Projektijohtaja Mia Bungers Vantaan kaupunkiympäristön toimialalta vastaa työssään Tikkurilan osaamiskampusalueen kaupunkikehittämisestä ja rakentamisesta.
Näin Tikkurilan osaamiskampuksen alueesta rakennetaan vähähiilistä kaupunginosaa
Tikkurilan osaamiskampuksen hiilijalanjälki ja rakentamisen ilmastovaikutukset huomioidaan läpi hankkeen. Vähähiilisen kaupunginosan toteutus alkaa jo kaavoituksesta ja jatkuu rakentamisen jälkeen alueen ja rakennusten ylläpidossa.
Hiiliviisaus huomioidaan sekä kampusaluetta rakentaessa että myöhemmin alueen kunnossapidossa.
Sisältö
Vantaan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kaupungin hankkeissa suunnittelu ja toteutus on resurssiviisasta, luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja edistetään, luonnonvaroja käytetään kestävästi ja kaupunkilaisia kannustetaan toimimaan vastuullisesti.
Tikkurilan osaamiskampuksella kaupungin resurssiviisauden teemoista korostuvat erityisesti yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, hiilineutraali energia ja vähähiilinen rakentaminen, monimuotoinen luonto ja vastuullinen Vantaa. Teemoihin liittyvät tavoitteet ja toimet johtavat kohti hiilineutraalia Vantaata.
Vähähiilisen kaupunginosan suunnittelu alkaa asemakaavasta
Tammikuussa julkaistussa Sitowisen tekemässä kampusalueen ilmastovaikutusten arviointiraportissa todetaan, että Vantaan kaupunki on rakentamassa vähähiilistä kaupunginosaa.
Osaamiskampuksen alueen asemakaavoituksessa vähähiilisyyttä ovat ohjanneet vaatimus laadukkaasta ja kestävästä arkkitehtuurista, viherkatoista sekä viherkerrointavoitteen noudattamisesta pihoilla ja katualueilla.
Lisäksi alueen tulevat katu- ja liikenneratkaisut perustuvat joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, mikä on myös vähähiilistä.
Tutustu Tikkurilan osaamiskampuksen kaavoitukseen.
Rakentamisessa käytetään kierrätysmateriaaleja
Katu- ja kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä A-Insinöörit Oy laati alueelle uusiomateriaaliselvityksen, jossa tarkennetaan, mitä kierrätysmateriaaleja katualueiden rakentamisessa voitaisiin käyttää.
Esimerkiksi kierrätettyä betonimursketta ja tuhkaa on mahdollista käyttää katurakentamisen rakennekerroksissa ja pengertäytöissä. Kierrätetty betonimurske on hiilinegatiivinen materiaali, sillä siihen on sitoutunut sementin valmistuksesta aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä. Murskeen hiilinegatiivisuus perustuu betonin karbonatisaatioon, joka kiihtyy betonijätteen murskaamisen jälkeen.
Katusuunnittelussa on optimoitu myös katupintojen korkeustasoja, jotta rakentaessa ei tarvitse tehdä turhia täyttöjä ja tukimuureja. Kävelykatujen päällysteenä käytetään kotimaista graniittia.
Edellä mainitut keinot säästävät merkittävästi luonnonvaroja alueen rakentamisvaiheessa. Lisäksi katu- ja puistoalueiden työmailla huomioidaan hiiliviisaat ratkaisut ja noudatetaan Green Dealin päästöttömän työmaan vaatimuksia työmaakoneissa ja toiminnoissa.
Mitä materiaalin hiilinegatiivisuus tarkoittaa?
- Vähähiilinen tuote päästää ilmakehään hiiltä vain vähäisiä määriä eli on esimerkiksi osittain kierrätysmateriaalista valmistettu. Tuotteen hiilijalanjälki on vain vähän yli 0.
- Hiilineutraali tuote ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, vaan on esimerkiksi kokonaan kierrätysmateriaalista valmistettu. Hiilijalanjälki on 0.
- Hiilinegatiivinen tuote sitoo hiiltä enemmän kuin päästää sitä ilmakehään, kuten esimerkiksi puut tekevät. Hiilijalanjälki on alle 0.
Kasvillisuus sitoo hiiltä, viivyttää hulevesiä ja lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta
Puisto- ja viherrakentamisessa vähähiilisyys näkyy materiaalivalintojen lisäksi kaupunkivihreän runsaudessa ja hulevesien paikallisissa viivytysratkaisuissa. Kampusalueen maisemasuunnittelusta vastaa Maanlumo Oy.
Alueen kaupunkivihreä sitoo hiiltä ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi kasvilajien monimuotoisuus parantaa kasvien sietokykyä kasvuolosuhteiden muutoksille.
Alueelle istutetaan mahdollisimman paljon puita. Vallitsevaksi puulajiksi on ehdotettu mäntyä, joka sitoo hyvin hiiltä pitkän elinikänsä ansiosta.
Lisäksi kampusalueen eteläosan puistikot toimivat tulvatilanteissa hulevesien tehokkaina imeytysalueina.
Sade- ja sulamisvedet ohjataan katualueilta hulevesipainanteeseen.
Kampusalueen energia saadaan vähähiilisestä alue-energiaverkosta
Sweco Oy suunnittelee kampusalueelle paikallista maalämmön ja kylmäenergian tuotantoa, joka yhdistetään kaukolämpöverkkoon suurimman hyödyn saamiseksi.
Osaamiskampus toimii ”Energiapalvelumalli alueille” eli ENPA-hankkeen pilottikohteena. Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisen ENPA-kehittämishankkeen tavoitteena on tukea mahdollisimman vähähiilisten alueellisten energiaratkaisuiden suunnittelua ja toteutusta pääkaupunkiseudulla.
Tutustu Energiapalvelumalli alueille -hankkeeseen (ENPA).
Osaamiskampuksen rakennusten hiilijalanjäljet mitataan
Kampusalueen tonteilla rakennuksille on asetettu vähähiilisen rakennuksen hiilijalanjälkitavoite. Runkorakenteiden osalta tavoitteena on vähähiilinen runkoratkaisu, minkä lisäksi täydentävissä rakenteissa ja verhouksissa suositellaan puun käyttöä.
Rakennukset suunnitellaan muuntojoustaviksi ja tilat yhteis- tai vuorottaiskäytettäviksi. Rakennuksille on asetettu tilankäyttöastetavoite, joka suosii yhteiskäyttöisyyttä.
Rakennuksille suoritetaan hiilijalanjälkilaskenta kolmessa eri vaiheessa hanketta. Tämä vähähiilisen rakentamisen mittari on aktiivisessa käytössä koko rakentamisen ajan.
Kampusalueen myöhemmän ylläpidon ja kunnossapidon osalta selvitetään vähähiilisiä työtapoja. Esimerkiksi sen sijaan että aurauslumet kuljetettaisiin erikseen kuorma-autoilla lumenkaatopaikoille, selvitetään, löytyisivätkö sopivat lumenkasauspaikat läheltä.
Seuraa hankkeen etenemistä
Tikkurilan osaamiskampus -hanke
Tikkurilan osaamiskampuksen vähähiilisen rakentamisen innovatiiviseen kehittäjäjoukkoon kuuluvat Vantaan kaupungin Kaupunkirakenne ja ympäristö -yksikkö ja Kadut ja puistot -yksikkö, Vantaan energia, A-Insinöörit Oy, Maanlumo Oy ja Sweco Oy.
