Henkilöstökertomus 2024: Kunta10-tulokset
Vantaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia mitataan joka toinen vuosi Kunta10-työhyvinvointitutkimuksen avulla. Kunta10 on valtakunnallinen työelämää ja hyvinvointia selvittävä seurantatutkimus, jonka toteuttaa Työterveyslaitos.
Vantaan henkilöstöstä 70 % vastasi Kunta10-kyselyyn. Tämä on huima parannus vuoden 2022 kyselyn vastausprosenttiin (59 %), ja tekee kyselyn tuloksista entistä luotettavampia.
Edellinen kysely toteutettiin syksyllä 2022, jolloin elettiin vielä koronan jälkimaininkien aikaa ja uutta toimivaa arkea rakennettiin niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Vuoden 2024 tutkimus osoittaa, että normaaliarki on paitsi palautunut, myös kehittynyt entistä paremmaksi työyhteisöissä.
Vantaan tulokset olivat kaupunkitasolla hyvät verrattuna yleisiin Kunta10-tuloksiin. Tulosten perusteella työyhteisö nähdään edelleen merkittävänä voimavarana, ja kehitys on ollut myönteistä useilla mittareilla. Suurin osa vastaajista kokee työyhteisössä olevan aiempaa enemmän sosiaalista pääomaa: peräti 75,5 % vastaajista koki näin, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 73,5 %. Lisäksi Vantaalla työyhteisön koetaan olevan psykologisesti turvallinen: sekä vuoden 2022 että 2024 kyselyissä 73,7 % vastaajista oli tätä mieltä.
Suurin osa henkilöstöstä kokee työnsä mielekkääksi. Vantaalla 73,4 % vastaajista kokee työn imua, mikä on parempi kuin kuntien keskiarvo, 70,8 %. Tämä merkitsee selkeää kehitystä vuoden 2022 Vantaan tulokseen verrattuna, jolloin vastaava luku oli 70,9 %. Myös työstressin kokemus on vähentynyt: vuonna 2022 sitä raportoi 19 % vastaajista, kun taas vuonna 2024 osuus laski 16,8 %:iin.
– Toimiva työyhteisö tukee myös yksilöiden työhyvinvointia. Vantaalla lähiesihenkilötyöskentely ja työyhteisöjen toiminta ovat olleet pitkään hyvällä tasolla. Mutkaton organisaatiokulttuuri ja vahva kokemus työn merkityksellisyydestä edistävät näitä tekijöitä. Meillä tehdään töitä yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden ja ajankohtaisten teemojen parissa, toteaa työhyvinvointipäällikkö Satu Relander-Mäkinen.
Lähiesihenkilöiden johtamisen tulokset ovat parantuneet entisestään, mikä osoittaa johtamisen onnistuneen Vantaalla erinomaisesti. Vastaajista 74,6 % kokee saavansa tukea lähiesihenkilöltään, mikä on merkittävä parannus vuoden 2022 tulokseen (70,8 %). Valmentavan johtamisen myötä 80,3 % vastaajista kokee esihenkilönsä vahvistavan heidän kyvykkyyttään, kannustavan yhteistyöhön ja itsenäiseen työskentelyyn – tämäkin luku on noussut vuoden 2022 tasosta (77,8 %).
– Taito jakaa työn merkityksellisyyden kokemus on hyvän esihenkilön ominaisuus. Esihenkilön oma suhtautuminen työhön heijastuu työyhteisöön ja vaikuttaa sen ilmapiiriin, lisää Satu.
Parantamisen varaa löytyy edelleen kehityskeskusteluista, vaikka parannusta aiempaan vuoden 2022 tulokseen onkin jo saavutettu. Vuonna 2022 vain vähän alle puolet vastaajista piti käytyjä kehityskeskusteluita hyödyllisinä, kun luku vuonna 2024 oli 52 %.
Ylemmän johdon toiminta, jota mitataan koettuna päätöksenteon oikeudenmukaisuutena, on parantunut hieman. Vähän yli puolet vastaajista kokee ylemmän johdon toiminnan oikeudenmukaiseksi. Nämäkin tulokset ovat linjassa muiden kuntien kanssa.
