Muuttuva ilmasto pakottaa etsimään uusia ratkaisuja kaduille ja puistoihin 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Vantaan katujen ja puistojen suunnittelun työntekijöille arkipäivää, sillä sää vaikuttaa erittäin paljon kaupunkiympäristön olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Vantaa pyrkii osaltaan hillitsemään - tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. 

Mitä ilmastonmuutoksesta seuraa kaupunkiympäristössä?

Sääolojen äärevöityminen aiheuttaa entistä enemmän sateisiin ja tulviin liittyviä ongelmia, kuten veden valtaamia kellareita ja kulkureittejä. Toisaalta kuivina kausina kasveja joudutaan kastelemaan aiempaa enemmän ja lämpösaarekeilmiö tekee taajamien oloista tukalampia. Vuodenaikojen rajat hämärtyvät. Joinain talvina lumipeitettä joudutaan odottamaan pitkään, toisinaan taas lunta tulee valtavia määriä.   

Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötila sahaa edestakaisin aiheuttaen veden reittien kuten viemärikansien, katuja alittavien sadevesiputkien ja ojien vuorotellen sulamista tai jäätymistä. Kaupunkilainen saattaakin kohdata veden reittien tukkeutumisen vuoksi yhä enemmän lammikoitumista, tulvimista ja kulkuväylien liukkautta.  

Muuttuvat olosuhteet asettavat uudenlaisia rasitteita myös kasvillisuudelle, ihmiselle ja muille eliölajeille. Muun muassa edellä mainitun kaltaisia muutoksia ilmastossa on jo tapahtunut (linkki vie HSY:n sivustolle), minkä vuoksi sopeutumisen merkitys on yhä suurempi.

Miten kaupunki varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin?

Vantaalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeudutaan lisäämällä luonnon joustovaraa antamalla tilaa kasveille ja vedelle sekä tukemalla kasvi- ja eläinlajien monipuolista kirjoa.

Kaupungin suunnittelussa hyödynnetään myös yhä enemmän niin sanottuja luontopohjaisia ratkaisuja, joissa kasvillisuus auttaa esimerkiksi tulvimisen hillitsemisessä.

Jotta tämä kaikki on mahdollista, on julkista tilaa tarpeen ajatella uudella tavalla. Sopeutuminen edellyttää enemmän tilaa kasvillisuudelle ja sade- ja sulamisvesien eli hulevesien imeyttämiselle. Maailman tiiviistä kaupunkikeskustoista (mm. Pariisi, Barcelona, Amsterdam, Tukholma) tuttu keino on muuttaa katujen tilanjakoa. Tilaa jaetaan uudelleen siten, että ennen autoille varattua tilaa annetaan kasvillisuuden, jalankulkijoiden ja muidenkin eliölajien käyttöön. Tämä tukee myös ihmisten hyvinvointia ja kaupungin elävyyttä. 

Kaupungin puusto ja monipuolisempi vehreys suojapuskurina muuttuvassa ilmastossa

Kaupunkien kasvillisuudella on useita ilmastonmuutoksen seurauksia tasaavia vaikutuksia. Kasvillisuus on herkkää, elävää "kunnallistekniikkaa”, joka viilentää, varjostaa, kosteuttaa ja tarjoaa elinympäristöjä monille lajeille sekä tukee kaupunkilaisten terveyttä ja tekee luontoa tutuksi. Nämä luonnon tarjoamat, vasta viime vuosikymmeninä uudelleen tunnistetut “palvelut” (ns. ekosysteemipalvelut) ovat veronmaksajille elintärkeä julkinen hyödyke vähintään siinä missä asumisen ja liikkumisen mahdollisuudet, koulut ja päiväkodit ja muu hoivakin.   

Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevista teoista paras on kaduilla ja puistoissa olemassa olevien puiden ja maaperän säilyttäminen. Tähän pyritään jatkossa yhä enemmän. Ilmastonmuutoksen tuomat tuholaiset ja lämpeneminen verottavat lähitulevaisuudessa puustostamme ison osuuden. Puita kohtaavien rasitusten vuoksi nykyisten puiden turvaaminen on tärkeää – ja samaan aikaan täytyy kasvattaa muutoksiin varautumisen katupuureserviä.  

Säilyttämisestä seuraavaksi paras ratkaisu onkin lisätä muuttuvissa oloissa paremmin pärjäävää kasvillisuutta. Eliölajit itsessään eivät oikeastaan ehdi muuttua ilmastonmuutoksen tahdissa, joten on tarve kokeilla uusia kasvilajeja esim. katupuissa ja istutuksissa.   

Katuympäristön kasvuolot ovat kasveille haastavat, ja ilmastonmuutos tekee oloista entistä rasittavammat ja arvaamattomammat. Jotta kasvillisuutta saadaan nykyresurssein lisää ja se kestäisi hyvin, sen hoidon tulisi olla nykyistä helpompaa ja edullisempaa. Helppohoitoisesta ja luonnon prosesseihin mukautuvasta katuvihreästä seuraa villimpää ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa. 

