Seljapolun päiväkodin tutkimus on valmistunut / Tiedote 19.9.2025

Kesän aikana on selvitetty erityisesti sitä, ovatko rakenteiden sisältä tulevat ilmavirtaukset onnistuneesti estetty korjauksessa. 

Tutkimuksessa löydettiin tekijöitä, jotka voivat heikentää sisäilman laatua erityisesti rakennuksen pohjoisosassa. Rakenneliittymät ovat vielä osittain epätiiviit, jolloin ilmavirtaukset alustatilasta, rakenteiden läpi ja tilojen välillä ovat mahdollisia. Rakennuksen pohjoispäätyä palvelevassa ilmanvaihtokoneessa todettiin myös puutteita ja sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, esimerkiksi teollisia mineraalivillakuituja. Teollisia mineraalivillakuituja todettiin myös toimenpiderajan ylittävä määrä kahdesta pohjoisosan tilasta otetussa sisäilman laskeumapölynäytteessä.

Osa todetuista puutteista on jo korjattu huollon toimesta. Tutkimuksen tulokset on viety eteenpäin kunnossapitotiimille, joka tiedottaa mahdollisista muista korjaustoimenpiteistä myöhemmin. Olosuhdeseuranta päätetään lokakuussa ja mittalaitteet haetaan pois.

Tutkimuksesta tarkemmin

Tutkimus tehtiin kesä-heinäkuussa 2025. Tutkimus piti sisällään aistinvaraista tarkastusta, pintakosteuskartoituksen ja kosteusmittauksia. Ulkoseinärakenteeseen tehtiin rakenneavauksia, joista otettiin materiaalinäytteitä. Ilmavuotoja selvitettiin merkkiainekokein. Myös sisäilman kuitupitoisuuksia mitattiin. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminta ja kunto selvitettiin kokonaisuudessaan. Seuraavissa kappaleissa kuvataan keskeisimpiä tutkimushavaintoja. Raportin tietosuojaversio julkaistaan vantaa.fi -sivuilla sen jälkeen, kun se valmistuu.

Rakennetekniset ja sisäilman tutkimukset

Alapohjarakenne on kosteusteknisesti toimiva ja lattian pintamateriaalit ovat hyväkuntoisia. Tehdyt tiivistyskorjaukset ovat pääosin hyväkuntoiset. Alustatilaan johtavat luukut ovat kuitenkin epätiiviitä. Myös sähkökeskuksien ja lämmönjakohuoneen läpiviennit alustatilaan ovat epätiiviitä. Rakennuksen alapuolella olevassa alustatilassa aistittiin kauttaaltaan maaperän hajua, joka voi kulkeutua käyttötilojen puolelle epätiiviiden alapohjaluukkujen ja läpivientien kautta, koska alustatila oli ylipaineinen käyttötilaan nähden. Esimerkiksi varastossa 006 aistitun poikkeavan hajun syy on alapohjatilasta tulevat ilmavuodot, rakenneliittymät eivät olleet tiiviitä. 

Ulkoseinärakenteiden rakenneliittymien tiivistyksissä havaittiin puutteita, minkä vuoksi ilmavuodot rakenteen sisältä ovat mahdollisia. Ilmavuodot voivat kuljettaa sisäilmaan myös epäpuhtauksia ja hajuja, sillä ulkoseinien alaosissa eristemateriaalissa on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu mikrobivaurioita. Tämän tutkimuksen yhteydessä otetuissa materiaalinäytteissä mikrobikasvua ei todettu, mutta rakenteen sisällä aistittiin paikoin mikrobiperäistä hajua. Huokoinen ulkoseinärakenne, ja maanpinnan tasolle tai sen alapuolelle sijoittuva eristetila ovat alttiit kosteusrasitukselle. Ikkunat ja ovet ovat havaintojen perusteella pääosin hyväkuntoisia.

Väliseinärakenteet ovat yleisesti hyväkuntoisia eikä poikkeavaa kosteutta havaittu. Väliseinien yläosien ja läpivientien tiiveydessä havaittiin kuitenkin paljon puutteita. Avoimet rakenneliittymät mahdollistavat epäpuhtauksien ja hajujen kulkeutumisen tilojen välillä. Esimerkiksi keittiön vieressä lämmönjakohuoneessa aistittiin poikkeava haju, siellä todettiin mm. kostunut lattia ja epätiiviit läpiviennit alustatilaan. Tilasta oli ilmayhteys käyttötilaan väliseinän epätiiviin rakenneliittymän kautta. Lämmönjakohuoneen haju on siis voinut kulkeutua pohjoispäädyn käytävälle heikentäen alueen sisäilman laatua. Tämä puute on jo korjattu, epätiivis liittymä on tiivistetty elokuussa huollon toimesta.