Aiempaa useampi uskoo jatkavansa työskentelyä eläkeikään. Työnantajan vaihtamista on harkinnut enää 41,6 %, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 50,4 %. Sama trendi näkyy kaikissa kyselyyn osallistuneissa kunnissa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Työnantajana Vantaa saa edelleen erinomaisia suosituksia, sillä peräti 80,9 % vastaajista suosittelisi Vantaata työpaikkana – tämä luku on jopa huikeat 9,2 % korkeampi kuin vuonna 2020, jolloin vastaava osuus oli 71,7 %.
Alla tarkastelemme tuloksia tarkemmin suhteessa strategiakauden (2022–2024) kehityskohteisiin ja vuoden 2024 sitoviin tavoitteisiin.
Valmentava johtamisosaaminen
Tavoite: Esihenkilöiden valmentavan johtamisosaamisen laatu paranee
Henkilöstön kokemuksia valmentavasta johtamisesta kysyttiin seuraavien väittämien avulla: lähiesimies vahvistaa työntekijöiden kyvykkyyttä; lähiesimies kannustaa työntekijöitä yhteistyöhön ja lähiesimies kannustaa työntekijöitä itsenäiseen työskentelyyn. Vantaan vastaajista 79,3 % on joko täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä. Tulos on 6 % parempi kuin edellisen kyselyn 2022 tuloksissa.
Työhyvinvointi ja palautuminen
Tavoite: Henkilöstön työhyvinvointi ja palautuminen työpäivän aiheuttamista rasituksista paranee
Henkilöstön työhyvinvointia voidaan tarkastella erilaisilla mittareilla. Kysymys työn mielekkyyden kokemuksesta ja työstressin määrä kuvaavat ehkä parhaiten henkilön kokonaisvaltaista tunnetta siitä, miten hyväksi hän kokee oman työhyvinvointinsa.
Mielekkyyttä mitattiin kysymällä, miten tyytyväinen olet seuraaviin asioihin: henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen työssäni; tunteeseen, että olen saavuttanut jotain merkittävää työssäni; mahdollisuuksiini ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni ja työni haasteellisuuteen. Työstressiä selvitettiin kysymällä, kuinka paljon henkilö kokee työn hallintaa suhteessa työpaineisiin. Tulosten mukaan työn mielekkyyden kokemus on noussut 5 % ja työstressi vastaavasti vähentynyt 5 %.
Työn rasituksesta palautumista selvitettiin kysymällä, kokeeko henkilö palautuvansa työpäivän aiheuttamasta rasituksesta ennen seuraavaa työpäivää. Luku on noussut lähes 4 % vuodesta 2022, eli yhä useampi kokee, että ei palaudu tarpeeksi hyvin ennen seuraavaa työpäivää.
Pito- ja vetovoima
Tavoite: Työyhteisöt ovat pito- ja vetovoimaisia
Työyhteisön pito- ja vetovoimaisuutta kuvaaviin kaavioihin on laskettu yhteen työyhteisön sosiaalista pääomaa ja työpaikan psykologista turvallisuutta kuvaavat luvut. Tilanne on parantunut lähes 3 % vuodesta 2022.
Työyhteisön sosiaalista pääomaa mitattiin seuraavien väittämien avulla: pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa; asenteemme on "toimimme yhdessä"; jokainen tuntee tulevansa ymmärretyksi ja olevansa hyväksytty; esihenkilöni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti; esihenkilöni kunnioittaa työntekijän oikeuksia ja esihenkilööni voi luottaa.
Aiempina vuosina psykologisen turvallisuuden sijasta on kysytty työpaikan ilmapiiristä. Väittämät ovat kuitenkin pysyneet samoina. Psykologista turvallisuutta mitattiin seuraavilla väittämillä: työpaikallamme arvostetaan työtäni; työpaikkamme on kannustava; ihmisiin voi todella luottaa; meillä vallitsee avoin toverihenki, jota ilmentää keskinäinen avuliaisuus; työpaikallamme esiintyy juoruilua ja kateutta; minuun kohdistuu syrjintää; työpaikallamme esiintyy kiusaamista ja sairauslomilla olijat leimataan helposti pinnareiksi.
Pito- ja vetovoimaisiin työyhteisöihin liittyy myös kehittyminen. Tätä selvitettiin kysymällä, onko työyksikön jäsenillä valmiutta asettaa kyseenalaiseksi työyhteisön tekemän työn perusteet; kiinnitetäänkö huomiota toiminnan heikkoihin kohtiin työskentelyn parantamiseksi ja ottavatko työyhteisön jäsenet huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Kehitys on parantunut 2,5 % kahden vuoden takaisesta tuloksesta.
