Kehittämishanke kartoitti lasten harrastuspolkujen haasteita Vantaalla

Kehittämishankkeeseen osallistuivat suurista kaupungeista Vantaan lisäksi Turku, Helsinki, Espoo ja Jyväskylä. Yhteistyökumppaneina toimivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla).

Hankkeessa toteutettuun kehittämistyöhön osallistui yli 200 eri liikunta- ja urheiluseuraa suurista kaupungeista. Lisäksi hankkeessa oli mukana laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Hankkeen rahoittajana toimi Opetus- ja kulttuuriministeriö.  

– Hankkeen päätavoitteena oli parantaa lasten ja nuorten liikunnan harrastuspolkuja matalan kynnyksen liikuntapalvelujen ja seuratoiminnan välillä. Erityisesti hankkeessa pureuduttiin harrastamisen Suomen mallin sekä seuratoiminnan väliseen yhteyteen, mutta myös kaupungin matalan kynnyksen liikuntaharrastukset olivat tarkastelussa mukana, hankkeen projektipäällikkö Jaakko Saarinen kertoo.

Hankkeessa tunnistettiin harrastuspolkuihin liittyviä haasteita ja selvitettiin, miten kaupungit järjestävät omaa ohjattua liikunnallista harrastustoimintaansa. Haasteiden tunnistamisen pohjalta valittiin kehittämiskohteita kaupunkien väliseen yhteiskehittämiseen sekä kaupungeissa toteutettavaan paikalliseen harrastuspolkujen kehittämistyöhön. Valittuja kohteita olivat mm. seurayhteistyön kehittäminen matalan kynnyksen liikuntatoiminnassa, harrastuspolulle ohjautuminen, lasten ja nuorten osallisuus sekä palvelualueiden välinen yhteistyö.

Paikalliset visiot edistävät pitkäjänteistä ja resurssiviisasta suunnittelua sekä yhteistyötä

Hankkeessa kehitetyt kaupunkikohtaiset harrastuspolun visiot auttavat huomioimaan polkujen eri vaiheita sekä katkoksia ja ikä- tai kohderyhmäkohtaisia katvealueita entistä paremmin. Harrastuspolun visiot sisältävät rakenteita ja käytänteitä, joilla edistetään pitkällä aikajänteellä harrastajamäärien kasvua, toimintaan sitoutumista sekä harrastajien ohjautumista seuratoimintaan hankkeen tavoitteen mukaisesti. Harrastuspolun visioita on mahdollisuus hyödyntää samankokoisissa ja -kaltaisissa kaupungeissa.

Hankkeen keskeiset löydökset ja kehittämissuositukset

Nykytilan analyysissa tunnistettujen haasteiden lisäksi liikunta- ja urheiluseurojen matalan kynnyksen toiminnan tunnistamisen havaittiin olevan tärkeää. Sekä kaupunki- että aluetasoisesti kerätty tieto auttaa kehittämään kaupungin palveluita ja seurojen toimintaa päällekkäisyyksien vähentämiseksi. Kaupunkien alueellisten ja seurojen sisäisten harrastuspolkujen kehittäminen toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi edistää liikuntaharrastuksissa pysymistä. Tiedolla johtaminen auttaa kohdentamaan tukitoimintoja, kuten avustuksia tai alueellista vuorojakoa sekä seurayhteistyötä entistä tarkoituksenmukaisemmin ja resurssitehokkaammin. On myös tärkeää vahvistaa seurojen kykyä ottaa monenlaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria vastaan vahvistamalla toiminnan saavutettavuutta ja ohjaajien osaamista.

Seurojen näkökulmasta HSM-toiminnan kehittämiseksi tarvitaan pitkäjänteisempää tukea, kuten useampivuotisia avustuksia tai sopimuksia ja mahdollisuutta harrastusmaksuihin, mikä tekisi toiminnasta taloudellisesti kannattavampaa seuroille. Byrokratian keventäminen, erityisesti kilpailutusprosessin osalta, vähentäisi hallinnollista kuormitusta ja tekisi toiminnasta houkuttelevampaa seuroille. Yhteistyötä ja koordinointia tulee parantaa tiiviimmällä vuoropuhelulla seurojen, kaupungin ja koulujen välillä.

Jatkohankeessa "Harrastamisen Suomen mallin liikuntaharrastuksesta polku seuratoimintaan" kaupungit pyrkivät konkreettisin keinoin kehittämään ratkaisuvaihtoehtoja. Vantaan kaupungin ratkaisumalli tässä pilotissa on Liikuntailtapäivä. Liikuntailtapäivää pilotoidaan lukuvuonna 2025–2026 Myyrmäen suuralueen kolmosluokkalaisille. Liikuntailtapäivien tavoitteena on tutustuttaa koululaiset pitkäjänteiseen harrastamiseen  ja löytää toimivia keinoja tukea harrastamisen jatkuvuutta.