Pitkä työkokemus ja rohkea askel kohti varhaiskasvatuksen opettajuutta

Marja-Leena Rantola toimii tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajana Vantaan kaupungilla Ilvespuiston päiväkodissa sekä Superin pääluottamusedustajana. Hänen uransa varhaiskasvatuksessa alkoi jo vuonna 1999, jolloin hän valmistui lähihoitajaksi. Pitkään ajatus opettajaksi kouluttautumisesta tuntui kaukaiselta.  

– Ajattelin silloin, että en ikinä lähtisi opettajaksi kouluttautumaan. Se oli sitä vanhaa aikaa – vanhan varhaiskasvatuslain ja vanhan vasun aikaa, Marja-Leena kuvaa.  

Tuohon aikaan lastenhoitajan ja opettajan työnkuvissa ei ollut suuria eroja, eikä kouluttautuminen tuntunut realistiselta vaihtoehdolta. Monimuoto-opintoja ei ollut tarjolla, ja opiskelu olisi edellyttänyt usean vuoden opintovapaata.  

Merkittävä muutos tapahtui vuonna 2018 uuden varhaiskasvatuslain myötä. Pedagogiikan rooli vahvistui, ja samaan aikaan Marja-Leena sai työkaverikseen pätevän varhaiskasvatuksen opettajan. Tämä kokemus vaikutti syvästi omaan ammatilliseen ajatteluun.  

– Se kolahti ihan kunnolla. Tajusin, että varhaiskasvatus voi olla paljon muutakin kuin arjesta selviytymistä ja perushoitoa, hän kertoo.  

Tie opiskelijaksi vaati sitkeyttä ja rohkeutta  

Ajatus opiskelusta alkoi kypsyä, erityisesti, kun tieto monimuoto-opinnoista tuli esiin. Ratkaisevaa oli myös esihenkilön kannustus ja tuki.  

– Esihenkilöni sanoi, että Leena, susta on tähän. Se rohkaisu merkitsi tosi paljon, Marja-Leena sanoo.  

Tie opiskelijaksi ei kuitenkaan ollut suoraviivainen. Soveltuvuuskokeet jännittivät, eikä opiskelupaikka auennut heti.  

– Olen ollut aina hirveä jännittäjä. En saanut sanaa suustani niissä kokeissa, hän muistelee.  

Kolmannella hakukerralla paikka kuitenkin irtosi. Odotusajan Marja-Leena hyödynsi suorittamalla opintoja avoimessa yliopistossa, mikä helpotti myöhempää opiskelua tutkinto-opiskelijana.  

Opinnot Helsingin yliopistossa alkoivat elokuussa 2024, ja valmistuminen ajoittuu loppuvuoteen 2026. Opiskelumalli, jossa edetään ryhmän kanssa samassa tahdissa, on sopinut hyvin hänen elämäntilanteeseensa.  

– Olen yksinhuoltaja ja erityislapsen äiti, joten tämä malli sopii minulle tosi hyvin. Ei tule turhaa stressiä siitä, että pitäisi tehdä enemmän kuin pystyy, hän kertoo.  

Työnantajan tuki mahdollisti kouluttautumisen  

Vantaan kaupungin tuki on ollut ratkaisevassa roolissa opintojen mahdollistamisessa. Avoimen yliopiston opinnot, jotka olivat koulutuksen pääsyvaatimuksena, korvattiin kaupungin toimesta.  

– Ne opinnot maksoivat noin 400 euroa. Maksoin ensin itse, mutta sain rahat saman tien takaisin. Se oli ihan älyttömän iso asia, Marja-Leena toteaa.  

Lisäksi opiskeluun kuuluvat kaksi lähipäivää kuukaudessa ovat palkallisia, eikä ansionmenetyksiä synny.  

– Se on oikeasti se ratkaiseva juttu. Ilman tätä tukea en olisi yksinhuoltajana pystynyt lähtemään opiskelemaan, hän sanoo.  

Marja-Leena toivoo, että kouluttautumismahdollisuuksia ja niihin liittyvää tukea tuotaisiin Vantaalla entistä näkyvämmin esiin.  

– Miten me saisimme enemmän ihmisiä innostumaan tästä? Tämä koulutus on tosi tärkeää koko varhaiskasvatuksen tulevaisuuden kannalta, Marja-Leena kiteyttää.  

Kiinnostaako varhaiskasvatuksen opettajan monimuoto-opinnot?  

Varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutusten tavoitteena on mahdollistaa opiskelu myös varhaiskasvatustyön ohessa. Koulutukset on suunnattu varhaiskasvatuksessa työskenteleville, ja opintoihin sisältyy paljon päiväkodissa suoritettavia oppimistehtäviä. Monimuoto-opintoihin voi hakea, kun on suorittanut kasvatustieteen perusopinnot 25 op ja työkokemusta on kertynyt vähintään 8 kk. Töiden ohella suoritettavia varhaiskasvatuksen opettajan monimuoto-opintoja tuetaan palkallisilla vapaapäivillä erillispäätöksen mukaisesti.  

Syksyllä 2026 alkavaan, toistaiseksi viimeiseen Helsingin yliopiston suomenkieliseen varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutukseen hakuaika on 10.3.−24.3.2026.  Lue lisää tästä.