Vantaan taidemuseo Artsin näyttely Empatia tarkastelee tunteen, vallan ja yhteyden monikerroksisuutta

Empatia tunteena, taitona ja valintana 

Empatia ei ole vain spontaani tunnereaktio, vaan kyky havaita toisen kokemusta ja tehdä valintoja sen edessä. Näyttely tarkastelee, miten ilmeet, eleet, äänensävyt ja hiljaisuuden vivahteet kertovat tunteista – ja miten tunneäly auttaa meitä lukemaan näitä signaaleja. Empatia on myös päätös: valita kuunnella, antaa tilaa ja vahvistaa toisen arvoa. Siinä missä empatia ymmärtää, myötätunto vie pidemmälle ja synnyttää halun toimia.

Empatia ja valta: kuka saa kertoa tarinan?

Empatia ei ole pelkkä tunne, vaan yhteiskunnallinen voima, joka määrittää sitä, miten ihmisiä nähdään, kuullaan ja asemoidaan. Se voi rakentaa yhteyttä, mutta myös paljastaa valtasuhteita: kuka pääsee ääneen ja kenen kokemus jää marginaaliin. Empatia syntyy vuorovaikutuksessa – siinä, miten kuunnellaan, annetaan tilaa ja jaetaan rooleja. Kun nämä roolit ovat joustavia, dialogi syvenee ja empatiasta tulee yhteistä merkityksen luomista. Näyttely kutsuu pohtimaan, miten empatia voi paljastaa ne kielelliset ja rakenteelliset väkivallan muodot, jotka piiloutuvat normeihin ja hiljaisuuksiin – ja kysyy, mitä tapahtuu, kun todella kuuntelemme toista ilman, että riistämme toiselta toimijuuden. 

Empatian, datan ja väkivallan risteyksessä 

Empatia-näyttelyssä taiteilija Ali Akbar Mehtan purgatory EDIT: The Liberation Archives for the Cyborgs of Now (2026) on käyttäjälähtöinen, montaasipohjainen elokuvallinen taideteos, joka pureutuu digitaalisen ajan alitajuntaan ja tapoihin, joilla todellisuus rakentuu ruutujen, suodattimien ja algoritmien läpi. Teos tarkastelee visuaalisen manipulaation, aistiärsyketulvan, dataväsymyksen ja ideologisen turtumisen vaikutuksia – ja kysyy, mitä empatialle tapahtuu, kun jatkuva kuvavirta muokkaa kykyämme nähdä toinen ihminen. 

Teoksen keskiössä on Tuomioselailun arkisto, yli 30 000 videoleikkeen kokonaisuus, joka tekee näkyväksi väkivallan eri muodot ja haastaa pohtimaan, miten kuvallinen ärsyketulva vaikuttaa empatiaan. Arkiston taustalla oleva visuaalisen semiotiikan tutkimus avautuu näyttelyn Väkivallan voimakkuuskartoissa, jotka jäsentävät aineiston 15 luokkaan ja paljastavat, miten kuvasto rakentaa kulttuurista ymmärrystä väkivallasta. 

Taideteoksen Tutkimusasemalla kävijä voi tutkia arkistoa itsenäisesti, selata lähteitä ja aineistojen rakenteita sekä luoda omia katselulistojaan. Samalla avautuu näkymä siihen, miten menneisyyden ja nykyhetken kuvat muokkaavat tulevaisuuskuvia ja heijastavat ajan yhteiskunnallisia ristiriitoja. 

Teoksen kokemuksellisin osa — Kyberperformanssi — tarjoaa mahdollisuuden osallistua teokseen henkilökohtaisella tasolla. Ennakkoon ilmoittautuvat museokävijät saavat käyttöönsä XR-lasien lisäksi EEG-sensorit, jotka mittaavat tunteisiin liittyviä reaktioita. Osallistujan stressi, keskittyminen ja innostus vaikuttavat suoraan videomateriaalin järjestykseen, luoden reaaliaikaisen, yksilöllisen “kokemusvideon”. Teos haastaa pohtimaan, voiko empatia säilyä maailmassa, jossa algoritmit ohjaavat huomiotamme ja väkivallan kuvasto kiertää väsymättä – vai muuttuuko katsoja väistämättä kyborgiksi, jonka tunteet ovat osa datan logiikkaa.

