Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki
Lapsen oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tukea suunnitellaan aina yhteistyössä huoltajien kanssa.
Lapsen tuen tarve on hyvä olla tiedossa esiopetuksen alkaessa, jotta tuen saannin jatkumista voidaan suunnitella. Päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja kasvatushenkilöstö arvioivat ja neuvottelevat lapsen huoltajien kanssa tukitoimien tarpeesta.
Esiopetuksessa annettava tuki uudistuu 1.8.2025 alkaen
Esiopetuksessa luovutaan niin kutsutusta kolmiportaisesta tuesta (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Varhaiskasvatuksen tuki ei muutu, muutos koskee siis vain esiopetusta. Jatkossa pääpaino esiopetuksen oppimisen tuen järjestämisessä on opetusjärjestelyissä, jotka tukevat oppimista, ja ryhmäkohtaisissa tukimuodoissa.
Opetusjärjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi työtapojen ja oppimisympäristöjen muuntelua sekä vuorovaikutukseen ja arjen ennakointiin liittyviä toimenpiteitä.
Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat:
- yleinen tukiopetus
- opetuskielen tukiopetus
- erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä
Opetusjärjestelyillä ja ryhmäkohtaisilla tukitoimilla pyritään ennaltaehkäisemään vahvempien tuen tarpeiden muodostumista. Jos opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä, lapsella on oikeus lapsikohtaisiin tukitoimiin.
Lapsikohtaisia tukitoimia ovat:
- säännöllinen erityisopettajan antama opetus, jota saa joko muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä
- kokoaikainen erityisopettajan antama opetus pienryhmässä
- lapsikohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet
Varhennettu oppivelvollisuus
Varhennettu oppivelvollisuus on tarkoitettu lapsille, joilla on oppimiskykyyn ja kokonaiskehitykseen vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite ja joiden arvioidaan tarvitsevan enemmän aikaa esi- ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi näkö- tai kuulovamma, kehitysvamma, vaikea kehityshäiriö, laaja-alaiset oppimisen vaikeudet tai sellainen pitkäaikaissairaus, joka vaikuttaa lapsen oppimiseen ja toimintakykyyn.
Varhennettu oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Varhennettu oppivelvollisuus ei pidennä perusopetuksen kestoa, vaan mahdollistaa lapselle enemmän aikaa oppimiseen jo ennen perusopetuksen alkamista.
Päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista. Sen lisäksi lapselle tehdään myös esiopetuksen tukea koskeva päätös. Nämä lapset ovat huoltajan hakiessa oikeutettuja maksuttomaan esiopetukseen 5-vuotiaana. Velvoittavan esiopetusvuotensa varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneet lapset suorittavat 6-vuotiaana. Esiopetuksessa olevilla varhennetun oppivelvollisuuden lapsilla on oikeus esiopetukseen liittyvään täydentävään varhaiskasvatukseen.
Varhennetun oppivelvollisuuden päätös koskee esiopetusta. Mikäli tuen tarve jatkuu perusopetuksessa, tarvittavat tukitoimet ja opetuksen järjestäminen arvioidaan perusopetuksen alkaessa ja tehdään tukea koskeva päätös.
Perusopetuksen aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin
Yleensä lapsi aloittaa koulun sinä vuonna, jona hän täyttää seitsemän vuotta. Joskus asiantuntija suosittelee lapselle perusopetuksen aloittamista vuotta säädettyä myöhemmin. Jos epäillään, ettei lapsi ole valmis aloittamaan koulua vielä seitsemänvuotiaana, psykologit tekevät hänelle kouluvalmiusarvion. Lisätietoa kouluvalmiusarviosta saa lapsen esiopetuspaikasta, konsultoivilta varhaiskasvatuksen erityisopettajilta ja tutkimuksia tekeviltä psykologeilta. Lapsella, joka aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus esiopetukseen 7-vuotiaana.
Koulun aloittamisen siirto on aina hyvin yksilöllinen päätös ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Koulun aloituksen myöhentäminen tulee suunnitella aina huolella yhteistyössä huoltajien, tutkivan tahon sekä konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan, esiopetuksen opettajan ja erityisopetuksen / kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen aluekoordinaattorin kanssa.
Koulun aloituksen siirrosta voivat hyötyä mm. kypsymättömät lapset, joilla motivaatio koulumaiseen työskentelyyn on vielä heräämättä (esimerkiksi loppuvuodesta syntyneet lapset, keskoslapset tai kansainvälisen adoption kautta vasta esiopetusiässä Suomeen tulleet lapset). Koululykkäys voi olla tarpeen osalle varhennetun oppivelvollisuuden lapsista, joille varhennus tehdään vasta kuusivuotiaana. (On huomioitava, että perusopetuslain 9 §:n mukaan esiopetusvuosia voi olla enintään kaksi ja osa varhennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista lapsista on osallistunut esiopetukseen jo viisivuotiaana.)
Lausunnon saamisen jälkeen vanhemmat anovat lapselleen mahdollisuutta aloittaa koulunkäyntinsä vuotta säädettyä myöhemmin. Hakemista varten tarvittavan lomakkeen saa tutkivalta koulupsykologilta tai internetistä.
Lisätietoja varhennetusta oppivelvollisuudesta sekä perusopetuksen aloittamisesta vuotta myöhemmin
Opiskeluhuolto esiopetuksessa
Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus maksuttomaan opiskeluhuoltoon. Esiopetuksen opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä hyvinvointityötä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto sisältää koko esiopetusyhteisön hyvinvointia tukevaa työtä erilaisin menetelmin. Tämän lisäksi lapsella on oikeus yksilökohtaisiin opiskeluhuollon palveluihin. Yksilökohtainen opiskeluhuolto sisältää neuvolan terveydenhoitopalvelut, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä tarvittaessa eri alan asiantuntijoista koostuvan monialaisen asiantuntijaryhmän palvelut.