Luonto kaupungissa

Viime vuosina ajatus hyvästä kaupungista on muuttunut. Vantaalaiset haluavat lisää vihreää lähiympäristöönsä. Saimme tällaisen tuloksen jo vuonna 2017 Vantaan tulevaisuuskuva -kyselyssä ja tuntuu kuin tämä ajatus olisi viime vuosina entisestään vahvistunut. Kaupunkiympäristön toimialalla haluamme vastata tähän toiveeseen. Haluamme säästää ja suojella mahdollisimman paljon sitä, mikä nyt on vihreää.

Vihreys tekee hyvää ihmiselle. Vihreä värinä rauhoittaa, puun latvuksena varjostaa, tarjoaa elinympäristön erilaisille eläimille ja eliöstöille. Saa ihmisen katselemaan ympärilleen, pysähtymään. Kasvulliset ympäristöt ovat välttämättömiä elämän säilymiselle ja yhteiskunnan kukoistamiselle.

Toisaalta kaupunkia on tarpeen tiivistää, sillä Vantaa osana pääkaupunkiseutua houkuttelee asukkaita. Seudulla on tarjolla koulutusta, työpaikkoja, palveluita ja paljon erilaista kulttuuria – siis mahdollisuuksia hyvään elämään. Tarvitsemme lisää asuntoja ja siksi rakennamme yhä tiiviimpää ja korkeampaa. Tavoitteena on palveluiden ja liikkumisen keskittäminen, tehokkaat verkostot sekä lyhyet välimatkat. Kaikkeen tähän on käytettävissä maata yhä vähemmän. Jotta tarpeisiin voidaan vastata, otetaan käyttöön rakentamattomia alueita, penkereitä, joutomaita. Korkeilla rakennuksilla varjostetaan rakennusten lähiympäristöä, parkkipaikoilla peitetään pihoja ja uudet väylät pirstovat metsiä. Muutoksella on siis kahdet kasvot.

Vantaalla on yleiskaavoituksen kautta valittu kasvun lähtökohdaksi tiiviit keskustat ja joukkoliikennevyöhykkeet (Yleiskaava 2020). Näiden vastakohtana meillä on laajat pellot ja metsät sekä kattavat viherverkostot. Tiiviit keskustat sekä paljon vihreää ja kasvullista niiden ympärillä! Tiesittekö, että jokaisen kaupunkilaisen kotoa vihreään ympäristöön on korkeintaan 300 metriä? Uudessa yleiskaavassa on lisäksi lähes 30 uutta luonnonsuojelualuetta. Nämä alueet ovat meille tärkeitä ja niitä haluamme vaalia. Uskomme, että tämä tapa jäsentää kaupunkiamme tuo meille parhaan mahdollisen elinympäristön.

Kaupungin jäsentäminen tiiviisiin ja luontoalueisiin ei kuitenkaan tarkoita, ettei myös keskusta-alueilla vaalittaisi vantaalaisten kaipaamaa vehreyttä. Haluamme kehittää uudenlaista kaupunkiympäristöä – juuri sellaista, jossa jokaisesta asunnosta on yhteys luontoon. Asemakaavojen vihertehokkuusvaatimuksissa edellytetään, että kasvullista ympäristöä sekä sadevettä läpäisevää ja pidättävää aluetta on riittävästi jokaisella pihalla. Vehreyden vaatimus koskee siis jokaista Vantaalle rakentavaa.

Näin myös tiiviissä kaupunkiympäristössä pihoilla on mahdollisimman vehreää, kaduilla on mukava kävellä ja toreilla istuskella puiden siimeksessä. Sadevesiä ohjataan hulevesialtaisiin, pihakivien välitse maaperään, ja niiden kulkua hallitaan viherkatoilla. Pörriäisillä on niittyjä ja tienpientareita, metsät säilyvät osina asuntoalueita. Pihat voisivat olla luonnonmukaisempia, metsät kasvaa vanhemmiksi ja monimuotoisemmiksi. Voisiko Vantaa olla luontopositiivinen vuonna 2030?

Joudumme nyt opettelemaan uudenlaisia toimintatapoja ja arvottamaan puita, pensaita ja kasvullisia alueita uudella tavalla. 30 vuotta paikallaan kasvanut puu on monin verroin arvokkaampi kuin juuri istutettu piiskataimi – siksi haluamme varjella sitä mikä jo on ja antaa sen suojassa mahdollisuuksia uudelle kasvulle.

Se, että kodin jokaisesta ikkunasta näkyy puu, ei kasvavassa kaupungissa ole itsestäänselvyys. Tarvitsemme yhteistä tahtoa tavoitteen toteuttamiseksi. Ja paljon tekoja meiltä kaikilta!