Villimpi vehreys voi hämmästyttää, mutta tuoda samalla kiviseen kaupunkiin kiinnostavuutta, monipuolisuutta ja uusia eliölajeja. Villimpi kaupunkikuva näkyy esimerkiksi leikatun nurmikon sijaan vaihtelevan lajisina ja korkuisina niittyinä, monimuotoisuutta lisäävien, rikkakasveina pidettyjen kasvilajien olemassaolona sekä istutuskokeiluina, joissa mahdollisesti vain osa kasvilajeista kukoistaa. Samalla istutukset näyttävät erilaisilta, kuten rehottavammilta tai karummilta. Niiden myös annetaan yhä enemmän muuttua sääolojen mukana. 

Kasvillisuus ja maaperä ovat elävää, edullista kunnallistekniikkaa

Kasvipeitteinen maa kykenee muiden hyötyjensä lisäksi imemään sade- ja tulvavesiä paremmin kuin asfaltin keskelle sijoitetut viemärit. Vettä läpäisevien pintamateriaalien valinnalla ja kasvillisuudelle varattua tilaa laajentamalla voidaan vähentää veden virtaamista kaduilla.  

Perinteisesti hulevesiä on hallittu viime vuosikymmeniä tekniikkaan turvautuen, siirtämällä vedet putkissa suoraan vesistöihin. Tässä on haasteena putkikapasiteetin riittävyys tulvan huippuhetkinä ja vesistöjen kunnon heikentyminen: katujen lika päätyy suoraan luontoon.  

Vantaalla suositaan hulevesien käsittelyssä yhä enemmän niin sanottuja luontopohjaisia ratkaisuja. Luontopohjaiset ratkaisut, kuten avo-ojat, sadevettä hyödyntävä kasvillisuus, olemassa olevien puiden säilyttäminen ja luontaisten painanteiden hyödyntäminen ovat usein suhteellisen edullisia ja toimivia ratkaisuja.  

Vantaalla on toteutettu esimerkiksi erilaisia vettä viivyttäviä ja kerääviä, kasvillisuutta sisältäviä painanteita Koivuhaan Meiramitielle, Asolan Lipstikkakujalle ja Variston ja Vapaalan väliselle Luhtitielle.   

Myös kasvillisuussaarekkeita on tietoisesti lisätty katukuvaan. Esimerkiksi tulevan Tikkurilan osaamiskampuksen katujen suunnittelussa lähdettiin siitä, että alueen kaduille tulee luontopohjaista hulevesien viivytystä. Keskellä katua tulee siis olemaan erillisissä, penkein varustetuissa saarekkeissa vettä imevää puustoa ja maa-ainesta. Tämä vaatii tilaa kadulta, joten alueen sisällä on sallittua vain huoltoajo, pyöräily ja kävely. Lisäksi asemakaavassa on määritelty, että rakennukset sijaitsevat tonteilla hieman kauempana kadun reunasta, ja kadun vesiä ohjaavat kallistukset on sovitettu kasvillisuutta kohti.  

Tulevan Vantaan ratikanreitillä sade- ja sulamisvesiä, kuumuutta ja luontokatoa hillitsevät viherraide, lukuisat istutukset sekä kadun reunoissa esimerkiksi Aviabulevardin, Tikkurilantien, Kyytitien ja Länsimäentien varressa sijaitsevat hulevesipainanteet.   

Vantaan kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristötavoitteita ratkaistaan lisäämällä eri alojen yhteistyötä

Vantaalla on kaupunkistrategiassaan suomalaisittain kunnianhimoiset hiiliviisaustavoitteet. Periaatteet ilmasto- ja ympäristötyön toteuttamiseksi on kirjattu Vantaan resurssiviisauden tiekarttaan.

Strategiaa ja tiekartan periaatteita toteutamme käytännössä arjen työssä. Luomme uudet, aiempia toimintatapoja muuttavat ratkaisut suunnittelupöydillä ja kunnossapidon askareissa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen toimet näkyvät jatkossa yhä enemmän uudenlaisina valintoina kaupungin suunnitteluohjeissa ja -ratkaisuissa. Katukuvassa muutos näkyy hitaammin, sillä kaupunkia rakennetaan pala kerrallaan yksittäisissä katu- ja puistohankkeissa.

Monimutkaisten luonnon prosessien tunnistaminen ja hyödyntäminen vaativat uudenlaista osaamista kaupunkiympäristön suunnittelussa ja hoidossa. Monet eliöiden toimintaa ja teknisiä valintoja yhdistävät ratkaisut vaativat yhä enemmän monen eri asiantuntijan panosta. Esimerkiksi yksittäisessä katuhankkeessa tarvitaan yhä useammin biologin, maisema-arkkitehdin ja insinöörin yhteissuunnittelua.

Mitä kaupunkilainen voi tehdä?

Kaupunkilaisena tilaa kasvillisuudelle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen voi säästää kulkemalla itse mahdollisimman paljon jalan, pyörällä ja julkisilla liikennevälineillä. Siten myös parhaiten aistii, miten vantaalainen kaupunkiluontomme sään muutoksissa voi ja muuttuu. Ulkoilu tuo voimavaroja ja motivaatiota myös ilmastoa tukeviin elämäntapoihin.