Empatia lajien välillä 

Näyttely laajentaa empatian käsitettä koskemaan myös muita lajeja. Joskus maailman tarkastelu ihmiskeskeisesti tekee muut elävät olennot näkymättömiksi. Empatia monilajisessa maailmassa tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa, että yksi katoava laji voi muuttaa kokonaisen verkoston. Taide tarjoaa mahdollisuuden kysyä: Mitä empatia muita lajeja kohtaan kertoo ihmisyydestä? Millaisia uusia näkökulmia se avaa ympäristön kriiseihin – kuten lajikatoon, metsien häviämiseen ja eläinten kohteluun? 

Mukana näyttelyssä Tulevaisuuskoulu 

Empatianäyttelyyn kuuluu Artsin ja Lasten ja Nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun toteuttama pajatila, jossa kuvitellaan empatian siivittämänä hyvää tulevaisuuden Vantaata. Tila kutsuu sekä ryhmät että itsenäiset museokävijät tutkimusmatkalle vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. 

Osana yhteistyötä pajatilassa toteutetaan toimintaa, jossa vantaalaiset nuoret ovat itse kuvittelemassa ja tutkimassa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Nuoret pääsevät pohtimaan, millaisia tulevaisuuksia he haluavat nähdä, ja kehittämään taitoja, joilla myönteisiä muutoksia voidaan tehdä todeksi. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten omaa toimijuutta – heidän kykyään hahmottaa, kuvitella ja luoda parempia tulevaisuuksia yhdessä. 

Lasten ja Nuorten säätiön Tulevaisuuskoulu on tulevaisuuskasvatuksen edelläkävijä, joka yhdistää tulevaisuudentutkimuksen menetelmät ja taidekasvatuksen. 

Näyttelyn taiteilijat (15.4.-12.7.2026)  

Malin Ahlsved, Kari Cavén, Kaisu Koski, Anne Koskinen, Ali Akbar Mehta, Mari Mäntynen, Kirsi Neuvonen, Tapio Nyyssönen, Pekka Pitkänen, Lau Rämö, Kerttu Saali, Timo Saarelma, Elsa Salonen, Pentti Sammallahti, Tommi Toija, Toni R. Toivonen, Aki Turunen, Viggo Wallensköld. 

Näyttelyn taiteilijat (13.7.-18.10.2026)  

Malin Ahlsved, Kari Cavén, Marjatta Hanhijoki, Kaisu Koski, Anne Koskinen, Ali Akbar Mehta, Mari Mäntynen, Kirsi Neuvonen, Tapio Nyyssönen, Pekka Pitkänen, Lau Rämö, Kerttu Saali, Timo Saarelma, Elsa Salonen, Tommi Toija, Toni R. Toivonen, Aki Turunen, Viggo Wallensköld.

Tapahtumia ja lisätietoa

Artsi kutsuu kaikki kaupunkilaiset mukaan juhlimaan näyttelyn avajaisia tiistaina 14.4.2026 klo 17–19. Lisäksi Artsin näyttelyssä on tapahtumia, kuten lasten lauantai 25.4., yleisöopastukset, senioriaamupäivät sekä Croquis-piirustusillat. Katso tarkemmat päivittyvät ohjelmatiedot: 

Vantaan tapahtumakalenteri

Empatia-näyttely on esillä Artsissa 15.4.-18.10.2026 
Näyttely on avoinna ti, ke 11–18, to 13–20, pe, la, su 11–16.   
Vantaan taidemuseo Artsiin on kaikille maksuton museo. 

Tutustu: 
Empatia-näyttely: https://www.artsimuseo.com/empatia  
Instagram: https://www.instagram.com/artsimuseo/  
Facebook: https://www.facebook.com/artsimuseo   

Vantaan taidemuseo Artsi 
Myyrmäkitalo, Paalutori 3, 01600 Vantaa  
artsi@vantaa.fi / puh. 043 826 8990