Kaivokselan koulun kesäkorjaukset ja kuntotutkimukset / Tiedote 19.9.2024

Kaivokselan koululla on myös tehty rakennuksen kuntoon liittyviä täydentäviä tutkimuksia. Edellisen kerran on tehty tutkimuksia vuonna 2019. Sen jälkeen korjauksia on tehty useamman kesäloman aikana. Kesällä 2024 on käynnistynyt hankesuunnittelu peruskorjausta varten, ja suunnittelua varten koottiin nykytilanteesta kokonaiskuva. Tutkimuksissa selvitettiin rakennuksen rakenteiden kuntoa ja haitta-aineiden esiintymistä sekä arvioitiin talotekniikan ja sähkön kuntoa. Tutkimusten tuloksista kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa.

Rakenteet

Pihat

Piha-alueen vedenpoisto toimii hyvin eikä aiheuta merkittävää ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille.

Alapohja

Alapohjarakenne on tutkimusten perusteella kosteusteknisesti toimiva. Vain paikallisia kosteuspoikkeamia todettiin. Alapohjan eristetilasta otetuissa materiaalinäytteissä ei todettu mikrobikasvua, vaikka aikaisemmassa tutkimuksessa vaurioita on paikallisesti todettu. Rakennukseen on tehty ilmatiiveyttä parantavia korjauksia alapohjarakenteeseen ja lisäksi rakennetta on uusittu useassa tilassa. Tilat, joita ei vielä ole korjattu tai tiivistetty, todettiin epätiiviiksi. 

Rakennuksen alustatila oli yleisilmeeltään siisti, siellä ei havaittu viitteitä kosteuden kertymisestä, mutta tilassa on edelleen jonkin verran ylimääräistä materiaalia. Alustatilaan johtavat luukut eivät kaikilta osin olleet tiiviitä. Epäpuhtauksia tai hajuja alustatilasta tai alapohjan eristeistä voi siis edelleen kulkeutua paikallisesti sisätiloihin ilmavirtausten mukana.

Välipohjat

Välipohjarakenteissa ei todettu poikkeavaa kosteutta. Opetustiloissa, joissa on puukuitulevykatto, havaittiin materiaalille tyypillistä ominaishajua. Mineraalivillakuitujen lähteitä todettiin aulan ja käytävien lasketun katon yläpuolella.

Ulkoseinät

Ulkoseinärakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia. Julkisivukorjaus on toteutettu kahdeksan vuotta sitten. Tällöin on uusittu lämmöneristeet ja julkisivu on muutettu tiililaattapintaiseksi. Ikkunapalkkien kohdalla on edelleen vanha korkkieristys ja sokkelileikkauksien kohdilla vanha eristemateriaali. Eristemateriaaleista otetuissa näytteissä ei todettu mikrobikasvua. Aikaisemmassa tutkimuksessa on kuitenkin todettu paikallisesti vaurioita sokkelieristeessä. Tilat, joita ei ole tiivistyskorjattu, eivät ole tiiviit. Merkkiainekokeissa ilmavuotoja todettiin erityisesti ikkunaliittymistä sekä liikuntasaumoista. 

Yksi paikallinen kosteusvauriot todettiin 1. kerroksen käytävän sisäänkäynnin kohdalla, tämä sisäänkäynti on kuitenkin vain satunnaisessa käytössä. Ikkunoiden aukipitolaitteita on rikki, minkä vuoksi ulkopuitteita ei saada tiiviisti kiinni.

Väliseinät

Väliseinät ovat pääosin hyvässä kunnossa. Kellarikerroksessa todettiin poikkeavaa kosteutta paikallisesti.

Vesikatto ja yläpohja

Vesikatto on uusittu viime kesänä ja se todettiin hyväkuntoiseksi. Kattokupuikkunoissa havaittiin paikallisia halkeiluja. Yläpohjan sisäpuoliset läpiviennit olivat aistinvaraisesti arvioituna epätiiviitä.

Sisäilman olosuhteet

Sisäilman olosuhteita on seurattu erillisen olosuhdemittausjärjestelmän kautta viime syyskuusta lähtien. Seurantajärjestelmä puretaan kesällä.

