle kielelle: venäjäksi, viroksi, arabiaksi, albaniaksi ja somaliksi. Lisäksi vaalivideoita on tuotettu useilla kielillä, ja niissä eri henkilöt kertovat äänestämisen tärkeydestä omasta näkökulmastaan. Videoiden avulla pyritään madaltamaan kynnystä osallistua vaaleihin ja vahvistamaan yhteisöjen tietoisuutta äänestämisen merkityksestä.

Vaalikampanjan aikana tapahtuvan toiminnan lisäksi on tärkeää vaikuttaa kuntalaisten äänestysaktiivisuuteen vaalien välisenä aikana. Etenkin hiljaisten ryhmien kohdalla pyritään laajemmin herättelemään asukasosallisuuteen ja vaikuttamiseen esimerkiksi järjestämällä keskustelutilaisuuksia asukkaille tärkeistä teemoista. Vuonna 2024 järjestetyistä juhlavuoden dialogeista kerrotaan tämän raportin edellisessä luvussa.

Aiemman Myönteisen erityiskohtelun ohjelman jatkoksi on Vantaalla perustettu uusi alueellisen eriytymisen eli segregaation ehkäisyn toimintaohjelma, jonka työ on käynnistynyt vuonna 2025. Ohjelmajohtaja Hannu Rusama, miksi segregaation ehkäisyyn haluttiin perustaa uusi ohjelma?

Toimintaohjelman perustaminen sai alkunsa havainnosta, että monet vakavat yhteiskunnalliset ongelmat, kuten nuorisorikollisuus ja NEET-nuorten (ei koulutuksessa, työssä tai harjoittelussa olevien nuorten) haasteet, keskittyvät tietyille asuinalueille. Nämä samat alueet heijastuvat myös muissa segregaatiota mittaavissa indikaattoreissa. Tämä herätti kysymyksen, voidaanko ongelmia ratkaista yksittäin, vai tarvitaanko laajempi, kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, joka tukee kestävän ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamista.

Mitkä ovat toimintaohjelman keskeiset elementit?

Toimintaohjelma rakentuu neljän keskeisen elementin varaan: data, laadullinen tieto ja ymmärrys, tekeminen sekä rahoitus.

Kaupungilla on käytössä noin sata segregaatioon liittyvää mittaria ja indeksiä. Jotta työskentely pysyy tavoitteellisena ja selkeänä, dataa tulee jäsentää ja priorisoida. Erityisesti turvallisuuteen, työllisyyteen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät mittarit ovat keskeisessä roolissa. Tarkoituksena on luoda datapolkuja, joiden avulla voidaan hahmottaa, mihin asioihin pyritään vaikuttamaan varhaisessa ennaltaehkäisevässä työssä ja toisaalta minkälaisia muutoksia pyritään saamaan aikaan, silloin kun ongelmat ovat jo syntyneet.

Data ei yksin riitä, vaan sitä täydennetään kaupunginosista kerättävällä laadullisella tiedolla. Tätä tietoa saadaan sekä alueen asukkailta että työntekijöiltä. Jokaisella kaupunginosalla on omat erityispiirteensä, joita pelkän numeerisen datan perusteella ei voida tunnistaa.

Toimenpiteet koostuvat sekä jo olemassa olevista että uusista keinoista. Koska resurssit ovat rajalliset, ei ratkaisu voi aina olla uusien toimintojen lisääminen, vaan tärkeämpää on suunnata tekeminen oikein. Myös eri hallinnonalojen ja palveluiden välinen yhteistyö vaatii kehittämistä, ja tähän saatetaan tarvita alueellista johtamismallia.

Kaupunki ei voi yksin vastata kaikista segregaation ehkäisyyn liittyvistä kustannuksista. Välillä rahoitusta voi olla myös helpompi kohdentaa järjestöjen tai muiden ulkopuolisten tekemiseen kuin kaupungin oman toiminnan lisäämiseen. Siksi yhteistyö eri tahojen ja rahoittajien kanssa on keskeistä.

Mitä haasteita ohjelman toteutuksessa on havaittu?

Suurimpana haasteena on jatkuva kiire. Suurten muutosten läpivienti edellyttää aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, mutta suurissa organisaatioissa aikataulujen sovittaminen voi olla vaikeaa. Aikaa tarvitaan myös yhteiselle ajattelemiselle, jonka aikatauluttaminen on välillä varsin haasteellista. Lisäksi segregaatioon liittyvät ongelmat ovat laaja-alaisia, mikä tekee tavoitteiden rajaamisesta haastavaa.

Mitkä ovat toimintaohjelman tavoitteet?

Toimintaohjelma on suunniteltu kahdeksi vuodeksi, mutta näin lyhyessä ajassa ei ole realistista ratkaista syvälle juurtuneita yhteiskunnallisia ongelmia. Tärkein tavoite onkin määrittää suunta, joka mahdollistaa onnistumiset pitkällä aikavälillä. Toimintaohjelman onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa ennaltaehkäisy, oikea-aikaiset toimenpiteet ja laaja yhteistyö yhdistyvät pitkäjänteiseksi työksi kohti segregaation vähentämistä.