Kiertotalouden tuominen rakennushankkeisiin vaatii totuttujen käytäntöjen muuttamista

Blogi Kestävä ja kukoistava Vantaa

Kansallisteatterin vanhat tiilet saivat uuden elämän Tikkurilan paviljonkikoulun pihalle rakennetussa varastossa. Tiilien hyödyntäminen on esimerkki rakentamisen kiertotaloudesta, jota Vantaa haluaa edistää.

Henkilökuva Kimmo Nekkulasta.

Tikkurilan paviljonkikoulun varastorakennuksen uudelleenkäytetyt tiilet miellyttävät projektikoordinaattori Kimmo Nekkulan silmää. Kuva: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.

Sisältö

Vantaan kaupunki haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisen kiertotalous, kuten maamassojen hallinta ja purkumateriaalien hyödyntäminen uudelleen, tarjoaa paljon mahdollisuuksia hiilijalanjäljen pienentämiseen. Rakentaminen aiheuttaa välittömästi tai välillisesti noin 30–40 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Kaupungeilla on mahdollisuus olla kiertotalouden pioneereja. Vantaan tavoitteena voisi olla kiertotalouden periaatteiden mukainen suljettu materiaalikierto, jossa purkumateriaalit hyödynnetään täysimääräisesti uudelleen kaupungin sisällä. Kun materiaalit hyödynnetään lähellä, vähentyvät myös materiaalien kuljetusten aiheuttamat päästöt.

Tiilten matka teatterilta varastorakennukseen

Vantaa on mukana EU:n CIRCuIT-hankkeessa, jonka osana tehdään erilaisia rakentamisen kiertotalouteen liittyviä kokeiluja. Tarkoituksena on löytää hyviä käytäntöjä kaupungin tuleviin rakennushankkeisiin.

Eräs hankkeen kokeilukohteista on Tikkurilan paviljonkikoulun pihalle rakennettu varasto, joka valmistui syksyllä 2021. Rakennuksen julkisivuun muurattiin noin kaksituhatta Kansallisteatterin pienen näyttämön väliseinistä irrotettua tiiltä. Rakennusurakan toteutti Parmaco oy.

Tiilten saaminen uudelleenkäyttöön sisälsi useita haasteita. Alun perin tiilet oli määrä ottaa kaupungin omasta purettavasta koulusta, mutta purku- ja uudishankkeiden aikataulut eivät osuneet yksiin. Lopulta tiilet saatiin Kansallisteatterista, josta oltiin purkamassa osa. Purku-urakan hoiti CIRCuIT-hankkeessa mukana oleva Umacon Oy.

Urakka alkoi sopivien materiaalien valinnalla. Purettavassa teatterin osassa oli kolmenlaisia tiiliä, joiden sopivuutta uuteen kohteeseen testattiin. Eri tiilten laatua testattiin Tampereen yliopiston laboratoriossa, ja niiden pakkasenkestävyyttä Koestus T&T Oy:n Oulun laboratoriossa. Testeissä havaittiin, että parhaiten uuteen rakennukseen sopivat umpinaiset punatiilet. Tämän jälkeen tarvittava määrä sopivia tiiliä irrotettiin ehjänä, puhdistettiin ja kuljetettiin välivarastoon ennen lopullista käyttöä uuden varaston rakennuksessa.

Tikkurilan koulun tiilien uudelleenkäytön tarina. Video: HSY.

Tikkurilan paviljonkikoulun varasto. Kuva: Jenni Särmä/Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus.

Nykyiset toimintamallit eivät tue kiertotaloutta

Purkukohteiden materiaalien, erityisesti rakennusosien, hyödyntäminen uusissa rakennuksissa vaatii kaupungin toimintamallin miettimistä uudelleen. Toimintatavat pitää suunnitella kiertotalouden mahdollistaviksi. Koko rakennusala pitää saada mukaan muutokseen.

Minkä kaiken sitten pitää muuttua, jotta vähähiilisen kiertotalouden mukainen rakentaminen olisi valtavirtaa tulevaisuudessa?

Ensinnäkin Suomeen tulee synnyttää purettujen rakennusosien ja -materiaalien markkinat. Tämä avaa oven uudenlaiselle kiertotalousliiketoiminnalle, johon liittyy sähköisiä markkinapaikkoja, fyysisiä varastointi- ja jatkojalostuspaikkoja sekä toimijoita auttavia ”kiertotalousoperaattoreita”.

Toisekseen kaupunkien ja muiden rakennuttajien pitää muuttaa prosessinsa kiertotaloutta tukeviksi. Esimerkiksi julkisten hankintojen vähähiilisyyskriteerien oheen tarvitaan kiertotalouskriteerejä. Kriteerien ei tulisi olla toimijoita liikaa rajoittavia, vaan tilaa pitää jättää innovatiivisille ratkaisuille. Yksiselitteisten, riittävän helposti arvioitavien vaatimusten asettaminen on tällä hetkellä kiertotalouden kuuma peruna. Tätä haastetta ei kukaan toimija pysty yksin ratkaisemaan.

Vantaan kaupunki on mukana ympäristöministeriön ja Rakli ry:n Green deal -sopimuksessa, joka edistää purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä. Sopimus velvoittaa järjestelmälliseen purkukartoitusten tekemiseen ja tiedon välittämiseen alan sisällä, jotta käytettyjen rakennusosien haltijat ja tarvitsijat löytäisivät toisensa.

Toimivan kiertotalousjärjestelmän luominen edellyttää uuden oppimista, vanhasta poisoppimista sekä kiertotaloutta tukevan ilmapiirin synnyttämistä. Tehdään yhdessä kiertotaloudesta uusi musta!

Kirjoittaja

Kimmo Nekkula

Kimmo Nekkula on CIRCuIT-hankkeen koordinaattori Vantaan kaupungilla