Sisäilman lämpötila on ollut keskimäärin 20,5 astetta syksyllä, 21 astetta talvella ja 21,5 astetta keväällä. Sisäilman lämpötila on laskenut hetkittäin alle 20 asteen, eniten alhaisia lämpötiloja on ollut syksyllä. Sisälämpötilan tulisi pysyä aina yli 20 asteen. Nyt toteutetun seurantajakson aikana lämpötila on ollut tätä alhaisempi noin 20 % käyttöajasta. Kevätlukukauden viimeisinä koulupäivinä ja vielä kesäkuun alussa hellejakson aikaan sisälämpötila on kohonnut korkeimmillaan noin 27 asteeseen. Korkea sisälämpötila lisää tunkkaisuuden tunnetta. Lämpötila ei kuitenkaan seurannan aikana ole ylittänyt kuumatyön 28 asteen tai asumisterveysasetuksen 32 asteen toimenpiderajaa Sisäilman lämpötilassa on ollut vaihtelua tilojen välillä jonkin verran. Esimerkiksi luokka 111 on ollut turhan lämmin talvella. Yleisesti ottaen sisäilman lämpötila on ollut hyvällä tasolla. 

Sisäilman suhteellinen kosteus on vaihdellut ulkoilman olosuhteiden mukaan. Syksyllä sisäilman suhteellinen kosteus oli varsin korkea 70 %, talvella hyvin alhainen jopa alle 20 % ja keväällä se taas nousi 60 % tuntumaan. Tulokset ovat tavanomaisia.

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on ollut pääosin hyvällä tasolla alle 1000 ppm. Yksittäisinä päivinä joissakin tiloissa pitoisuus on noussut tätä korkeammalle tyydyttävälle tasolle. Koulupäivien ulkopuolella hiilidioksidipitoisuus on myös noussut joskus korkealle, tällöin koululla on ollut yökoulu tai muuta iltatoimintaa. Tilojen käytöstä normaalien toiminta-aikojen ulkopuolella tulee ilmoittaa huoltoon (pertti.jappinen@vantti.fi), jotta muutokset ilmanvaihdon käyntiaikoihin voidaan tehdä. Tulosten perusteella ilmanvaihto riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle normaalissa käyttötilanteessa.

Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on ollut pääosin käytön aikana tavoitetasossa +5…-5 Pa. Yöaikaan tilat ovat olleet hieman alipaineisempia ulkoilmaan nähden, luokkaa -10 Pa. Silloin kun ilmanvaihto on hyvin tasapainossa ja paine-ero tavoitetasossa, ilmavirtaukset rakenteiden läpi ovat myös pieniä. Tällöin rakenteiden mahdolliset epäpuhtaudet eivät myöskään kulkeudu sisäilmaan.

Ilmanvaihto

Koulussa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtoon on tehty useita korjauksia vuosien saatossa, osa koneista on myös uusittu. Koneissa todettiin jonkin verran huoltotarvetta. Tuloilmakanavat ja päätelaitteet ovat siistissä kunnossa eikä avoimia mineraalivillakuitulähteitä todettu. Ilmanjako on toteutettu luokissa pääosin suutinkanavien avulla, mikä huuhtelee tilaa hyvin. Pistokoeluonteisissa ilmamäärämittauksissa todettiin jonkun verran poikkeamaa suunnitteluarvoihin. Normaaleissa luokkatiloissa ilmamäärä riittää kuitenkin hyvin 25…30 henkilölle, tätä tulosta tukee myös sisäilman hiilidioksidiseurannan tulokset.

Olosuhdeseuranta on purettu elokuun alussa.

Haitta-ainetutkimus

Kaivokselan koulun osalta päivitettiin myös haitta-ainetutkimus. Rakennuksessa ei havaittu materiaaleja, joiden haitta-aineista olisi välitöntä vaaraa tilojen käyttäjille tai ympäristölle. Haitta-ainepitoiset materiaalit huomioidaan peruskorjauksen aikana purkutyössä ja jätteenkäsittelyssä.

Muut selvitykset

Peruskorjauksen hankesuunnittelua varten arvioitiin myös sähköjärjestelmien ja LVV-järjestelmien kuntoa. Molemmissa tutkimuksissa tuli esille asioita, joita korjataan jo ennen peruskorjausta. Näitä ovat mm. valoteholtaan merkittävästi heikentyneiden poistumisopastevalaisimien uusiminen ja auki olleen sadevesiviemärin liitoksen korjaaminen. Tutkimusten tulokset huomioidaan hankesuunnittelutyössä.

Lisätietoja

sisailma@vantaa.fi