Yläpohjan rakenneliittymät ovat pääosin avonaisia alakattojen yläpuolisilta osin. Läpiviennit yläpohjatilaan ovat myös epätiiviitä. Yläpohjatilassa havaittiin paikoin rakennusjätettä ja alueita, joissa ei ollut lämmöneristettä. Alakattotiloissa havaittiin avoimia mineraalivillapintoja. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta ilmavuodot yläpohjasta sisätilojen suuntaan ovat mahdollisia, ja ilman mukana käyttötiloihin voi kulkeutua myös hajuja ja mineraalivillakuituja. Varastossa 028 aistitun poikkeavan hajun syynä on osittain siellä säilytettävät tavarat, mutta varastotilaan voi kulkeutua hajuja myös yläpohjatilasta ja kattolyhdyn ulkoseinärakenteesta alakaton yläpuolisten avoimien rakenneliittymien kautta.

Vesikaton bitumikermikate ja puurakenteet ovat hyväkuntoisia. Vesikatolla olevat kattolyhdyt/-ikkunat ovat pääosin ehjiä, mutta osassa todettiin paikallisia puutteita ja korjaustarvetta.

Sisäilman laskeutuneesta pölystä otettiin näytteitä kuitumääritykseen. Näytteitä otettiin neljästä tilasta, ja kahdessa näytteessä kuitupitoisuus ylitti toimenpiderajan. Nämä tilat sijaitsevat rakennuksen pohjoisosalla vanhan ilmanvaihtokoneen palvelualueella. Kuidut voivat olla peräisin ilmanvaihtojärjestelmästä ja myös alakattojen yläpuolisista kuitulähteistä.

Ilmanvaihdon kuntotutkimus

Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä. Sisätiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet käyvät arkisin välillä 5:30-18:30, ja viikonloppuisin on tunnin tuuletusjakso.

Rakennuksen pohjoisosaa palvelee alkuperäinen ilmanvaihtokone, johon on korjauksen yhteydessä uusittu puhaltimet ja lämmityspatteri. Koneen rakenneosat ovat kuitenkin alkuperäiset ja niissä todettiin puutteita, jotka heikentävät sisäilman laatua. Ilmanvaihtojärjestelmässä on runsaasti mineraalivillakuitujen lähteitä. Yksittäisessä tuloilmapäätelaitteessa todettiin myös suojaamatonta mineraalivillaa. Rakennuksen pohjoisosan ilmanvaihtojärjestelmässä on siis kuitulähteitä, mikä selittää toimenpiderajoja suuremmat kuitupitoisuudet laskeumapölynäytteissä. Lisäksi koneessa todettiin suodatuksen ohivirtausta, mikä heikentää suodatuksen tehokuutta ja likaannuttaa konetta. 

Rakennuksen eteläosaa palvelee korjauksen yhteydessä asennettu uusi hyväkuntoinen ilmanvaihtokone. Tässä ilmanvaihtokoneessa todettiin lähinnä huollollisia toimenpidetarpeita. 

Rakennuksen alapuolista alustatilaa palvelee noin 20 vuotta vanha tulo-poistoilmanvaihtokone. Kone toimii jatkuvasti täydellä teholla. Koneessa todettiin huoltotarvetta. Tulo- ja poistoilmamäärien suhde on väärä, sillä alustatila on ylipaineinen käyttötiloihin nähden. Tämä mahdollistaa ilmavuodot alustatilasta sisäilmaan alapohjarakenteen yli epätiiviiden rakenneliittymien kautta.

Koeluonteisten ilmamäärämittausten perusteella tilakohtaiset ilmamäärät poikkeavat suunnitelluista ilmamääristä. Ilmanvaihto huuhtelee tiloja pääasiassa hyvin, mutta yksittäisessä tilassa huuhtoutuminen oli puutteellista. Lisäksi ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta, koska suutinosat on suunnattu väärin.

Olosuhdeseuranta

Seljapolun päiväkodin sisäilman olosuhteita (lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja paine-eroa) on seurattu huhtikuusta alkaen. Olosuhteet ovat hyvällä tasolla. Olosuhdemittausten tulokset eivät ole ylittäneet eivätkä alittaneet Asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja, jotka ovat lämpötilalle 20…32 astetta ja hiilidioksidipitoisuudelle 1550 ppm. Seuranta päätetään lokakuun lopussa. 

Mittaustulosten perusteella ilmanvaihto riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle. Hiilidioksidipitoisuus on ollut hyvällä tasolla, pääosin alle 1000 ppm. Päivälevon aikaan lepohuoneissa hiilidioksidipitoisuus nousee hetkellisesti tätä korkeammaksi, koska tällöin suljetussa tilassa on samanaikaisesti paljon ihmisiä. Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on ollut hyvällä tasolla. Kun paine-ero on pieni, myös ilmavirtaukset rakenteiden läpi ovat vähäisiä.

Sisäilman lämpötila on ollut pääosin hyvällä tasolla, vaihdellen välillä 20…22 astetta. Tänä kesänä kuumimmat päivät olivat heinä-elokuun vaihteessa, jolloin sisälämpötila kohosi tätä korkeammalle 24…28 asteen välille. Sisäilman suhteellinen kosteus on ollut tavanomainen ja se vaihtelee ulkoilman olosuhteiden mukaan. Ilmankosteus on ollut suurimmillaan loppukesästä ja alkusyksystä 60…70 %RH, keväällä seurannan alkaessa suhteellinen kosteus oli vielä noin 20 %RH.

Lisätietoa:  

sisailma@vantaa.fi