Miten Vantaa vähentää ilmastopäästöjään?

Vantaan hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan esimerkiksi metsien ja maaperän hiilinieluja kasvattamalla. 

Hiilineutraaliuteen lasketaan alueperustaiset eli Vantaan alueella tuotetut päästöt, kuten sähkön ja lämmön käytön sekä liikenteen päästöt. Sen sijaan laskelmaan eivät kuulu niin sanotut kulutuksen päästöt, joita syntyy Vantaalla kulutetuista, mutta muualla tuotetuista rakennusmateriaalien, ruuan ja tavaroiden tuotannosta.

Tärkeimmät päästölähteet, ja mitä niille tehdään

Merkittävimmät päästölähteet Vantaalla ovat sähkön, lämmön ja liikenteen päästöt. Niistä aiheutui vuonna 2023 84 prosenttia Vantaan alueperustaisista päästöistä.

Kaukolämmön päästöjen vähenemisen kannalta merkittäviä ovat Vantaan Energian toimet, sillä suurin osa Vantaan kodeista ja toimitiloista lämpiää kaukolämmöllä. Noin 90 prosenttia Vantaan kiinteistöistä on liitetty kaukolämpöverkkoon. Yhtiö aikoo luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä viimeistään vuonna 2026.

Sähköä ja lämpöä tarvitaan erityisesti rakennusten lämmitykseen ja valaistukseen. Vantaa rakentaa paljon esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, joten uusien rakennusten energiatehokkaaksi rakentaminen on tärkeää sähkön ja lämmön päästöjen vähentämiseksi. Vantaa rakentaa kaikki omat uudet toimitilansa parhaan eli a-energiatehokkuusluokan vaatimusten mukaisesti. Osassa Vantaan vanhoista toimitiloista on ollut öljylämmitys. Näissä kohteissa öljylämmityksestä on luovuttu tai ollaan luopumassa, ja öljy on korvattu vähäpäästöisemmillä ratkaisuilla, kuten aurinkoenergialla tai lämpöpumpuilla. 

Valaistuksessa siirrytään vähemmän energiaa kuluttavaan led-valaistukseen sitä mukaa kun palaneita lamppuja vaihdetaan uusiin. Led-lamput vaihdetaan sekä toimitiloihin että katuvaloihin. 

Kaupunkisuunnittelulla tuetaan ilmastoystävällisiä valintoja

Kaupunki voi omalla toiminnallaan vähentää päästöjä vain pienen osan Vantaan päästöistä, mutta voi vaikuttaa myös välillisesti, esimerkiksi kaupunkisuunnittelun keinoin. Hyvällä kaupunkisuunnittelulla voidaan vähentää syntyviä päästöjä ja kielteisiä vaikutuksia ympäristölle. 

Vantaa kaavoittaa uutta rakentamista pääosin jo rakennetuille alueille, ja välttää kaavoittamista uusille metsäisille alueille. Näin voidaan säästää luontoalueita myös kasvavassa kaupungissa, jossa asuntoja, kouluja ja päiväkoteja tarvitaan koko ajan lisää. Lisäksi kaavoitusta keskitetään joukkoliikennevyöhykkeille, erityisesti junaradan ja tulevan ratikan varrelle. Näin tuetaan joukkoliikenteen käyttöä, mikä vähentää liikenteen päästöjä, käytännössä siis vähentää yksityisautoilun määrää. Myös pyöräilyyn ja kävelyyn kannustetaan rakentamalla uusia pyörä- ja kävelyteitä ja kunnostamalla vanhoja. 

Kaavoituksella ohjataan myös muutoin ilmastoystävälliseen rakentamiseen. Jokaisessa kaavassa määrätään muun muassa, että rakennettavalle tontille on sisällytettävä tietty määrä kasvillisuuden peittämää pinta-alaa, esimerkiksi pensaita tai kasvikattoa. 

Kun kaupunki myy yksityisille rakennusyhtiöille asuinrakentamiseen kaavoitettuja tontteja, se edellyttää, että asuinrakennukset pitää rakentaa energiatehokkaiksi a-energiatehokkuusluokan mukaan, samoin kuin kaupungin omat rakennukset. Yksityisille omakotirakentajille vaatimukset ovat lievemmät, mutta myös heitä kannustetaan energiaa säästäviin ratkaisuihin. Kaupunki tarjoaa tähän neuvontaa. 

Kaupunkisuunnittelun lisäksi kaupunki hyödyntää myös paljon muita keinoja edistää hiilineutraaliutta. Näitä ovat esimerkiksi ympäristökasvatus, kiertotalouden edistäminen ja ympäristöystävälliset hankinnat. 

Tämä kirjoitus julkaistiin Asukaslehden numerossa 3/2024. Lue lehden muut jutut Asukaslehden sivulta!